Näytetään tekstit, joissa on tunniste ompelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ompelu. Näytä kaikki tekstit

2. syyskuuta 2014

Kesän helpoin paitamalli - tee vaikka itse

Olen aika surkea rantapukeutuja. Minulla ei ole mitään kauniita kaftaaneja, eikä helppoja kietaisumekkoja. Päätin Chicagon outlet-ostosreissulla korjata tilanteen ja pläräsin ahkerasti beach wear osastoja. Löysin kivan ja edullisen rantapaidan. Se osoittautuikin niin mukavaksi päällä, että otinkin sen käyttöön. Rantakelejä paidalle ei ole ollut, mutta otinkin sen sisäkäyttöön :) Jälkikäteen minua on harmittanut, että miksi en ottanut samanlaista toisessa värissä. Onneksi malli on niin yksinkertainen, että sellaisen tekee helposti itsekin.

Malli on siis superyksinkertainen. Kyseessä on siis iso suorakaide, jossa on pääaukko. Kankaan reunat on kantattu. Reunojen kanttaus on ehdottomasti työläin osa. Helpolla pääsisi, jos yhdistäisi kaksi riittävän isoa huivia. Saumurin rullapäärme voisi toimia myöskin kivasti ja sillä säästyisi reunan taittelun ja ompelun vaiva. Paidan materiaaliksi käy mikä tahansa kevyt ja laskeutuva kangas.

 Kaupan paita on tehty yhdestä kappaleesta. Kangas on tässä kaksinkerroin. 

Sivusauman virkaa toimittaa pieni ompeleen pätkä kylkien kohdalla. Ommel ei mene sivureunassa vaan reilusti keskemmällä. Omassa paidassani ompeleen ja sivureunan välimatka on noin 15cm. Reunoihin tulee kivat huitulat.

Paidan leveys näyttää olevan normipuseron etukappale + reilusti väljyyttä. Itselläni reilu väljyys lienee jotain 8cm paikkeilla. Ommel ei myöskään ylety alareunaan, vaan sielläkin on sellainen 15cm "vara" (mitat ovat XL-koon paidasta). Uskoisin, että sopivat mitat on helppo arvioida tarvittaessa vaikka tekemällä "kaavan" kaavapaperista tai sanomalehdestä.

Sivusaumana ompeleen pätkä reilusti reunasta keskemmällä.

Pimeä sovituskuva seeprasta. Minulla on alla musta t-paita. 

Ai miksikö postailen kesävaatteista syyskuussa? Etten vaan unohda sitten toukokuussa, kun on aika miettiä kesävaatteita, että tämä on kiva vaate. Koska hölmöyksissäni ostin vain yhden, olen edelleenkin ilman rantavaatetta. Ensi kesäksi ole tilannut samanlaisen helteen kuin tänä kesänä. Kaupanpaita jää katukäyttöön ja keväällä aion hurauttaa itselleni yhden lisää. Tai oikeastaan kaksi. Toiseen ajattelin kokeilla lisätä pituutta, jolloin siinä rantapaidassa jäisi pylly paidan helman alle piiloon ;)

Jos olisi etelän matka tiedossa, niin heti hurauttaisin rantahuitaleet. Ja pitäisin niitä vielä illallakin terassiravintolassa.

31. heinäkuuta 2013

Superhelppo paitatuunaus

Minulla on pahahko työstressi. Hankalia asioita kaatuu niskaan ja mikään asiallinen työtuntimäärä ei riitä. Olen oppinut lievittämään stressiäni tekemällä jotain aivan muuta. Niinpä tein koululaiselle tuunatun paidan. Tämän tekeminen onnistuu jopa ilman ompelukonetta.

Valmis paita koululaiselle

Tuunaukseen tarvitset t-paidan ja lisähihat. Hihat voi ommella itse tai leikata toisesta paidasta. Kirpparilta voi ostaa paidan, josta saa sopivat hihat. 

