Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkailu_2018. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkailu_2018. Näytä kaikki tekstit

13. lokakuuta 2019

Alkuviinit

Minulta on jäänyt luonnoksiin roikkumaan pari mielenkiintoista kokemusta, jotka haluan ehdottomasti jakaa. Yksi niistä liittyy alkuviineihin.

Lokakuussa 2018 olin työkaverini Sirpan kanssa lomamatkalla Georgiassa. Reissu oli tosi onnistunut ja tarjosi monta mieleenpainuvaa kokemusta. Työkaverini Jukka toimii vapaa-ajallaan viinikouluttajana ja suorittanut laajahkot opinnotkin viineistä. Jukka suosii itse luomuviinejä ja on suositellut minulle viinejä, jotka olisivat mahdollisimman ystävällisiä vatsalleni. Minun vatsani ei nykyisin siedä juurikaan alkoholia, mutta aterian kanssa viinilasillinen välillä tuntuu kovin houkuttelevalta. Ennen reissuamme Jukka kehotti meitä tutustumaan myös georgialaisiin alkuviineihin.


Kakheti on ehkäpä Georgian tunnetuin viinialue. Joka kylässä on paljon maistelupaikkoja. Nämä kuvat on Sighnaghin kylästä

Georgia ja Armenia ovat maailman vanhimmat viinintuotantomaat. Maiden välillä on jatkuva kisa siitä, että kumpi löytää vanhemmat todisteet viinintuonnostaan. Tällä hetkellä ilmeisesti Georgia johtaa, ja todisteet viinivalmistuksesta ajoittuvat aikaan 8000 eKr.

Tbilisistä löysimme kivan ravintolan, jossa melkein kaikkia ravintolan viinejä sai ostaa laseittain. Ravintolalla oli myös iso valikoima alkuviinejä. Ystävällinen tarjoilija kyseli makutottumuksistamme ja toi ensimmäisen alkuviinin maistettavaksi. Siinä katselimme hetken ajan Sirpan kanssa toisiamme ja mietimme, että kehtaako kumpikaan sanoa, että emme tykkää. Tarjoilija taisi jo arvata mielipiteemme ja ehdotti, että minkälaista voisimme maistaa seuraavaksi. Kolmannella maistiaisella löytyi Sirpalle sopiva alkuviini ja neljännellä minulle. Vakuutuimme, että alkuviineistä löytyy varmasti jokaiseen makuun sopiva viini. Usko oli tätä ennen horjuva, kahdessa edellisessä ravintolassa minulla oli jäänyt viinilasillinen juomatta.

Oikella lasissa pahaa alkuviiniä, vasemmalla georgialaisesta saperavi-rypäleestä tehty punaviini

Mikä on alkuviini? Alkuviini (natural wine) valmistetaan perinteisten tuhatvuuotisten menetelmien mukaisesti. Valmistusprosessi on luonnollinen eikä siihen puututa kemikaalein lainkaan. Käymistä ei kiihdytetä sokerilla ja hiivalla, vaan käyminen tapahtuu luonnollisesti rypäleisiin muodostuvan villihiivan avulla. Rikkiä viineihin ei lisätä lainkaan. Rypäleet viljellään biodynaamisesti ilman kemikaaleja ja rypäleet kerätään käsin.

Alkuviineistä:
https://www.alko.fi/juoma-ruoka/makujen-maailma/viinien-maailma/alkuviinit-tutuksi
https://sugar-universe.com/luonnollisen-viinin-abc/
https://yle.fi/uutiset/3-10696870

Ostimme netin kautta jo ennakkoon kuljetuksen Tbilisistä Kakhetin viinialueelle. Retkeen kuului vierailu kolmella viinitilalla, Bodben luostarissa sekä Sighnaghin kylässä. Viimeinen retken viinitiloista oli yksi Georgian parhaimmista viinitiloista Kindzmarauli, jonka tuotannosta 90% menee vientiin. Mielenkiintoisin oli ensimmäinen Numisin viinitila.

 Tälläiseen näkyyn olen tottunut viinitiloilla käydessäni: isoja tankkeja, joissa valmistusprosessia kontrolloidaan tarkasti kemikaalien avulla. Kuva on Kindzmaraulin tilalta.

