Onko Bukarest Euroopan rumin pääkaupunki?

Muutama potentiaalinen kilpailija on vielä katsastamatta, mutta kyllä Bukarest on tiukasti mitalikannassa kiinni ;)

Miksi Bukarest on ruma? Eikö siellä ole mitään kaunista?

Ennen toista maailman sotaa Bukarestia kutsuttiin idän Pariisiksi, katselemalla valikoituja tienpätkiä ja taloja se on helppo uskoa. Sitten tuli sota. Romania yritti pysyä puoluettomana, mutta liittolaisten puutteessa ja Neuvostoliiton pelossa Romania liittoutui Saksan kanssa. Ensin tuli pommituksia Neuvostoliiton toimesta ja Romanian vaihdettua puolta pommituksia tuli Saksan toimesta. Kommunismiajan hengessä vanhaa ei säästelty vaan tilalle rakennettiin moderneja ja funktionaalisia betonikuutioita. Sitten tuli Ceausescu ja lanasi omien hankkeittensa alta tuhansia vanhoja kauniita taloja. Ilman Ceaucescua Bukarest olisi varmasti erinäköinen kaupunki.

Maan heikosta taloudesta johtuen monet rakennukset ovat päässeet ränsistymään. Uusi arkkitehtuuri on monimuotoista Bukarestissa. On lasitorneja, on vanhaa ja uutta yhdisteleviä rakennuksia.

Bukarestissa on totisesti kerroksellisuutta. Kauniita vanhoja rakennuksia - osa kunnossa ja osa surullisesti rappiolla. Kommunismiajan betonilaatikoita. Kommunismiajan merkkirakennuksia, jotka tuskin istuvat mihinkään kaupunkiarkkitehtuuriin. Uusia rakennuksia.

Kaupungilla voi kävellä pätkän ihaillen kauneutta. Useinmiten kuitenkin katselet rumaa taloa ja mietit, että mitään rumempaa ei voi tulla vastaan ja sitten kun käännyt korttelin kulmasta on ennätys jälleen ylitetty. Sitten vastaan tulee joku aivan uskomaton helmi. Bukarest on keitos rumista aineksista höystettynä hienoilla sattumilla.

Löpinät sikseen ja sitten katsotaan vähän kaupunkia.

Aika valloittavan näköinen kirkon piha

Hoidettuja viheralueita oli vähän, tämä oli ehdottomasti kaunein

Kirkon sivurakennus
Todettakoon, että n. 50m päässä kirkosta kodittomat pitivät majaa ja käyttivät pientä tontin plänttiä ulkokäymälänään ja haju oli tyrmäävä.

Vanhan kaupungin charmia ja hyväkuntoisia rakennuksia

Valtion virastotalo vanhassa kaupungissa

Ehkä vähän Pariisi-fiilistä

Valitettavasti vanhan kaupungin jokaisella kadulla oli taloja joiden kunto on kuten yllä.

Paklatun julkisivun takana oli yleensä aina remppa jäänyt tekemättä.
Tämä porttikäytävä on ihan paraatipaikalta keskustasta ja talon alakerrassa toimii luksusasusteiden iso myymälä.

Suurennos samasta porttikongista

Säästäremontti 1: vain ensimmäinen kerros on saneerattu.
Kahden seuraavan kerroksen ikkunat on laudoitettu kiinni.

Säästöremontti 2: Julkisivu hohtaa, muuten rappaukset tippuu seinistä ja sähköjohdot roikkuu ulkona.

Aukiolla päin on hyväkuntoiset uudet kerrostalot, mutta niitä seuraa piiitkä jono ankeita betonilaatikoita

Peruskerrostalolook. Näitä oli todella paljon.
Tosin jos tätä vertaa vaikka Moskovan, Pietarin tai Belgradin lähiöihin on kyseessä laadukasta ja viihtyisää asumista.

modernia tyyliä

Ceaucescun suuruuden hullu Kansan palatsi. Alta jyrättiin yli 7000 taloa.
Köyhä maa rakensi maailman toiseksi suurinta rakennusta, ulkokuoreen käytettiin paljon marmoria. Marmorivarat hupenivat niin, että kansalaiset joutuivat keksimään jotain muuta perinteisen marmorisen hautakiven sijaan, kun kaikki toimitettiin Ceaucescun raksalle.

***

Kenelle suosittelisin matkakohteeksi Bukarestia? Öööö, en ehkä kenellekkään pelkkää Bukarestia. 

