Kolmas sytomyssy mallia Gitte 2

Kolmas sytomyssy samalla pitsiliinan mallilla. Päälaen kuvio vain siitä mallista, muuten omaa suunnittelua. Näillä puuvillaisilla pitsimyssyillähän ei talvella tarkene ulkoilmassa mutta sisällä tarkenee ja kesällä suojaa suuremmalta auringon porotukselta. Lankana hyvin marinoitunutta hollantilaista Las Palmas-lankaa, 70% puuvilla/30% viskoosi. Anttilassa näkyy vyötteen hintalapussa olleen myytävänä. Lankaa meni myssyyn 67g ja neuloin 2½:n puikoilla.

Päälaen pitsikuvio tuosta kirjasta missä ei ole sanaakaan suomea eikä ohjetta edes englanniksi kirjoitettuna. 

Mallipiirrokset sisäsivuilla ja alussa sivu missä merkkien selitykset. Tässä mallissa oli yksi merkki jota en osannut tulkita mutta sain heti ensimmäiseen myssyyn avun yhdeltä blogitutulta joka on mestari pitsiliinojen neulomisessa. Se merkki oli kaksinkertainen langankierto joka seuraavalla kerroksella tuotti vaikeutta että miten se neulotaan. Ensin neulotaan silmukka oikein eikä pudoteta puikolta, sitten takareunasta nurin ja siirretään oikealle puikolle. Näkyy kuvassa suurena reikänä.

Sainpa ukoltani kauniin kukkakimpun. Kävi sunnuntai-iltana poimimassa tuosta läheiseltä kukkapellolta. Oli niin paksu kimppu ettei meinannut maljakkoon mahtua. Vettä täytyy lisätä joka päivä etteivät heti lakastu.

Ihania lankoja ja ryytimaa

Nyt ei ole sukista asiaa vaan vasta langasta. En erityisemmin ollut lisää lankaa edes ostamassa mutta tällaisen ihanuuden edessä jouduin myöntämään että ostan pois kuleksimasta kun joku myi fb:n eräässä lankakirppisryhmässä. Pakettiin kuului kolme 425m/100g:n vyyhtiä joiden koostumus 75% merinovillaa ja 25% polyamidia. Samassa paketissa oli vielä samalla sävyllä kaksi 50g/420m vyyhtiä 28% silkki/72% kidmohairlankaa. Saa noista ainakin hempeitä vauvanvermeitä jos ei raaski ihan aikuisen jokapäiväiseen käyttöön sukiksi neuloa.

Kun en jaksa hakea toisesta huoneesta kerinlehtisiä niin olen huomannut että melkein sopii noiden ovenkahvan ja -nupin väliin vyyhti kuin vyyhti. Tarkkana saa silti olla ettei pääse tuosta nuppipäästä langat putoamaan ennen aikojaan. Puoli vyyhtiä jokseenkin jaksoin keriä yhtämittaa kerälle. Sekin toimii hyvin kun nostaa peukalon pystyyn ja aloittaa sen ympärille kerimään. On tuolla se kerintälaitekin mutta tulee liian pian valmista enkä sellaisesta tykkää. Olenkin sanonut että mulle se on meditaatiohetki kun ohutta lankaa kerin peukalon ympärille.

Meillä silloin vielä kun lapset oli pieniä niin oli tuossa ryytimaan kohdalla hiekkalaatikko. Kun lapset kasvoivat ja hiekkalaatikon puureunus alkoi hajota niin poistettiin koko kyhäelmä. Ensin siinä kasvoi jotain sipulia ja salaattia ehkä. Joskus monta vuotta sitten kylvettiin rakuunaa, meiramia ja ruohosipulia. On yksi iso lipstikkakin. Nämä kaikki nousevat vuodesta toiseen maasta ja ovat helppohoitoisia tällaiselle puutarhatöitä karttavalle.

                                                                                 

Tämä kuvan runsaasti kukkiva meirami on tosi hyvä noille kaikenmaailman pörriäisille. Saavat siitä kai sopivasti mettä. Perhosia ei ole tänävuonna näkynyt mutta on niitä joskus ollut sellaisiakin joita ei ole ennen missään tunnistanut. Kimalaisia on nyt näkynyt eniten. Sateen aikana ne häviävät mutta heti kun tulee pouta niin jostain ne lentävät töihinsä. Tuo meirami on niin sinnikäs että se kasvaa vaikka tuossa laatoituksen raoissakin. Kova leviämään ympäristöönsä.