Meillä ei ollut opastusta ja kuljettajamme ei puhunut englantia muutamaa sanaa enempää ja hänen venäjänsäkin oli hyvin heikko, joten emme tienneet yhtään mihin olimme saapuneet. Tulimme 500 vuotta vanhaan viinitilaan, jossa valmistetaan ainoastaan alkuviinejä. Pölähdimme suoraan tilan piskuiseen "viinimuseoon", johon yhdistyy myös viinin valmistustiloja. Isommille ryhmille yläkerrassa on ruokailu- ja viinimaistelutilat erikseen.

Vanhoja viininvalmistusvälineitä, varsinainen yllätys on tilan takaosassa

Aluksi saimme pienen katsauksen tilan historiaan sekä pienen tietoiskun siihen, että kyseessä on alkuviinitila ja mitä alkuviinin tuottaminen tarkoittaa. Jo hetken päästä harpoimmekin tilan takaosaan katsomaan valmistusprosessia. Tilan perällä on jättimäisiä saviruukkuja haudattuna lattialle. Edellisenä päivänä käsin poimitut rypäleet oli murskattu ja rypälemehu kuorineen oli kaadettu saviruukkuihin. Ruukusta tosiaan näkyi vain suuaukko ja näky ruukkuun muistutti enemmän hernekeittoa kuin viiniä.

Käyminen on alkanut

Olimme Sirpan kanssa molemmat aika hämmentyneitä valmistusprosessista. Kyseessä ei ole kovin steriiliä touhua. Vieressä mies pesi harjan kanssa tuollaista jättiruukkua ja jäin miettimään että miten pesuveden jämät saa ruukusta pois. Sitä kun ei tuolta talon perustuksista niin vaan nosteta. 
 
Käyminen lähtee siis spontaanisti käyntiin, sekaan ei lisätä hiivaa tai sokeria. Villit hiivat rypäleiden pinnasta saavat aikaan sen. Rypäleet kerätään käsin ja murskataan isossa puukaukalossa. Siinä niitä villejä hiivoja varmaan kertyy. Käymisen aikana mäskiä pitää käydä säännöllisesti kääntelemässä. Käyminen sai lisäpontta kääntelystä ja ruukusta kuului aikamoista pulinaa kääntelyn yhteydessä. Kuvassa näkyvä keppi on siis tärkeä työväline viinin kääntelyssä. Niin hämmentyneitä olimme näkemästämme Sirpan kanssa, ettemme tajunneet mikä selfiemahdollisuus olisikaan ollut viinimäskin kääntelyssä. Meitä opastanut vanha herrasmies olisi varmasti antanut meidänkin sekoitella viiniä, mutta me vain katsoimme silmät ymmyrkäisin. Ehdin avointa ruukkua katsellessani miettiä muutaman skenaarion kuten kännykkä putoaa ruukkuun vahingossa, potkaisin likaa maasta ruukkuun vahingossa tai kompastun ja silmälasini putoavat ruukkuun.Meidän jäljiltämme ruukkuun ei päätynyt mitään ylimääräistä.

Tilan esittelykierroksen vetäjä ja takana käynnissä ruukunpuhdistus  

Pienempiä ruukkuja 

Luulen, että Numisin viinitilan ruukut eivät olleet aivan näin isoja. Tämä kuva on otettu yhden Georgian arvostetuimman viinitilan Kindzmaraulin pihalla. Kindzmaraul tekee pienen osan viineistään alkuviineinä

Kuvattu lainattu Numisi Wineryn FB-sivuilta

Käymisen jälkeen kävimme lävitse viinin muut valmistusvaiheet ja tutustuimme viinin säilytystiloihin. Sitten olikin vuorossa maistelu. Ronskin prosessin jälkeen mietin, että uskallanko edes maistaa. Sirpa teki reippaasti koemaiston ja totesi viinin olevan hyvää. Vatsani kesti nämä alkuviinit erinomaisesti ja maku oli hyvä.

Viinien takana oli maisteltavaksi vielä paikallinen pontikka

Tämä oli varsin erilainen viinitilakierros. Olen käynyt muutamalla tilalla aikasemminkin ja niissä vierailuissa on korostettu prosessin tarkkaa valvontaa lämpötilan ja lisättävien aineiden kuten hiiva, sokeri, rikkidioksidin avulla. Tarkoin kontrolloitu prosessin takaa tasalaatuisemman tuotannon. Noh, Numisissa tehdään viiniä eri tavalla. Alkuviinitilalla käyminen oli minusta erittäin mielenkiintoinen ja mieleenpainuva kokemus. Oletko sinä tutustunut alkuviinehin?
 