Tässä lähtötilanne ennen lisähihoja

Helppo homma: 
  • Mittaa tarvitsemasi lisähihan pituus. Huomioi, että tarvitset t-paidan hihan käänteen verran pidemmän lisähihan (ja jos ompelet itse lisähihan, niin huomioi hihansuun käänteen vara)
  • Itse leikkasin hihan kankaasta käyttäen mallina toista pitkähihaista paitaa
  • Jos et ompele, kiinnitä lisähiha palttausnauhalla (sellainen kaksipuolinen silitettävä "teippi") t-paidan hihan sisäpuolelle. Palttausnauha estää myös lisähihan rispaantumisen eikä sitä tarvitse viimeistellä. Kannattaa käyttää leveähköä nauhaa.
  • Tai ompele lisähiha kiinni t-paidan hihan käänteeseen haluamallasi ompeleella (joustaville materiaaleille suositellaan jousto-ompeleita). Itse hurautin ihan vaan suoralla.

Voilà, uusi uniikki pitkähihainen paita on valmis!

Lisähihoilla voisi hyvin revitellä, laittamalla vaikka toisen toisesta väristä tai kasaamalla hihan useammasta värikkäästä palasta.

Itse käytin kirppikseltä ostamani Legon Star Wars t-paidan ja ompelin varastostani löytyneestä kankaasta lisähihat. Paidan kustannus oli selvästi alle 10€, aikaa meni noin 30min.


Stressikin lievenee, kun saan jotain konkreettista aikaan. Koululaisen mielipide paidasta oli myös varsin kannustava :)

28. heinäkuuta 2013

t-paidasta bolero

Ennenvanhaan naisilla oli kotitakki. Noudatan perinnettä kesäkeleillä :) Kotitakin sijasta minulla on kotimekko.

Se on niin ihana päällä, että kulkisin siinä myös kodin ulkopuolella. Mekko on vilpoinen ja pidän väristä. Harmikseni pitää todeta, että mekko ei imartele vartaloani. Se paljastaa vatsakumpuni sekä käsivarteni. Hihattomat vaatteet eivät ole mun juttu. Olen kaivannut jotain kevyttä, minkä voisin laittaa mekon päälle. Tuunasin mekolle kaveriksi boleron. Nyt kehtaan vaikka kipaista asioilla kotimekossani.

Reissun jäljeltä on vain ryppyisiä vaatteita

Bolero-homma lähti liikkeelle siitä, että aletangossa roikkui ihana t-paita. Se oli pieni. Ostin sen kuitenkin, kun se ei maksanut juuri mitään. Paljon kalliimmaksi olisi tullut ostaa kangasta kaupasta.

Lähtötilanne: pieni liehuva hihainen pitkä t-paita

Olin aiemmin katsellut tätä t-paidan tuunausohjetta: http://www.cutoutandkeep.net/projects/tshirt_shrug

Laskeskelin, että saan helposti lisää leveyttä paitaan käyttämällä alaosan kaksinkertaisen käänteen. Irrotin sen ensin talteen, leikkasin sen pituussuunnassa puoliksi ja sitten t-paidan etukappale keskeltä kahtia.


Levennyspätkät saumurilla kiinni etukappaleiden reunoihin. Sitten nauhakuja kulkemaan levenneyspätkiin ja niskaan. Sitten lyhensin alaraunan samaan pituusmittaan levennyspätkien kanssa ja ompelin alareunaan uuden käänteen. Laitoin nauhaan vielä kaksi hopea helmeä "kiristimiksi". Boleron mallia voi muokata sen mukaan, että kuinka kireälle nauhan laittaa.

Nauhakujan ompelin ompelukoneella, joka ei suostunut tekemään siistiä jälkeen ohueen ja venyvään viskoosiin. Puuvillatrikoolla jälki olisi varmastikin ollut siistimpää.



Se on taas tänään kotimekkokelit - Ihanaa!

6. toukokuuta 2013

Kun ulos pukkaa "hellettä", Kepposilla valmistuu välikausipipoja

Olen lasten varustelukierteessä - jälleen!

Joskus kierre oli sellainen, että lapsia tuli varusteltua yli tarpeen. Oli takkia, pipoa ja hanskaa joka lähtöön. Nyt varustelukierre on muuttunut alivarustelukierteeksi ja myöhästelykierteeksi, jossa kaikki päälle mahtuvat ja kauteen sopivat vaatteet ja asusteet luokitellaan yhteensopiviksi.

Välikausiasustevarastosta siis löytyi hintsusti asusteita ja nekin pääosin yhteensopimattomia. Tarkoituksenani on kuukauden ajan ollut tehdä pojille pipoja. Sellaisia edes vähän paremmin välikausitakkeihin sopivia.