Novitan ohjeella orvokkisukat

Orvokithan ne on kevään kukkasia. Viimekertaiset kun olivat joidenkin mielestä väärinpäin sukissa niin nyt on sitten oikeinpäin. Ohje on Novitan sivuilta ja odottanut jo muutaman viikon tulostettuna. Vähän piti lisätä mallikuvioon omia pieniä kuvioita kun muuten olisi tullut pitkiä lankajuoksuja. Ei mun mielestä paljon haittaa kun valkoiseen kohtaan jonkun pilkun lisäsin kuviovärillä. Keltainen lankakin oli juuri sopivaa väriä. Yhtään ei ole tietoa että mitä lankaa mutta laadusta päätellen jotain vanhempaa villalankaa. Valkoinen joskus ammoin Lidlin alkuaikoina myynnissä ollutta ohutta sukkalankaa. Violettikaan ei ihan uutta ollut mutta juuri sopiva väri orvokkiin vaikka onkin tuollaista sekalaista.

Sukat aloitettiin varpaista ja eihän siinä mitään outoa ollutkaan mutta jännäsin taas sitä kantapäätä kun se tuntuu aina jotenkin niin vaikealta. Näissä sukissa siis kiilakantapää ja ohjetta lukien onnistuin ihan hyvin. Tuntuu vaan tämä kiilakantapää vähän matalalta jos jalkaterä on korkeahko. Päättely varressa ei myöskään tuottanut mitään vaikeutta että olisi tullut liian tiukka. Onneksi ei tuota keltaista tullut kerrallaan kuin parissa kerroksessa. Se on kolmen langan kuljetus vähän haasteellista.

Sukkien langankulutus 64g. Kärkialoitus ja resori neulottu 2:n ja kirjoneule kuten kantapääkin 2½:n puikoilla. Ihan kiva malli kutoa ja teen ehkä toisetkin jollain toisella kuviovärillä. 

Lyhytvartisia ruususukkia

Kyllä nyt huomaa että kevät ja kesä on tulossa kun puikoilta tippuu näin ihania kesäsukkia. Tilasin tuota arwettaa ihan tarkoituksella Lankamaailmasta kun oli tarjouksessa. Olen siitä muutaman parin jo aikaisempina vuosina neulonut. Joku lanka vaan on sellaista että se oikein soljuu puikoilla ja tästä voi niin sanoa.

Sukan aloitus on mielestäni niin mielenkiintoinen etten ole siihen vielä yhtään kyllästynyt. Aloituskerroshan tehdään ristiinluomalla silmukat vierekkäin pidettäville puikolle ja virkkuukoukulle. Itse olen tuon simpukkareunan opetellut Puikkomaisterin yksissä ystävänpäiväsukkien yhteisneulonnassa. Youtubessa on kyllä ohjetta ja Novitan sivuiltakin löytyy. 

En muuten ole oikeastaan koskaan käyttänyt sitä ristiinluontia jos ei lasketa kouluopetusta käsityötunnilla tai äitini opettamista. Tykkään itse luoda silmukat neulomalla puikoille suoraan niin ei tarvitse koskaan miettiä sitä että riittääkö se langanpätkä loppuun asti. Tässä mallissa olen oikein testannut että mikä määrä lankaa alussa riittää koko sukan varren ympäri. Ettei turhaan taaskaan jäisi ylimääräistä enempää mitä päättelyyn tarvitsee. Toisessa keltaisessa sukassa kun oikein nuukailin niin piti solmia langanpätkä lopussa luontikerrokselle että sain kieputettua viimeisetkin silmukat siihen puikko/virkkuukoukkuyhdistelmään. Kun sain luontikerroksen valmiiksi niin sain poistaa sen solmitun pätkän ja jäi 4cm langanpäätä päättelyyn.

Kukkakuvion mallin olen löytänyt aikoinaan Pinterestistä ja siihen voi käyttää lyhyempiäkin pätkiä sopivia värejä joita löytyy. Kirjonnan suoritan siinä vaiheessa kun kärkikavennus alkaa. On helpompi kirjoa kun sukan kärki on vielä auki. Muuta hankaluutta ei ole kuin se että kirjontalanka on aina jumissa jonkun puikonpään takana. En ole jaksanut siirrellä silmukoita pyöröpuikolle kirjonnan ajaksi tai erilliselle langalle jolloin takertumista ei tapahtuisi.