Kaikkiaan Georgian reissu oli varsin elämyksellinen.
Georgian reissun postaukset:

10. huhtikuuta 2019

Hanoi

Vielä viimeinen postaus marraskuussa tekemästäni pienestä Aasian kierroksesta ja Hanoista. Aikaisemmin kirjoitin Hanoin vanhastakaupungista ja siitä, että sen hektisyys ja rosoisuus viehättivät minua paljon. Helposti kaaomainen liikenne, runsas ihmismäärä ja kaupankäynti alkavat tuntua rasittavalta ja siksi mietinkin, että miten matkailija voi rentoutua Hanoissa? Rentoutuminen olikin yllättävän helppoa, koska Hanoissa on monia pienempiä ja suurempia puistoja penkkeineen. Puistoissa voi istuskella aivan rauhassa, kauppiaat eivät tunkeneet iholle lainkaan.

Suosikkipuistoni on Hoan Kiem järveä kiertävä viheralue, jonne on maksuton sisäänpääsy. Matkalijoiden kuhina käy punaisella sillalla, joka on suosittu nähtävyys, samoin kuin sillan päässä oleva temppeli. Sillalta ei tarvitse kävellä kuin 100m eteenpäin, niin meno rauhoittuu ja ympärilläsi on vain puiden ihana vehreys ja joku satunnainen turisti.

Hoan Kiem järven viheralue - ihastuin palavasti vettä kohti kaartuviin puihin

Silta on suosittu nähtävyys ja siellä riitti kuhinaa

Vastavaloon kuvattu kuva ei paljasta sitä, että silta on kirkkaanpunainen

Vehreydestä pystyi nauttimaan myös temppelivierailujen yhteydessä. Kävimme tutustumassa pariin temppelialueeseen. Alla kuvia Temple of Literaturesta. Vehreä ja puistomainen ympäristö viehätti minua melkein enemmän kuin itse temppeli.

 Temple of literature muurien suojattua piha-aluetta. Mielestäni todella hurmaava! Ja mikä portti!


Aivan mahtava puu

 Temple of Literature

Temple of Literature sisäkuva

Isompien puistojen ja temppelipuistojen lisäksi pieniä, sieviä korttelipuistoja tuli vastaamme muutamia. Ne olivat kaikki siistejä ja rauhallisia ja kutsuivat hengähtämään hetkeksi, lepuuttamaan jalkoja ja nauttimaan suomalaisittain kivasta kesäsäästä.

Satunnainen kävelyreitillemme osunut puisto

Kävin vierailemassa Thang Longin linnoituksessa, joka on UNESCON maailmanperintökohde. Siellä vierailu oli varsin rauhallinen kokemus, koska paikalla oli minun lisäkseni vain muutama vierailija. Mielenkiintoisinta oli valokuvanäyttely Indokiinan sodasta 1950-luvulta.

 Thang Long

Yksi Hanoin suosituimpia vierailukohteita on Ho Chi Minhin mauseleumi. Vaikutti siltä, että moni vietnamilainen edelleen kunnioittaa Ho Chi Minhia suuresti. Netin mukaan jokaisena päivänä, kun mauseleumi on auki sen edessä kiertää pitkä jono. Joka syksy Ho Chi Minh käy Venäjällä palsamoitavana ja konstruoitavana. Ho Chi Minh oli jo palannut "ehostautumisreissultaan", mutta mauseleumi ei ollut auki eikä mitään informaatiota aukioloajoista löytynyt.


Vietnamilainen kehuttu kulttuurierikoisuus on vesinukketeatteri. Liput pystyi ostamaan jo etukäteen helposti netissä ja niille sai pikkurahalla hotelliin toimituksenkin. Onnistuimme saamaan hyvät paikat edestä. Näytelmä oli sinänsä jopa vauhdikas ja samalla tuli kuultua perinteistä vietnamilaista musiikkia. Kaikkiaan mukava kokemus.

 Näytös menossa, Thang Long Water Puppet Theatre


Hanoissa riitti muutamaksi päiväksi mukavasti nähtävää, tekemistä ja hyvää ruokaa. Shoppailumahdollisuudet katukaupassa ovat niistä kiinnostuneille lähes rajattomat. Yllätyksenä tuli tosiaankin se, että kaupungissa oli niin paljon ihanan vehreitä puistoja, jonne voi paeta kaupungin hektisyyttä.