Nyt kun vihdoin alkaa tulla valmista, niin sitten pukkaa lämmintä :( Aivan epäreilua! Tästä pitäisi siis sännätä ostamaan heti lankojen päättelyn jälkeen lippalakkeja. Pöh!

Tällaisia valmistui:

Kuopukselle.
Molemmat esikoisen pipot kävisivät hyvin tähänkin takkiin.
Pitäisiköhän tehdä kuopuksellekin?

Esikoiselle
Turkoosi takki on kaunis, mutta liassahan se on koko ajan :( 

Keskimmäiselle 

Po.pin takkiin ei löydy varastoistani sopivia kankaita. 
Punainen raikastaisi takin, mutta juuri nyt väri ei kelpaa lapselle.


Urgent hankintalista:
-2 kpl pyöräilykypäriä
-1 kpl pyörän huoltoja
-1 kpl pyöriä
-1 kpl potkulautoja
-x kpl sormikkaita
-1 pari kumisaappaita

-> 1 kpl käteisvarattomia ja stressaantuneita vanhempia :(

31. maaliskuuta 2013

Uusi ruoka (osa 2) ja paita

Minulle on tullut totaalinen pasta, jauheliha ja kanasuikale stoppi. 7 vuotta makaroonilaatikkoa on todellakin tehnyt tehtävänsä! Kaipaan vaihtelua ruokiin, uusia reseptejä ja uusia raaka-aineita!!

Usein aikaa ruuanvalmistukseen on se puolituntia ja sitä säestää nälkäisten narina. Olen silti päättänyt, että jokaisena vapaana viikonloppuna (siis sellaisena jolla ei ole pakollisia menoja) yritän jaksaa kokeilla uutta reseptiä tai peräti uutta raaka-ainetta (siis sellaista mitä en ole kotona valmistanut). Resepti ei voi olla kovin monimutkainen tai aikaa vievä, koska jauhelihakansakin pitää ruokkia.

Tässä uusi ruoka numero 2: Kampasimpukka alkupala

Kampasimpukoita, salottisipulia, parmesania ja pinjansiemeniä sitruunavoissa


Olipas herkkua!
Nopea valmistaa, ainoa miinus on kampasimpukoiden kilohinta.

1. Paista kampasimpukoita kuumalla pannulla voissa 30-40s per puoli.
2. Nosta kampasimpukat lautaselle. Ripottele suolaa ja vähän pippuria paistetuille kampasimpukoille. Voit peittää foliolla, jos pelkäät niiden jäähtyvän liikaa.
3. Lisää pannulle voita (30-50g) ja paista siinä salottisipulit pehmeiksi nopeasti.
4. Lisää pannulle sitruunamehua (1-3tl).
5. Kaada kuuma voi kampasimpukoiden päälle. Lisää muutama parmesanlastu ja pinjansiemeniä.

Kampasimpukoita saa pakasteena. Omani on Stockkalta irtomyynnistä.

Salottisipuleita oli myynnissä vain jättipussissa (jos käytin vain yhden ison), joten mies alkoi miettiä, että mihin muuhun ne sopisivat.  Alla Hra Kepposen annos, jossa on reilusti salottisipulia. Erinomainen oli sekin.

Salottisipulipihvi ja salaattia

Uusi ruoka 1: kana (kastike)saltimbocca

***
Olisi himo ommella. Kaikki kaavat ovat tietenkin hukkateillä :(
Onneksi oli sentään tällainen puolivalmis tekele odottamassa. Aika lötkön oloista on tuo puuvillatrikoo, saas nähdä miten se kestää käyttöä ja pesuja. 

Merenelävät paita esikoiselle. Satunnainen Ottobren kaava koossa 140.

***
Minulla on 24 tuntia lapsivapaata. Voisi laiskotella tai voisi jyrätä pyykkivuorta, sortteerata poikien vaatteita, siistiä paikkoja ja kylvettää kilpikonnaa. Tai sitten voisi näperrellä kortteja, korun tai ommella (jos ne kaavat löytyisi). Apua, mitäköhän tekis?