Transilvania upeine linnoineen, kirkkoineen, kauniine pikkukaupunkeineen ja upeine vuorineen saa minulta varauksettoman suosittelun. Bukarest on oiva läpikulkupaikka matkalla Transilvaniaan ja siellä voi hyvin pyöriä pari päivää. Kommunismikierros oli todella mielenkiintoinen. Huhujen mukaan Bukarestissa on vilkas yöelämä, mutta väsyneenä täti-ikäisenä en pysty kommentoimaan asiaa.

Ruoka Bukarestissa oli perushyvää, ei valittamista, joskin kulinaariset elämykset jäivät vähäisiksi. Kahvilakulttuuri leivonnaisineen oli oivallista.

Paras ruoka-annos: viiriäisenmuna-pekoni-salaatti

Herkullisia jäädykkeitä

leivoksia NAM!

Kun hätä on suurin, on Ceausescun pönttö lähin

Huonokuntoinen ruuansulatuselimistöni aiheuttaa matkoilla jännitystä ja voi myös tarjota sen mieleenpainuvimman kokemuksen. Näin taisi käydä Bucharestissa :D

Omatoimisen kaupungilla kiertelyn ja Pokemonien keräämisen (hurraa wi-fi sekä radikaalisti halventunut roaming data) lisäksi olin ostanut meille kommunismikierroksen. Opas perehdytti meidät tehokkaasti itsenäisen Romanian alkuun sekä tietenkin kommunismiin ja Ceausescun mielettömään hallintokauteen, joka kesti 25 vuotta. Kierros päätyi käyntiin Ceausescun kodissa, jota myös kesäpalatsiksi kutsutaan. Vuonna 1984 Bucharestissa kansalaiset saivat sähköä 2 tuntia vuorokaudessa. Kerrostaloissa oli sähköpatterit ja Burcharestissa on talvisin pakkasta -20. Viikon korttiannos maitoa oli litra. Ceausescu itse majaili palatsissaan, jossa oli solariumit, poreallas, iso uima-allas, kampaamotilat ja pienen asunnon verran säilytystilaa pariskunnan vaatteille ja turkiksille. Huoneita talossa oli valtavasti, koska olihan kaikilla lapsillakin siellä omat huoneistonsa. Siellä sitä kelpasi suunnitella päättömia hankkeita, kuten maailman toiseksi suurinta rakennusta.

Kurkataanpas ensin niihin erikoisempiin tiloihin.

Kotikylpylä ja hoitola. Vasemmalla joku sähköimpulsseja käsiin ja jalkoihin antava laite verenkierron parantamiseen. Oikella jonkilainen terveysporeamme.

Kylpyamme

Terveysvaikutteinen höyrykaappi

Solarium

Uima-allas. Ja tietenkin taitelijan käsintekemät mosaiikkiseinät

Jokaisella itseään kunnioittavalla diktaattorilla pitää olla sisäpuutarha.

Siellä on tosi kiva ihailla mosaiikkitaidetta aamukahvia juodessa. Ja kuunnella häkkilintuja.

Kymmenien neliömetrien ja kaappien pukeutumishuone. 

Siis pienen pukeutumishuoneen lisäksi.

Nicolaelta oli jäänyt muutama paita pakettiin ;)

Jos ei jaksa ponnistaa kylpyläosastolle, voi rentoutua kultaisessa kylpyammeessa makuuhuoneen vieressä.

More is more

Osittaisia ulkotiloja 

Näistä ulkotiloista kelpaa ihailla keskellä olevaa puutarhaa

Sisustus oli pääosin Romaniassa tehtyjä huonekaluja.

Tummaa ja raskasta

Kesäpalatsikierroksen loppuvaihella suolistoni ilmoitteli, että se aikoo tehdä hätätyhjennyksen. Oppaamme kertoi, että yleisövessat ovat kierroksen alussa tuloaulassa. Epäilin, että en välttämättä pärjää sinne saakka. Pieni paniikin välähdys kävi myös oppaan silmissä, mutta sitten hän muisti. Saunaosaston vieressä on wc, joka ei ole näyttelytilana ja sitä voisi hyvinkin hätätilanteessa hyödyntää. Niinpä päädyin sitten Ceaucescun saunaosaston vessaan. Jossain vaiheessa pöntöllä alkoi jo naurattamaan tämä historiallinen kokemukseni ;) Matkailu avartaa.