Lähtisinkö uudestaan Hanoihin? Vietnam kiinnostaa minua entistä enemmän Hanoin vierailun jälkeen. Vietnamilla on tarjota upeita rantoja, kaunista luontoa sekä maalla että merellä, historiallisia ja kiehtovia nähtävyyksiä sekä hyvää ruokaa. Ihanahan olisi päästä näkemään ja kokemaan Vietnamia lisää. Pelkkä Hanoin matka ei ehkä houkuttele, mutta matkalla Vietnamissa viettäisin mielelläni toki hiukan aikaa Hanoissa.

Hotellillamme oli aivan mahtava kattobaari

Pienen Aasian kierroksen postaukset:
 

24. maaliskuuta 2019

Halong Bay

Näitä matkajuttuja on jäänyt pari roikkumaan viime vuodelta. Nyt siis paluu marraskuuhun ja Vietnamiin. Minulle koko pienen Aasian kierroksen huipentuma oli risteily Halong Baylla.

Koska meillä oli aikaa Hanoissa rajoitetusti, emme halunneet käyttää Halong Bayn risteilyyn enempää aikaa kuin yhden päivän. Päiväristeilytarjontakin on laaja. Halusin minimoida automatkaan käytettävän ajan, jotta saisimme nauttia mahdollisimman paljon itse risteilystä hulppeissa maisemissa. Yllättävän moneen risteilyyn kuuluvaan autokuljetukseen olisi kulunut 3,5-4 tuntia per suunta, siitäkin huolimatta, että osa matkasta taittuu uutta moottoritietä pitkin. Risteilyn löytäminen lyhyemmällä automatkalla vaati yllättävän runsasta googlettamista.

Samalla tutustuin siihen seikkaan, että Halong Bayn kansallispuiston lisäksi alueella on kolme muutakin kansallispuistoa: Lan Ha, Cat Ba ja Bai Tu Long. Muut kansallispuistot eivät ole yhtä kuuluisia kuin Halong Bay, mutta ne tarjoavat aivan yhtä upeita maisemia sekä mahdollisesti huomattavasti rauhallisemman risteilykokemuksen kuin supersuosittu Halong Bay. Pitkällisen pähkäilyn valitsin meille koko päivän risteilyn Lan Halle.

Risteilyä edeltävänä päivänä sain retkijärjestäjältä viestiä, että haluaisivat upgradeta meidät luxus-risteilylle Halong Baylle. Suhtauduimme hiukan epäröiden tarjoukseen, pelkäsimme että joutuisimme sittenkin istumaan lähemmäs 8 tuntia autossa. Sekään ei selvinnyt, että pääsisimmekö risteilylle lainkaan, jos emme valitsisi upgradea. Hiukan apein mielimme suostuimme upgradeen.

Kyseessä oli tosiaankin aivan oikea upgrade. Jade Sails laiva oli todella paljon hienompi kuin alkuperäisen varauksemme laiva. Vältyimme pitkältä ajomatkaltakin, moottoritien päässä olevasta satamasta oli pieni venematka Jade Sailsin kyytiin, joka operoi pääosin mereltä käsin. Laiva oli myös viihtyisä, ruoka erinomaista, reitti sivusi Halong Baytä kulkien sekä Cat Ban että Lan Han alueella. Opas oli asiantunteva ja hauska. Maisemat olivat todella kauniit, emme juurikaan nähneet muita laivoja. Matkustajiakin oli sen verran vähän, että jokaiselle löytyi hyvin tilaa laivalta maisemien ihailuun. Mahtava onnenpotku!

Lähdimme matkaan pienten päiväreppujen kanssa ja päättelimme, että olo on paljon huolettomampi, jos jätämme luottokortit hotellin tallelokeroon. Minähän en ole shoppailuihminen, mutta luottokortin jättäminen matkasta oli virhe. Satamassa oli helmienviljelyfirman iso näyttelymyymälä ja korut olivat todella kauniita eivätkä pahan hintaisia lainkaan. Hieman jäi kaivelemaan se yksinkertaisen kaunis koru, jossa oli muutama iso vihertävä epäsymmetrinen helmi. Luottokorttien poisjättäminen osoittautui liioitteluksi: laivassa oli monenkokoista lukollista lokeroa arvotavaroita varten.