6. helmikuuta 2013

Vain vaivainen paita ja ruokaileva konna

Tällaisen paidan tekoon hurahti useampi kuukausi. Ja mitä siitä puuttui: vaivaiset resorit hihoista. Vielä roikkuu päättelemättömiä lankoja. Esikoinen sai itse valita resorit. Minä olisin tyrkännyt tietenkin mustaa, mutta poikapa valitsikin punaraidallista. Sehän sopii raitateemaan. Harkinnassa on, että viitisisinkö vielä painaa mustan tähden keltaraidalliseen osaan. Tykkään kuosiyhdistelmästä paljon.


Ompelurintamalla (samoin kuin muiden kädentöiden) on suorastaan kuollutta. Kevään tavoitteenani onkin tehdä edes jotain pientä silloin tällöin, vaikka kortti tai pipo :)

***

Mangoni oli päässyt lipsahtamaan ylikypsän puolelle. Päätin jakaa sen Nopan kanssa (röyhkeästi pidin itse parhaimmat osat). Nopalle maistui! Piti oikein hakea kamera, kun en ollut aikaisemmin nähnyt, kuinka Noppa venyttää suunsa mahdollisimman isoksi. Sillä elikolla leuat joustavat :)

Harmillisesti tuli hiukan epätarkkoja kuvia.




Vatsani ei ole täysin parantunut vieläkään ja työt painavat päälle. Aika ryytyneissä merkeissä taaplaan täällä eteenpäin. Yritin jopa palkinto-ohjelmankin avulla tsempata itseäni kovemmille kierroksille, mutta pikaisella nettisurffauksella, en löytänyt mitään mitä haluaisin, paitsi lepoa. Aika huolestuttavaa (mutta ihanan ekologista).

21. heinäkuuta 2012

Puolijoukkue teltan fiksaus ja p*skis

Olin torstai-iltana Leonidan luona askartelemassa. Tuntuipa mukavalta tehdä kortteja pitkästä aikaa - ja hyvässä seurassa. Täysin valmiita kortteja tuli kaksi, joista ensimmäisellä osallistun p*skarteluhaasteeseen nro 148. Haaste kuului: "Ei kuviopaperia".



Karttaleima minulla on ollut ainakin puolitoista vuotta, mutta tämä oli ensimmäinen koekäyttö. Aivan tasaisesti ei leimaantunut, mutta ajattelin sen sopivan "kuluneeseen ja vanhahtavaan tyyliin". Ensin töpöttelin Distressiä paperiin, sitten karttaleima ja sitten tekstileima.

Porvoossa käydessä vierailin Paperipilvi askartelukaupassa. Maaretin blogissa näin ihania Michael Powellin leimoja ja ajattelin ostaa niitä. Noh, ne oli tietenkin myyty aikaa sitten. Ostin lohdutukseksi sarjan erilaisia autoleimoja. Luulisi tulevan käyttöön poikaperheessä.


Leonidalla koekäytin Kuplaa. Tulin värittäneeksi sen shokkipinkiksi. Taustapaperin valitseminen oli vaikeaa, kunnes Leonida esitteli paperivalikoimansa eksoottisimpia. Niinpä shokkipinkki-Kuplasta ja kiiweistä tuli pari. Lisäsin keitokseen vielä ärhäköitä Fimo-nappeja.


Ompelusaralla olen saavuttanut sellaisen pienen merkkipaalun, että se toistaiseksi pahiten pieleen mennyt ompelus on muuttunut vaatteeksi. Marraskuussa 2010 olen kirjoittanut blogissani puolijoukkueteltasta, jonka piti olla paita, mutta olikin ensin harmistus ja sitten röhönaurun aihe. Hannan kanssa saimme siitä kuitenkin vaatetta muistuttavan virityksen. Siinä on kuminauhaa, kaistaletta ja sisäänottoa vähän kaikkialla. Ei tällä vissiin töihin kehtaa mennä, mutta omaksi arkivaatteeksi ihan passeli.



Yökuvat ovat huonoja, mutta eihän tässä ehdi päivällä mitään tekemään, kun pitää lomailla :)

15. heinäkuuta 2012

Ompelija ja puutarhuri minä

Puutarhuri-minä on patalaiska. Ompelija-minällä ei ole aikaa. Siltikin pääsen joskus nauttimaan kätteni jäljistä tai ihan vaan onnenkantamoisista.

Pionit ovat kukkineet superhyvin tänä kesänä. Ihan silkkaa tuuria.



Ennen pionien loistoa pihan täytti jasmikeen huumaavan ihana tuoksu. Samoin sisätilat :) Maljakkona anopin hollantilaisesta antiikkiliikkeestä ostama lasi.