Niin moni on kysynyt, niin kerottakoon heti, että vessassa oli paperia ja pönttö veti. Olin sen verran huojentunut tilanteen onnellisesta päätöksestä, että en ymmärtänyt ottaa itsestäni vessaselfietä ;)

Tässä vaiheessa näytän vielä seesteiseltä Ceasescun palatsin ulkopuolella. 

Suolistokäännöksestä ei ollut vielä aavistustakaan

Että sellainen kierros. Tulihan käytyä Ceausescun pöntöllä.

***

Nicolae Ceausescusta ja kommunismista vielä:
Nicolae kävi koulua vain neljä vuotta, oli köyhistä oloista ja muutti hyvin nuorena Bukarestiin. Liittyi laittomaan kommunistipuolueeseen ja kärsi vankilatuomion. Tutustui vankileirillä tulevaan vaimoonsa Elenaan sekä toisen maailman sodan jälkeiseen kommunistisen Romanian tulevaan ensimmäiseen johtajaan Gheorghiu-Dej. Nicolae toimi ministerinä ja pääsi Gheorghiu-Dej kakkosmieheksi ja valtaan hänen Gheorghiu-Dej kuoltua.

Nicolaen valtakausi alkoi Romanian kannalta hyvin. Hän vastusti Neuvostoliiton ylivaltaa, kieltäytyi osallistumasta Tsekkoslovakin miehitykseen ja solmi suhteet Länsi-Eurooppaan. Häneltä odotettiin uudistuksia ja vapauksia kansalle. Kansalaisten odottamat uudistukset eivät kuitenkaan tapahtuneet vaan Nicolae jatkoi stalinistista politiikkaa ja Securitate valvoi kansaa. Entinen älymystö ja yrittäjät oli jo syösty kurjuuteen, elleivät olleet päässeet hengestään. Käänteentekeväksi muodoistui Ceausescun matkat Kiinaan ja Pohjois-Koreaan, jossa hän sai ajatuksensa uuden yhteiskunnan rakentamisesta ja näppärästi siihen liittyi myös henkilöpalvonta. 

Kansaa pakkoasutettiin, Bukarestin vanhat hienot talot lanattiin betonikerrostalojen tieltä pois. Ihmiset eristettiin omille asuinalueilleen. Ehkäisyä ja aborttia säännösteltiin tiukasti ja samoin avioeroa vaikeutettiin. Tämä johti väestön voimakkaaseen kasvuun. Romanialla oli hyvät länsisuhteet ainoana kommunismimaana ja se sai kansainvälisiä lainoja. Valtionvelan räjähdettyä maassa alkoi tiukka säännöstely. Kansalaisilla oli kaikesta pulaa. Ceausescun perhe tietenkin eli yltäkylläisyydessä. Kansan tyytymättömyys yritettin vaieta. Securitate kuunteli ihmiset puhelut, joka kerrostalossa oli ainakin yksi vakooja. Jos sai kutsun pahamaineisimmasta Securitaten toimistosta tulla kuultavaksi, oli syytä pelätä, että ei enää ikinä palaa. Ulkomaisia lehtiä ei ollut luettavana, tv-kanavat syytivät propagandaa. Rahat tuhlattiin Ceausescun suuruudenhulluihin hankkeisiin kuten Kansan palatsiin, joka on maailman toiseksi suurin rakennus Pentagonin jälkeen. Bukarestissa lanattiin viidennes taloista, joukossa useita merkkirakennuksia. Kodittomaksi joutuville ei annettu edes aikaa muuttaa rauhassa ja ottaa huonekaluja mukaansa. Yleensä niitä ei olisi tarvittu kuitenkaan, koska vaihtarina sai huoneen ja keittiön.

Itä-Euroopan myllerryksessä Ceausescu takertui valtaan eikä tehnyt mitään parannuksia. Timisoaran mellakoissa armeija avasi tulen mielenosoittajia vastaan. Bukarestissa kansa buuasi Nicolaen puheelle, josta nousi mellakka Bukarestissa. Mellakka johti kansanousuun ja Ceausescujen pakoon helikopterilla. Heidät saatiin kiinni ja pikaoikeudenkäynnin päätteeksi teloitettiin joulupäivänä 1989. Muistan hyvin kuinka Suomessakin tapahtuma raportointiin uutisissa ja näytettiin heidän lyhistyneet ruumiinsa. Siihen päättyi yksi synkeä ja julma neljännesvuosisata Ceausescun hallintoa. Tällä hetkellä kommunismi on lailla kielletty Romaniassa. Se puhuttaa kansalaisia paljon, koska moni on sitä mieltä, että kielto sotii kansalaisoikeuksia vastaan.