Kärkikavennuksen tykkään tehdä spiraalina. Kavennukset joka kerroksella ja lopussa lanka 8:n silmukan läpi. Hyvin riitti lankaa yhteen pariin tuo 50g joka kerässä on. Kirjontalankojen kanssa molempien sukkien paino vajaa 50g ja neulottu 2:n puikoilla.

Vaaleanpunaiset kukkasukkaset

Nyt valmistuivat kyllä niin hempeät sukkaset ettei vielä tähän neulomisikääni ole toisia samanlaisia ollut. Paitsi pari vuotta sitten kun tein ekat samanlaiset mutta valkoiset ja jos värin voi valita niin kyllä vaaleanpunainen valkoisen aina voittaa. Kuinka onkin juuri tasan kaksi vuotta siitä kun valkoiset neuloin.

Oli varastossa vain yksi 50g:n kerä tuota arwettaa vaaleanpunaisena. Suunnittelin jo neuloessa että miten jatkan kärjessä jos ei riitäkkään tämä kerä mutta hyvin riitti ja jäi muutama metri tähteeksikin. Kyllä langan laadulla on suuri merkitys sille millaista jälkeä tulee puikoilta ja täytyy sanoa että tästä langasta tulee tasaista ihan itsestään.

Simpukkareunuksen ohje on Puikkomaisterin blogissa olleesta ruususukan mallista jota neulottiin pätkittäin jonkun vuoden ystävänpäivän tienoilla. Enää ohjetta ei löydy sieltä mutta Novitan sivuilla on samanlaisen reunuksen malli. Toteutus on vähän erilainen mutta jos osaa etsiä youtubesta oikeilla sanoilla niin löytyy varmaan tämä mun käyttämä reunuskin. Oikeilla sanoilla tarkoitan englantia jota en itse osaa joten en osaa neuvoa enempää.

Kantapään neuloin ristiinvahvistettuna ja kantalapun reunaan tein kolme silmukkaa ainaoikeaa. Reunasta on helppo kerätä silmukat puikolle eikä jää suuria reikiä näkyviin. Olen alkanut jatkamaan kantapään vahvistettua neulosta niin kauan kuin riittää kiilassa kavennettavia silmukoita. Mulla itselläni tahtoo sukat kulua juuri siitä kohtaa rikki missä vahvistettu neulos loppuu siis jos ei jatka sitä pidemmälle. Kärkikavennus on spiraali ja molemmissa eri suuntiin. Tykkään pyöreästä kärjestä.

Kirjonta on näissä sukissa se kaikkein kivoin homma vaikka ei sitäkään voi illalla tehdä kovin myöhään silmät unesta ristissä niinkuin eräänä iltana tein. Seuraavana aamuna ei silmukat täsmänneet eli purkuun meni muutaman kymmenen silmukan osalta. Kuvioon riittää pienetkin pätkät lankaa. Sukkien paino 51g ja neulottu 2:n puikoilla.

Melkein perussukat

Vaikka nuo paksut langat on mulla melkein kiellettyjen listoilla niin silloin tällöin pitää joku pari niistäkin neuloa. Pienet määrät kestää vääntää mutta sitten taas ohuempien lankojen pariin. Näissä sukissa etsin muutaman värin jotka sopivat yhteen, eikä mitään väri ollut paljon. Paitsi tuota harmaata josta en tiedä mitä se on kun ei ollut vyötettä tallella. Jotain muuta kuin 7 Veljestä tai Jannea kun oli jotenkin tiivistä ja kovaa lankaa. Toivottavasti kestää hyvin kulutusta tuossa kantapäässä. Nuo vihreät ja keltainen ovat sitä Jannea ja punainen 7 Veljestä.

Joku ihasteli tuota kantapään reunassa olevaa ainaoikein-neulosta. Olen alkanut käyttää sitä yhä enenevissä määrin kun saa niin hyvin poimittua ne silmukat reunasta eikä jää yhtään reikiä eikä tarvitse kierteellä neuloa poimittuja silmukoita. Kantapään vahvistettua olen jatkanut siihen asti kun silmukat normalisoituvat eli kiilakavennus loppuu. Kärjessä tykkään tuosta spiraalikavennuksesta. Lankoja kului 102g ja neulottu 3:n puikoilla.