Pienesti olen ehtinyt ompelemaankin. Tähti t-paitoja on valmistunut kaksi lisää. Kankaat Royal-tuotteesta.

Keskimmäiselle turkoosi

Kuopukselle lime

Esikoiselle valmistui jo aikaisemmin yhdistelmä


3. toukokuuta 2012

My precious

Ensimmäisen saumurini, perus-Singerin, ostin käytettynä ja hyvin nopeasti sen kanssa alkoi ongelmat langankireyden säätöjen kanssa. Välillä tikki on ollut luokattoman huonoa :( Ostohetkellä halusin maksaa saumurista mahdollisimman vähän, koska en tiennyt kuinka pitkälle ompeluinnostukseni kantaa eikä kotihoidontuella kallista Berninaa olisi pystynytkään hankkimaan.

Singer on tällä hetkellä selvästi huoltoa vaille -ehkäpä siitä olisi vielä tullut ihan käyttökelpoinen peli. Kun aikaa harrastukselle on vähän, en halua käyttää sitä koneen kanssa taisteluun. Haaveissa oli edelleen Bernina. Berninaa olen käyttänyt työväenopistossa. Harvemmin jaksoin Berninaa sen kummemmin säädellä ja jälki oli aina hyvää tai erittäin hyvää. Singeristäni en voi sanoa samaa (mutta siinä onkin kiristyslevyissä vikaa), sen kanssa aikaa säätöihin on kulunut varmaan saman verran aikaa kuin ompeluun.

Sattumalta törmäsin jossain blogissa kirjoitukseen Tallinnasta hankitusta Berninasta. Törmäsin toiseen kirjoitukseen. Ja kolmanteen. Kaikki olivat tyytyväisiä hankintaansa ja erityisesti hintaan. Ajauduin Karnaluksin webbikaupan sivuille. Iski Bernina-kuume. Hintakaan ei ollut enää este. Eikä edes vironkieliset tuote-esittelyt.

Muutama asia mietitytti: takuu ja maksutapa. Takuuasiaan Karnaluksista vastattiin, että maahantatuoja/merkinhaltija hoitaa takuukorjaukset myöskin siinä tapauksessa, että kone on ostettu ulkomaisesta webbikaupasta. Toki ongelmatapauksissa voi kääntyä heidän puoleensa, mutta korjaukseen liittyvät rahtikulut jäävät asiakkaan maksettaviksi. Toisaalta samaiset Berninat kestävät 10-15 vuotta työväenopistojen käyttöä, joten päätin ottaa sen riskin, että vaikka itse vien saumurin Tallinnaan ongelmatapauksessa. Maksutapanana oli ainoastaan pankkisiirto, mikä on ostajan kannalta huomattavasti luottokorttimaksua turvattomampi. Jos en olisi lukenut muiden onnistuneista ostoksista, olisin tässä kohtaa todennut liian riskialttiiksi. Toimitus oli nopea.

My precious

Valitsin toimitustavaksi myyjän tarkastaman saumurin. Kone oli tosiaan valmiiksi langoitettu ja säädetty. Mukana oli eri materiaaleille ommellut koetilkut. Nostin koneen laatikosta, laitoin lankatelineen kiinni ja töpselin seinään ja aloin ompelemaan. Bernina on varsin helppo käyttää, pikkasen olen säätänyt differentiaalia. Muuten olen vaan huristellut. Äänikin on sellainen, että ei häiritse muun perheen television katsomista. Valitsin mallin 800DL, joka on himpun 700 kalliimpi, mutta helpompi langoittaa. Singerin eduksi pitää sanoa, että langoitus on siinä selkeä ja helppo. Toistaiseksi olen erittäin tyytyväinen. Toki yhden Berninan saapuminen on saanut aikaiseksi sen, että himoitsen uutta ompelukonettakin.

Olen kerran joutunut Karnaluksista kysymään koneeseen liittyvää asiaa ja vastaus tuli nopeasti. Heidän kanssaan voi vaihtaa sähköpostia suomeksi. Monelle käsityöharrastajalle Karnaluks on tuttu paikka, josta kannattaa hankkia mm. lankoja. Itseänikin on alkanut kiinnostaa Tallinnan matkailu ja nimenomaa Karnaluks. Jos vielä Tallinnasta löytyisi hyvä askarteluliike Karnaluksia vastaavalla hintalaatusuhteella, olisin jo matkalla tyhjän laukun kera :)

Tänään vietimme Berninan kanssa laatuaikaa. Ostin ihania tähtikankaita ja ensimmäisenä valmistui t-paita esikoisella koossa 134cm.