Oppaallamme oli paljon henkilökohtaisia tarinoita kerrottavana. Hän on jonottanut 7 tuntia jugurttia, joka sitten loppui kesken. Jonottanut päästäkseen "näyteikkuna"tavarataloon, joka täytettiin tavaralla valtiovierailujen ajaksi, jotta vierailija näki, kuinka paljon kaikkea oli romanialaisten saatavilla. Valtiovierailun jälkeen kansalaiset pääsivät ostoksille tavaratallon, sieltä ostettiin ihan mitä vaan, mitä käsiinsä sai. Sitten myöhemmin yritettiin vaihtaa tarpeetonta tarpeelliseen. Oppaamme lapsuusmuistoihin liittyi suklaakeksit. Ne olivat todella harvinaist herkkua ja sellaisen saaminen oli todellinen merkkipäivä. Keksitkit ovat uudistuotannossa ja saimme oppaalta kyseiset herkut. Neuvostosuklaaseen verrattuna nuo keksit olivat todella herkullisia. Minä toin omani kotiin syötäväksi, ei kelvannut meidän pojille :)

Kansan palatsi

Minusta kommunismikierros oli mielenkiintoisinta Bukarestissa. Mitäs pidit? Lähtisitkö tuollaiselle kierrokselle?

Transilvania = vuoristo ja Dracula?

Vietin viikko sitten pitkän viikonlopun Romaniassa. Matka oli hyvin mielenkiintoinen ja erilainenkin verrattuna moneen tunnetumpaan matkakohteeseen. Romaniasta riittää pohdiskeltavaa ja pureskeltavaa vielä pitkään. Aloitan matkapostaukset Romanian suurimmasta matkailuvaltista eli Transilvaniasta.

Transilvania kiinnosti minua ja ystävääni hienon luonnon ja upeiden linnojen takia. Päädyimme ottamaan paikalliselta retkijärjestäjältä yksityisretken. Retki bussilla olisi toki tarjonnut sen etuuden, että korkeammalta olisi nähnyt upeat maisemat vielä paremmin, mutta yksityisretki tarjosi vapauden räätälöidä retkisuunnitelmaa. Järjestelyt olivat sujuvat ja opastus hyvä. Yleisin Transilvanian retki käsittää kaksi linnaa Pelesin ja Draculan linnaksi nimetyn Branin sekä Brasovin kaupungin ja retki vie aikaa noin 12t.

Karpaatien luonto ja maisemat olivat kauniit. Alkava ruska korosti kauneutta entisestään. On helppo uskoa, että Karpaatit ovat ihana vaellus- sekä laskettelukohde. Tunkkaisen Bucharestin jälkeen vuoristoilma tuntui niin raikkaalta. Jos jostain syystä palaisin Romaniaan, niin syy voisi olla Transilvania. Olisi mukava viettää siellä terveellistä ulkoilmaelämää pidempäänkin nauttien maisemista. Jos Burcharestiin olisi suorat lennot ja näppärä kuljetus vaikka Brasoviin, voisin hyvinkin palata vaikka laskettelemaan alueelle.

Ensimmäisenä pidempänä pysähdyskohteena oli Pelesin linna, joka sijaitsee Sinaian pikkukaupungin ulkopuolella. Romania ensimmäinen kuningas Karol I rakensi sen kesäasunnokseen henkilökohtaisilla varoillaan. Rakennustyöt alkoivat 1873 ja kestivät kolmisenkymmentä vuotta. Karol I oli kotoisin Saksasta ja hänet kutsuttiin kuninkaaksi Romaniaan. Karol I oli hyvin pidetty kuningas. Upea Pelesin linna on saksalaistyylinen johtuen kuninkaan taustasta.

Palatsi sisältä on varsinainen puusepän taitojen mallinäyte. Kuvia palatsin upeista yksityiskohdista kertyi nopeasti huikea määrä. Opastettu kierros kesti noin tunnin. Ryhmäkoko oli varmaan yli 40 henkeä ja pulina se mukaista, kun osa turisteista tulkkasi perheelleen englannin kielistä opastusta. Linnan upeus ja kierros kärsi suuresta määrästä turisteja.