Jade Sails parkissa Cat Ba saaren edustalla

Jade Sails promokuva http://jadesailshalong.com/

Aamulla merellä oli vielä sumuista, mutta auringon paistaessa sumuverhokin katosi. Marraskuussa sää oli vielä mukavan lämmin, merivesi oli viileää, mutta uintikelpoista. Caprit ja t-paita olivat riittävä vaatetus reissuun. 

Kannella osa otti aurinkoa risteilyn lomassa



Laivan keulassa

Tervetulojuoma

Retkiohjelmassa oli maihinnousu Cat Ban saarella, jossa oli mahdollista ajaa pyörällä tai autolla läpi osteriviljelmien ja sademetsän paikalliseen kylään, uimatauko ihanassa poukamassa Lan Han kansallispuistossa, melontaa tai venekyyti Cat Bassa sekä lounas ja illallinen. Väliaika soljui maisemista nauttien.

Lounas tarjoiltiin ennen varsinaista ohjelmaa laivan ravintolassa

Mainoskuva laivayhtiön sivulta http://jadesailshalong.com/

alkupala

pääruoka

jälkkäri

Seuraavaksi muutama kuva Cat Ban saarelta:

Satama

Osteriviljelmä

Risteilymatkailijat pyöräilee

Rohkeimmat kokeilivat luonnon oman fish span. Puron pikkukalat näykkivät kuollutta ihosolukkoa varpaista aivan kuten oikeassakin fish spassa

Tarjolla oli kotipolttoista käärmeviinaa. Opas oli hiukan kauhuissaan, kun skotlantilainen vanha herra halusi maistaa ja ottaa vielä toisenkin mukillisen

Cat Ban saariretken jälkeen jatkoimme Lan Han puolelle. Siellä on useita hiekkarantoja, jotka ovat kesällä täynnä auringonpalvojia. Matkalla ohitimme kelluvan kylän sekä muutaman yksittäisen kelluvan talon. Elinkeinona kelluvissa kylissä on osterin kasvatusta sekä kalastusta. 


Kelluva talo

Lan Han alueella pidimme uimatauon. Illan viimeinen ohjelmanumero ennen illallista oli melontaa tai veneen kyydissä istuskelua. Aurinko alkoi jo laskea, oli sellainen iltapäivän kuollut hetki, jolloin ei kuulunut mitään. Ympärillä oli vain täydellinen hiljaisuus ja upea luonto. Poukamassa oli meidän kahden veneen lisäksi pari paikallista nuorta miestä kalassa. Tuo hetki oli upea!

Paikalliset kalastajat

Tällaisilla veneillä olimme liikkeellä

Juuri kun luulin, että risteilykokemukseni ei voi enää parantua, se nousi ainakin toiseen potenssiin. Oppaamme osoitti ylös karstivuorelle. Juuri ja juuri silmillä eroittui, että puuttomalla alueella liikkui apinoita. Yhdellä niistä oli poikanen kannossa. Emo ja poikanen asettuivat karstivuoren huipulle ja hetken päästä poukamassa kaikui apinoiden äänet, kun ne viestivät toisilleen. On mahdollista, että näimme hyvin harvinaisia golden-headed langur apinoita, joita suojellaan Cat Ban saarella.

Laivan kulkiessa kohti satamaa nautimme erinomaisen illallisen kannella. Opas vakuutti, että kaikki merenelävät ovat aivan tuoreita ja hyvin valmistettuja, joten minäkin vatsavainen uskalsin maistella aivan kaikkea.

Grillipisteellä kokki paistoi kalaa, katkarapuja, kalmaria, kanaa ja nautaa. Mainoskuva laivayhtiön sivulta http://jadesailshalong.com/

Osa alkupaloista 

Maistiaisia grillistä

Osa jälkiruuista

Risteilyn järjestelyt olivat minusta ensiluokkaisesta. Meillä jäi 10t risteilemiseen. Ehdimme nähdä maisemia, paikalliselämää, veneillä ja vielä auringonlaskun aikaan ne apinat. Risteily on yksi elämäni kohokohtia. Emme kokeneet lainkaan sitä, että samassa paikassa pyöri monta risteilyalusta ja risteilyreittimme oli lähes roskaton.

Jos siis haaveilet Halong Bay risteilystä ja sinulla ei ole mahdollisuutta käyttää siihen monta päivää, on päiväristeily hyvä vaihtoehto. Kannattaa tosiaan katsoa tarkasti autokuljetuksiin kuluva aika, ettei suurin osa päivästä kulu autossa. Maksoimme halvemmasta risteilystä 70€ per nuppi etukäteen netin kautta varattuna, saamamme risteilyn hinta pyöri noin satasessa.