Mistäköhän saisi vaan lisää tunteja vuorokauteen, jotta ehtisi ommellakin?


15. huhtikuuta 2012

Valmiita ompeluksia (vihdoinkin)

Pitkäperjantaina otin Berninani kainaloon ja livahdin muutamaksi tunniksi kaverin kanssa ompelemaan. Bernina tuli Karnaluksin kontrollitud-paketista, eli se oli kaupassa purettu, säädetty ja koekäytetty. Minulle käyttöön otto oli nopea. Nostin koneen laatikosta, laitoin johdot ja lankatelineen kiinni ja ei muuta kuin hurruuttelemaan. Ihana Bernina. Täydellinen tikki.

Viime vuoden puolella Saksasta hankitut kankaat päätyivät vihdoin paidoiksi. Esikoiselle olen pitkään tehnyt vaatteet Ottobren kaavoilla siten, että leveys on 122 ja pituus 134. Nyt on aika siirtyä leveydessä reilusti suurempaan, sitä se teettää kun siirtyy painossa miinuskäyrältä plussan puolelle. Toivottavasti paidat mahtuvat esikoiselle ensimmäisen pesukerrankin jälkeen. Laiskana en viitsinyt "esipestä". Kukahan jaksaisi vielä päätellä roikkuvat langat?

Kepposkolmikon pingviinipaidat

Esikoisen paidat ovat niin isoja, että kankaan leveydestäkään ei jää juuri mitään.
Pienempi paita ei ole vauvan paita vaan about 100cm.

Esikoiselle vielä kettupaita

Yhden pojan sain houkuteltus sovituskuvaan.
Tummahko kuosi käy yllättävän hyvin sekä blondille että ruskeatukkaiselle.

26. tammikuuta 2012

Tammikuun käsityöt

Päätin aloittaa käsityötsempin - joka kuukausi yritän tehdä edes yhden käsityön. Niin vähäiseen on vapaa-aika ja voimat huvenneet, että tuohonkin pitää tsempata. Olisi kuitenkin kiva ylläpitää perustaitoja ja saada itsetehtyä vaatetta pojille. Ihania uutuuskankaita tulee jatkuvasti myyntiin ja niiden ostoonhan aina riittää aikaa...

Tammikuun käsityönä on Jofotexin unelman pehmeästä raitavelourista tehdyt housut koossa 130cm. Kaava lainattu Hannalta. Hyvin istuva malli. Raitahousut huusivat kaverikseen jotain mustaa, harmaata tai valkoista. Valkoinen perustrikoo sai rintaansa mustia ja harmaita legoukkoja sekä yhden värikkään ukkelin. Mieleinen työ sekä äidille että pojalle. Poika tykkää kaikista legojutuista ja minulle tämä oli helppo ja nopea toteuttaa. Hihat ovat niin pahasti pitkät, että taidan joutua lyhennyshommiin.


Legoukoista jokatoinen on harmaa vaikka se ei kuvasta erotukkaan.

 Trikoo oli varsinaista venyvää lirua ja sen kyllä huomasi painaessa.
Ja näkyyhän tuo valmiissa työssäkin läheltä tarkasteltuna.
Etenkin rajusti suurrennetussa kuvassa.

Kärsivällisyys ja aika kankaanpainantaan on vielä enemmän kortilla kuin ompeluun. Edellisen työn olen tehnyt 5. syyskuuta ja senkin yksinkertaisesti ja nopeasti yhdella sabluunalla ja pelkällä mustalla. Seulan hankkiminen on ollut to-do-listalla kesästä saakka. Saas nähdä milloin sen saan sen hankittua vai jääkö se odottamaan eläkepäiviä :)

3. joulukuuta 2011

3P

Tällä hetkellä ehdin kirjoittamaan lähinnä töissäkäyvän äidin elämästä hurjapäätrion kanssa. Tarvetta ja halua kädentaitojen harjoittamiseen kyllä olisi. Muutenkin kuin kerran kuussa.  Mutta tässä tämän kuun tuotokset eli 3P.