Pelesin linnalta matka jatkui keskiaikaiseen Branin linnaan. Branin linnan on Bram Stokerin novellin mukaan Draculan koti. Draculan esikuvana oli Vlad Tepes. Vlad oli Valakia alueen hallitsija 1400-luvun puolivälissä. Siihen aikaan alueella oli hyvin levotonta ja veriset konfliktit seurasivat toisiaan. Vlad kunnostatui taisteluissa, tiukassa kurinpidossa maassaan ja erikoistui uhriensa seivästykseen. Vladin isä oli valittu Lohikäärmeiden ritarikuntaan, joka vannoi puolustavansa kristinukoa etenkin islamilaisia ottomaaneja vastaan. Tästä seurasi isälle liikanimi Dracul ja pojalla puolestaan Dracula. Näistä aineksista Stoker kehitti vampyyritarinansa.

Linnan sisäpiha

Aika autenttiseen keskiaikaiseen fiilikseen pääsi kiipeämällä 

tätä käytävää pitkin ensimmäisestä kolmanteen kerrokseen.

Meikäläisen vähän paksuko ahteri sentään vielä mahtui käytävään.

Paloturvallisuusmääräykset lienevät viitteellisiä...

Linnan makuuhuone. Sisutuksesta ei vastannut Vlad Tepes vaan kuningatar Maria

Linnan tämän hetkinen omistajuus on mielenkiintoinen yksityiskohta. Linna jäi jossain vaiheessa paikallisen aluehallinnon omistukseen ja alkoi ränsistymään. Niinpä se lahjoitettiin kuninkaan käyttöön 1920 ja kuningatar Maria korjautti linnan ja käytti sitä asuntonaan. Linna perityi Marian tyttärelle Ileanalle. Kommunismin aikana kaikki tällainen omaisuus siirtyi valtiolle. Kommunismin romahdettua alkuperäisillä omistajilla oli mahdollisuus vaatia omaisuutta itselleen. Ileanan jälkeläiset USAn Massachusetsista ilmestyivät Romaniaan ja käynnistivät pitkän oikeusprosessin saadakseen linnan itselleen ja voittivat oikeudessa. Linna pantiin välittömästi myyntiin 80 miljoonan hintapyynnöllä. Varteenotettavia tarjouksia ei kuitenkaan tullut, joten perhe restauroi linnan museoksi ja Romanian valtio operoi sitä ja tilittää osan tuloksesta takaisin perheelle. Linnan palauttaminen takaisin Ileanan jälkeläisille on aiheuttanut rankkaa kritiikkiä. Tavallaanhan linna kuului valtiolle ja Maria restauroi sen valtion rahoilla, miksi se olisi hänen jälkeläistensä omaisuutta. 

Mielenkiintoista tulee olemaan myös Pelesin linnan kohtalo. Karol I rakensi sen henkilökohtaisilla varoillaan, jotka hän toi mukanaan Saksasta. Linna on hänen 9-kymppisen romanialaismielisen jälkeläisensä hallussa. Perikunta on pitänyt mielipiteensä linnan tulevaisuudesta salassa. Onko kohta Peleskin myyntilistalla?

Branin pikkukaupungissa oli sadonkorjuujuhlat. Katselimme linnasta käsin juhlameinikiä. Paikalla oli ihmisten lisäksi kymmeniä lampaita ja lehmiäkin. Hirvittävästi ruokakojuja ja musiikki raikasi. Sadonkorjuujuhlilla oli sellainen ikävä vaikutus, että liikenne tukkeutui täysin. Kuljettajamme päätti ajaa kiertoreittiä. Ajelimme aivan hirvittävän pitkän lenkin pieniä kyläteitä pitkin. Saimme mittavan katsauksen Romanian maaseutuun. Väistelimme tiellä vapaana kulkevia hevosia ja lehmiä. Useamman kerran liikenne eteni matelemalla kunnes kaikki autot olivat ohittaneet heinää kuljettavat hevoskärryt. Kylien kohdalla näimme enemmän hevoskärryjä kuin autoja. Tiellä olivat myös hampaattomat mummot, jotka taluttivat narusta lehmää kotia kohti. Rikkaammat mummot hätyyttelivät kahta lehmäänsä kepillä kotia päin. Lehmättömät hampaattomat mummot myivät omenia portin pielessä. Matkalle sattui kyliä, joissa ei selvästikään ollut viemäröintä ja vesi tuli kaivosta. Hiukan epäilytti, että oliko kaikkialla edes sähköä. Rakennukset olivat vaihtelevassa kunnossa eli hyvästä sortumisvaarassa olevaan. Mielenkiintoinen kokemus, vähän kuin olisimme päätyneet mustavalkoisten suomi-filmien maalaiskuvauksiin. 

Kuva lainattu käyttämältämme retkifirmalta http://www.unzipromania.com/