Juhannus aloitettiin eilen oikein railakkaasti ja saatiin ensimmäinen 1,5 litran pullo tuhottua, (omenamehua). Oli niin makeaa että olsi pitänyt jollain vähän terästää.

Minäkin osallistuin tuohon lupiinien hävitykseen, naapurin puutarhasta. Mukavaa ja lämmintä juhannusta jos joku erehtyy tätä blogiani lukemaan.

Juhannussiivoa ja muutakin hommaa

Vielä menneen juhannuksen muisteloita. Piti tuo tekemäni ryijy viedä talvella jo hankeen puhdistautumaan mutta eipä se itsekseen tuolta olohuoneen seinältä mihinkään liikkunut. Nyt kun muutenkin yritin jotain juhannussiivon tapaista tehdä niin ukkoni sanoi että nostetaanpa se ryijy ulos ja hän virittää telineen sille että saa pölyt puhallettua pois. Tuo letku ei siis ole vesiletku vaan paineilmaa. Ei ryijyssä muuten enempiä pölyjä ollut vaikka vuodesta 2006 on seinällä roikkunut. Yläreunaan vähän oli kertynyt.

Sitten pitikin jo mennä hetkeksi riippukeinuun huilaamaan. On juuri sopiva väli tuossa omenapuiden sijainnissa ja varjoa tarpeeksi vaikka aurinko miten porottaisi.

Ainainen epäsopiva homma on tuo grilliritilän pesu grillauksen jälkeen. Meillä kun yleensä pestään ritilä jokaisen grillauksen jälkeen. Ei noita grillauksia niin montaa kesässä ole kun ollaan ukkoni kanssa kahdestaan mutta nyt juhannuksena olivat puolet lapsista käymässä kotona niin piti grillata. Meillä on se grilli aika iso joten tuo ritiläkin on läpimitaltaan niin suuri ettei se mahdu edes astianpesukoneeseen saati keittiön altaaseen. Viimekesänä jo ukkoni keksi että polkupyörän vanne josta on poistettu keskiö ja pinnat on juuri sopiva ritilän kokoon nähden. Siihen vaan halkaistu turvesäkki niin saa ritilän helposti likoomaan ja pestyä hetken kuluttua.

Tänäkesänä on taas noiden sormustinkukkien vuoro kukkia. Ei ole joka vuosi yhtään näkyvissä mutta sehän onkin 2-vuotinen niinkuin joku mua valisti. Ne on tosi kauniita vaikkakin myrkyllisiä. Eipähän ole pieniä lapsia  kotona jotka menisivät kukkia käsittelemään että antaa kukkia.

Tällaiset itsestään kylväytyvät lajit ovat juuri sopiva kun en ole mikään niin ahkera puutarhaihminen. Kaikki lajit jotka itsestään ilmestyvät ja ovat kauniita niin sopivat mun puutarhaani. Nämä keltaiset päivänkakkarat piristävät pilvisen päivän.

Juhannus 2019

Iloista juhannusta toivottelen näiden kuvien myötä kun ei ole valmiita töitä esitellä. No onhan noita mansikkasukkia valmistunut muutama pari mutta ne ovat kaikki samanlaisia että se niistä.

Mansikkamaani on kutistunut vallan pieneksi eli on vain näitä ahomansikoita jotka siirtävät kasvupaikkaansa ihan omin neuvoin tuvan ympärillä. Taitaa kypsyneistä mansikoistakin osa mennä lintujen suihin kun saavat aamuyöllä rauhassa touhuta vaikka mitä.

Olen vähän huono noissa puutarhatöissä ja suosin enemmän sellaisia kukkia jotka kylväytyvät itsekseen. Tätäkin laatua päivänkakkaraa tai mitä se oikeasti lieneekään on siellä ja täällä nurmikolla kukkimassa. Ukkoni on jo oppinut jättämään saarekkeita ruohonleikkuria työntäessään. Viimeksi annoin luvan jo että saa ajaa päältä mutta ei sitten ollut vielä raskinut.

Iloista juhannusta kaikille vakikävijöille ja satunnaisillekin! 