Pienen Aasian kierroksen postaukset:
 

21. maaliskuuta 2019

Suomen hauskin aamiaispaikka

Postauksen otsikko tulee suoraan meidän keskimmäiseltä, joka muistelee vielä vuosi vierailun jälkeen kyseistä paikkaa Suomen hauskimpana aamiaispaikkana. Harmillisesti tämä paikka sijaitsee sen verran kaukana, että säännölliseen vierailuun ei ole mahdollisuutta.

No, mikäs se paikka sitten onkaan? Se on Hostel Cafe Koti Rovaniemellä.

Noin vuosi sitten matkustimme yöjunalla Rovaniemelle ja etsin meille aamiaispaikkaa. Toki ABC:t ja vastaavat tarjoavat ihan kelvollista aamiaista, mutta toivoin löytäväni jonkun paikan, jossa olisi hyvän aamiaisen lisäksi ihan omanlainen fiiliksensä. Kivan fiiliksen tarjosi entisen pankin tiloissa toimiva Cafe Koti, jonka yhteydessä toimii myös hostel.

Mikä vetosi meidän keskimmäiseen? Viime vuonna poika oli siis vielä 10v (tosin melkein 11v) ja hän rakastui sisustuksen leikkisyyteen! Me emme ole sisustusperhe juuri lainkaan. En ehdi laittamaan kotia enkä siis harrasta sisustamista. Siksi oli aika yllättävää, että sisustus kolahti poikaani niin vahvasti. Sisustuksessa oli kolme asiaa ylitse muiden: leveät ikkunalaudat tyynyineen, katosta roikkuvat korituolit ja tilan valoisuus, jota korosti kirkas kevättalven aamuaurinko.

Leveät ikkunalaudat oli otettu istumakäyttöön. Ikkunalaudalla oli reilusti erilaisia tyynyjä ja näppäriä tarjotinpöytiä. Suuret ikkunat antavat hienosti valoa tilaan. Lapsista tietenkin parasta oli se, että ikkunalaudalla pystyi aamiaisen lomassa pötköttelemään :) Pötkötellessä oli kuulemma vähän sellainen olo kuin olisikin ollut etelän auringon alla Rovaniemen sijasta.

Aamiaista ja pötköttelyä ihanassa aamuauringossa

Kun pojat olivat syöneet aamiaisensa, he siirtyivät odottelemaan aikuisia korituoleihin. Kuka voisikaan vastustaa korituoleja, joissa voi keinutella? Keskimmäisen sisustusfantasiaan kuuluu korituoli! Sellainen pitäisi saada viimeistään ensimmäiseen omaan kotiin.



Nämä leikkisät sisustusratkaisut ja huumaavaa kevätvalo tekivät siis lähtemättömän vaikutuksen 10-vuotiaaseen. Pidin paikasta paljon ja tietenkin erityistä plussaa oli se, että pojat viihtyivät korituoleissa ja sain syödä aamiaiseni rauhassa loppuun saakka. Korituolien luona oli myös pientä viihdykettä kuten lukemista ja ainakin Rubikin kuutio.

Omaa silmääni hiveli tilan tyylikäs funkkismainen portaikko. Pidin myös valkoisista pöydistä ja keveistä valkoisista tuolista, joihin oli yhdistetty puuta. Harmillisesti ne pöydät ja tuolit jäivät kuvaamatta. Tilan aikaisempi käyttö pankkina kävi selvästi ilmi alakerran wc-tiloihin mennessä. Sinne käveltiin jyhkeän pankkiholvin oven vierestä.

Komea portaikko

Aamupala oli perushyvä. Siihen kuului paikan päällä leivottua leipää, kasviksia, juustoa, leikkelettä, keitettyjä kananmunia, erinomaista kaurapuuroa, marjoja, hedelmiä, jugurttia, hyvää keittiön omaa granolaa, marjoja, hilloa, kahvia, teetä, mehua ja joku pieni makea. Ihan riittävä valikoima terveellisiä perusjuttuja.  Hinta oli 8,5€ per henkilö.

Jos olet menossa Lappiin ja etsit kivaa aamiaispaikkaa Rovaniemeltä, niin suosittelen Hostel Cafe Kotia.