1P - paita
Toista kuukautta (ellei kolmatta) oli keskimmäisen dinopaita odottamassa alahelman kääntöä. Finally done. Paita on samanlainen kuin esikoisella. Kangas ihastuttaa edelleen. Parturoin sällin myös. Latvasta lähti sellainen reilu 15cm korkkiruuvikiharaa. Ihan lyhyeksi en raskinut vieläkään leikata. Muuten hiusten mallina on sama sotkuinen kihara kuin aikaisemminkin.


Välillä minulta kysellään, että kuinka saan lapset kuvattavaksi. Meillä pojat yleensä antavat kuvata itseään mukisematta. Palkkiotta. Eivät ne otokset meilläkään ole kovin kummoisia. Alla mallia siitä minkälaisia on yli puolet kuvista. Mutta kun tarpeeksi monta räpsii putkeen, niin kelvollisiakin osuu mukaan.


2P - Pipo
Kun kuopus sai dinopipon, alkoi keskimmäinenkin vaatia sellaista itselleen. Kävin äkkiä nappaamassa fleeceä Eurokankaan palalaarista. Löysin aika kivasti Ticketin vihreään haalariin sopivat sävyt. Vasta kun ompelukoneella ompelin pipoa kasaan, huomasin ettei harmaa olekaan fleeceä vaan jotain purkautuvaa neulosta. Saumuri on taas temppuillut, joten en olisi millään viitsinyt sitä säätää. Olisi kyllä ihan kiva, jos siellä EK:ssa fleecelaarissa oli vaan sitä fleeceä! Tai vielä parempi olisi, jos olisin sen verran vähemmän koomassa, että huomaisin mitä ostan ja leikkaan :)


Luonnollisesti nuorella herralla oli protestoivaa värivalinnasta.
Sehän ei sovi siniseen Ticketin kumipukuun lainkaan.
Korjasin ongelman Prisman 6,95€ sinisellä dinolakilla,
joka valitettavasti on hienompi kuin oma viritykseni

3P - Piparkakkuja

12. marraskuuta 2011

Sairasteluviikon puuhat

Kuopus sai maanantaina taas antibioottikuurin, edellinen ehti juuri loppua. Viikko meni sairastelun, hoitojärjestelyjen ja hätäisten työpurskeiden merkeissä. Nyt kaikki perheen miehet ovat Elma-messuilla, miehen mukaan siellä on enemmän väkeä kuin Habitaressa. Esikoinen on useamman päivän ajan suunnitellut tekevänsä ostoksia messuilta. Listalla on vilahdellut ponia ja laamaa. Tai lisko vähintään.

Hetkeksi olen ehtinyt ompelukoneen ääreen. Minun ei pitänyt ommella ikinä dinohattuja, mutta kuopuksen pyynnöstä tein hänelle uuden hatun. Ei ollut kaavaa ja se viime vuotinen hattukin oli teillä tietämättömillä. Hatusta ei tullut mikään mestariompelus, mutta tuntuu olevan pojalle mieleinen.



Pantaosa kaksinkertaista fleeceä, korvien kohdalla tosi napakkaa puuvillaa tuulensuojana, yläosa yksinkertaista fleeceä. Ei mikään täydellinen väriosuma Ticketin haalariin, mutta kelpaa -etenkin ruskeiden toppahanskojen kanssa. Ensimmäisen kyhäelmän valmistuttua keskimmäinen ilmoitti haluavansa samanlaisen.

Joulukalenteriprojektin suunnitteluosuus on jälleen edennyt: olen listannut krääsät. Tässä maistiainen :)


Itse olen maistellut (lue ahminut) näitä:


Huomenna juhlimme isää ja vaaria. Isän lahjat hoitavat meillä pojat. Voi olla, että ehdin piipahtamaan kaupassa ja ostan miehelleni jotain käyttötavaraa. Meillä ei ole tapana ostella isän/äitienpäivänä toisillemme lahjoja. Joku vähän juhlavampi tarjoilu oli se sitten aamiainen, kakku tai lounas toki kuuluu asiaan. Omalle isälleni teen kortin ja joskus joku kiva uutuuskirja sujahtaa pakettiin.


Paketissa lukee, että särkyvää. Mitäköhän pojat ovat päiväkodissa ja koulussa tehneet?