Juttua kesästä ja muustakin

Yhdet pienet junasukat sain valmiiksi. Muuten ei nyt oikein puikot suihki. Vaikka ei tuo villalanka pahemmin edes nirise helteelläkään. Mun luottolanka Fabel näissäkin ja kulutus tasan puoli kerää eli 25g. Neulottu 2½:n puikoilla. Langan väriä ei saa millään näyttämään oikealta eli on sellainen tumma petrooli.

En osaa edelleenkään säädellä väreja millään laitteella eli tulevat mitä tulevat mutta kuvasta sentään näkee että sukat ovat. Kärhötkin säilyivät talven yli eli kaikki neljä. Tässä yksi kaikkein tummin kukassa.

Vihdoin viimein sain kannettua sisällä olevat kukat kesäksi ulos niinkuin on tapana. Olen ennen pitänyt kiinanruusuja ym. kukkia leikkimökin terassilla mutta se on jo aamusta niin kuuma paikka kun aurinko paistaa että paistuvat kaikki kukat. Viimekesänä oli jo tosin mökin pohjoispuolella viritykset että sain kiinanruusut siihen ja tykkäsivät olla niin että syksyllä kukkivat runsain kukkasin.

Mies sitten väsäsi oikein hyvän pitkän pöydän kukkasille tälle kesälle. Metallia jalat ja tuo pöytälevy ettei helpolla notku vaikka on enemmänkin painoa eikä pelkää vettä kun kastellessa kuitenkin menee vesi välillä ohi purkin. Vasta nyt huomasin kuvaa paremmin tarkastellessa että tekijä on päässyt hämärästi kuvaan itsekin ikkunan kuvajaisena.

Piti laittaa kuva naapurin mamman komeasta kollikissasta joka tässä meidän nuoremman kissan kaverina. Meidän kisu ei ole huomaavinaan toista vaikka välillä ovat niin nenät vastakkain. Ihan kuin sanoisi että mene pois, minä nyt tykkään mököttää. Tuo laatikko jossa meidän kisu on niin kelpaa kaikille kissoille kun siinä on sopivasti reunoja.

Pikkutytön polvisukat

Melkein sain viikon menemään näiden sukkien neulomiseen. Onhan lankakin tosin ohutta ja kun on vain yksikierteistä niin se jotenkin hidastaa kun välillä ei tiedä mistä raosta puikon pistää. Helposti tulee vaan osa langasta jos ei tarkkaan katso. Ostin nettikirppikseltä tuota kaunista lankaa ja kun tyttösen lempivärikin on sama kuin omani niin olikin oikein mukava muuten neuloa. Verrattuna siis mustaan tai johonkin muuhun tummaan väriin jotka ovat ihan pannassa näin pimeällä.

Ohjetta ei taaskaan ollut paitsi tuo kuvio yhdestä neulekirjasta. Jänskättää vaan että tuliko yhtään sopivat sukat vaikka jotain mittoja oli tiedossa. Pienelle tytölle pitäisi olla kuitenkin sopivat ettei mene kengässä ruttuun. Lankaa meni sukkapariin 72g ja neuloin 2:n puikoilla.

Nyt oli kerrankin otollinen kesä kaikkien ulkona kesää viettävien kukkien osalta. Paahdekaan ei haitannut kun yritin laittaa kukkaset niin ettei keskipäivän aurinko niitä vallan kärventänyt. Tuo täyskukinta vaan on niin lyhytaikainen juttu että pitäisi ottaa paljon kuvia joita sitten talvella ihailla.

Kiinanruusut ovat toiset jotka ovat innostuneet kukkimaan oikein urakalla. Paljon on jo kukkia lakastunut mutta enemmän vielä tulossa. Vaikka keväällä leikkelin noita latvoja niin ilmeisesti tykkäsivät olla ulkona leikkimökin seinustalla eli ihan pohjoisen puolella. Saivat vähän aamuaurinkoa ja illalla enemmän. Eivät päässeet paistumaan niinkuin joinakin kesinä. Kun alkukesästä vie kukkaset ulos niin aurinko on niin kovin kuumaa että nyt ajattelin säätää ne suuremmilta vaurioilta ja onnistuin. Onhan tuo aika viidakko olohuoneessa mutta vasta oli kirjoitus jossain että viherkasveja pitäisi olla paljon. Ihmisen hyvinvointiin se kirjoitus perustui.

Joulurauhaa 2017

Mukavaa ja rauhallista joulunaikaa kaikille jotka tänne blogiini sattuvat eksymään.

Tämä kukka-asetelma on itsetehty. Viimesunnuntaina Tokmannilla oli hyasintteja tarjouksessa niin ostettiin kauppareissulla niitä kolme kappaletta. Tarkoituksena oli ne sitten uudelleenistuttaa johonkin koriin. Minulla oli mielikuva sellaisesta ruskeasta jostain lastukorista joka piti olla varastossa. Olin siihen kesällä meinannut jonkun kukkasen laittaa. Vaikka sitä ukon kanssa yhdessä ja erikseen haimme niin emme löytäneet. Piti sitten vaihtoehtoinen purkki löytää.

Yhtenä päivänä lenkillä käväisin metsän puolella .mustikanvarpuja keräämässä ja toisena päivänä sammalia. Olin noita molempia kerännyt niin paljon että olisi saanut kymmenenkin kukka-asetelmaa tehtyä. Pojat koristelivat asetelman noilla irtopampuloilla.

Muistakaahan arvontani joka on vielä toisen viikon voimassa.

Juhannus 2017

Joku hidastuspistos iskenyt minuun tai sitten on mielessä jotain muuta kuin neulomista. No kaksi paria näitä lehtisukkia sain valmiiksi. Malli on tuttu viimesyksyltä kun joku oli löytänyt Pinterestistä kauniin sukkakuvan mutta ohjetta ei löytynyt. Vaikka olisi ohjekin ollut niin se olisi ollut venäjäksi. Aika arka väri on mutta kloriitilla saa valkaistua kun on ihan 100% puuvillaa tämä lanka. Sukkapariin meni 85g ja neuloin vanhoilla harmailla 20cm:n sukkapuikoilla. On vähän mitä vääntää eikä mene mutkalle eikä poikki. Olen niin tottunut näihin uudempiin 15cm:n pituisiin puisiin että pidemmät tuntuu olevan tiellä ja ottavan hihoihin kiinni. Puuvillalanka tuntuu luistavan kuitenkin paremmin vanhoilla harmailla kun puiset jarruttaa.

Olin viikonloppuna vanhemman tyttären luona Helsingissä yhden yön. Lauantaina käytiin Haagan alppiruusupuistossa ihailemassa kauneutta. Ilma oli kaunis ja nuo isot alppiruusut vielä kauniimpia. Kyllä riitti korkeutta ja leveyttä pensailla mutta sopiva kasvualusta kun on niin kyllä kasvaa ja kukkii.

Muutama ilta takaperin sain jo iltapuurooni uusia mansikoita. Tuosta eteläpuolen seinänvierestä keräsin. Ei niissä ihan ollut se metsämansikan aito maku mihin on tottunut.

Nyt pitää syventyä tuohon mattojen tamppaamiseen mutta toivottelen kaikille blogiini eksyville rauhaisaa Juhannusjuhlaa.

Kakkosmansikkasukat

Täytyy jotakin kirjottaa kun tahtoo venyä nämä kirjoitusten välit. Nämä kakkosmansikkasukat on kuvattu jo toukokuun puolella mutta en aikonut niistä mitään kirjoittaa kun ovat ihan samanlaiset kuin ensimmäisetkin olivat. Huhtikuun lopulla niistä kirjoitin.

Nämä ovat siis melkein samanlaiset ja melkein tarkoittaa sitä että piti muutamalla kerroksella jatkaa kärkeä kun tuntui että olivat liian lyhyet. Langat ja puikot olivat samoja kuin edellisissäkin. Sukkaparin paino 70g.

Viimesyksynä käännettiin ympäri mansikkamaa joka oli jo liian vanha. Nyt ei ole sitten kuin tämä pieni pläntti näitä ahomansikoita. Tässä oli vielä pari vuotta sitten 2 isoa pionia mutta joku talvi ne hävisivät.

Tosin toisesta on itänyt joku siemen kun pukkaa uutta pehkoa ja siihen kukkaa. Tuntuu vaan että on sitä huonompaa eli yksinkertaista, mikä ei ole niin kaunis eikä kestäväkään kuin toinen joka oli tuossa ahomansikoiden kohdalla.

Tällaisista luonnonkukista tykkään jotka itävät itsekseen ja kukkivat missä sattuu niinkuin nämä. Mitä sitten ovatkin nimeltään? Sopivat hyvin tähän juhlavuoteen, sinisiä ja valkoisia sekaisin.

Ilona-lapaset

Ei meinaa millään tulla valmista kun on pitsihuivi viimekerroksellaan eli päättelyä vaille. Päättelykin vielä menee mutta se pingotus on sitä vihoviimeistä hommaa. Ottaa selkään ja ottaa polviin se nuppineulojen tikuttelu.

Nämä kintaat on vielä esittelemättä vaikka valmistumisesta on toki aikaa. Puikkomaisterin blogissa on kuva ollut esillä jo hänen Lapaskirjan ilmestymisestä lähtien. Kirjassa kuvaa ei ole kun siellä on samalla kuviolla olevat Ilona-sormikkaat ja -kämmekkäät. Testineuloin nämä Ilona-lapaset vaikka tuo lankojen väri ei oikein sovi mun värimaailmaani.

Langat ovat Lana Gatton ja ihanan pehmoisia. Vaaleanruskeassa vyötteessä 60% merinovillaa ja 40% kamelinkarvaa ja tuossa kirjavassa 50% alpakka ja 50% merinovilla. En nyt sitten yhtään muista kumpi lanka on kumpaakin kun vyötteet ovat pussissa erillään loppulangoista. Kintaat painavat 70g ja neulottu niinkin suurilla puikoilla kuin 3,5 ja 4.

Vielä kuva kaktusrivistöstäni. Osa teki kukkia jo elokuussa ulkona ja nyt sitten sisällepääsyn jälkeen enemmän.

edit. Tarkistin Puikkomaisterilta noiden lankojen ja vyötteiden paikkansapitävyyden ja oikein olivat tuossa kuvassa. Tummanruskea kamelia ja harmaa alpakkaa.

Vauvan myssy ja junasukat

Välillä pientä ja ihanaa ja äkkiä valmistuvaa. Siitä alkaakin olla kohta kolmekymmentä vuotta kun viimeksi olen vauvanmyssyä neulonut omille silloisille vauvoille. Ekan silloisen myssyn neuloin varmaan kun poika oli syntynyt syyskuun alussa. En muuten olisi sinistä osannut neuloa. Toinen oli sitten vaaleanpunainen kun toinen vauva oli tyttö. Silloiset langat eivät olleet lähelläkään näitä nykyisiä ihanuutensa puolesta.

Tämä setti on tilaustyö ja lähtee kohta postiin. Ohjeen otin Novitan sivuilta ja siellä oli lankana Woolia joka on paksumpaa kuin tämä käyttämäni. Novitan ohjeessa on koot 60-70-80 ja otin tuon keskimmäisen koon käyttöön. Tuntui että pienen pieni tuli myssystä mutta eihän se vastasyntyneen pää kovin iso olekaan. Ei niitä enää muista sellaisia asioita. Myssy neulottu 2½:n puikoilla ja junasukat kantapäähän asti samoilla. Vaihdoin sitten kakkosen puikkoihin jalkaterän osalta. Lankaa meni koko settiin vähän yli 50g eli jouduin korkkaamaan toisen kerän noiden nauhojen osalta.

Kesä on ollut otollinen näille ikkunakukille. Keväällä pitää aina miettiä että mitkähän kukkaset sitä laittaisi ikkunasyvennyksiä koristamaan. Olen useana vuotena päätynyt näihin "annansilmiin" eli eli pikku- tai kesäbegonioihin. Kasvavat vaan niin korkeaksi näin loppukesästä ettei tahdo sisältä ulos nähdä. Meillä on pohjoiseen päin tuo seinämä että ilta-aurinkoa saavat ainoastaan. Yhdellä ikkunalla itään päin olevassa laatikossa ei ole ollenkaan noin korkea kasvusto.

Nyt viimelauantaina kun oli se myrsky niin keikkasi tämä lähinnä oleva kukkalaatikko alas tuosta ikkunalta. Kuin ihmeen kaupalla putosi jaloilleen eli vähäisiä vaurioita vain latvustossa. Se olisikin ollut entinen jos olisi päälaelleen pudonnut.

Taas onnisti arpajaisissakin eli Mustankissan tytär-blogissa olleessa arvonnassa. Sude oli se toinen onnellinen. Kaksi palkintoa oli jaossa ja meillä kävi tuuri.