"Äiti, koska koristellaan kuusi?"

Lapset ovat kärttäneet jo viikon, että tuotaisiin joulukuusi sisälle ja koristeltaisiin se. Prismasta ostin sitten pienen kartiovalkokuusen taimen, jonka nostin eteisen lipaston päälle. Aikaisempina vuosina siinä on ollut huonekuusi, mutta se on päässyt kasvamaan jo liian isoksi tuohon ja sai jäädä paikalleen työhuoneeseen. Salaa toivon, että tämäkin viihtyisi meillä talven yli kevääseen, jolloin voisin istuttaa sen ulos. Huonekuusen kanssa olemme selvinneet suihkuttelemalla sitä säännöllisesti, mutta tämän kanssa voi olla eri juttu.

Ja niin, vaikka minusta tuo on riittävän kaunis tuollaisenaan, annoin lapsille periksi ja laitoimme siihen patterikäyttöisen jouluvalot ja muutaman joulupallon. Onhan se joulu kuitenkin lasten ja lastenmielisten juhla.

Ihanaa ensimmäistä adventtia!

-Paula

satokauden loppu

 

Syksyllä ahkera, tai vähän tällainen laiskanpulskeampikin puutarhuri saa nauttia puutarhan sadosta. Meidän tapauksessamme lähinnä kukkien muodossa. Kuluneena kesänä lyhtykoiso on nauttinut olostaan jopa niin, että siitä riittä taimia jaettavaksi ystävillekin. Nyt syksyllä sen iloisenoranssit lyhdyt ilahduttavat vielä maljakossa. Muutamasta kivikkokasvin taimesta tein myös asetelman laakeaan lasimaljaan sisälle vähän samaan tyylliin kuin tuo ulkona oleva.

 

Talvi lähestyy nopeaan ja viimeiset syyshommat olisi vieä tehtävänä, että saa puutarhan valmisteltua talvilevolle. Mutta suurin osa on tälle vuodelle tehty: lannoitukset hoidettu ja arimmat kasvit suojattu. Ensi kevättä odotan nyt kovasti jännityksellä ja innolla nähdäkseni, kuinka kesällä istuttamani sadat taimet selviävät ja joko ensi kesänä ne pääsevät leviämään kunnolla.

 

Millaisia puutarhureita te siellä ruudun toisella puolella olette? Vieläkö olisi viimeisiä vinkkejä syksyn puutarhahommiin?

 

-Paula

alla basilikapuun

 

 

Basilika on suosikkiyrttini, joten kun sen näkee ruokakaupassa pikkupuuna, niin eihän sitä voi vastustaa! Tämä siitä huolimatta, että tiedän olevani huono pitämään hengissä edes tavallista basilikaa. Tai pikkupuita. Paketissa neuvottiin istuttamaan isompaan ruukkun ja siihen tarkoitukseen valitsin altakasteluruukun. Ehkä olisi voinut olla jopa vieläkin isompi. Samaten basilikapuu pitää kosteudesta ja auringosta, joten talvikaudella pitää varautua lisävalon tarpeeseen. Muuten tärkeintä on käyttää tätä ruuanlaittoon tavallisen basilikan tapaan.

 

Mielestäni tama on vallan ihastuttava pieni puu. Joko teillä on basilikapuu?

 

-Paula

ihan sirpaleina

Johan se on aika kiireisen puutarhassa möngityn kesän jälkeen keskittyä syysistutuksiin. Sisustuskärpäsen Heidi vinkkaili, että Jyväskylässä, Viherlandian Kivimaassa on myynnissä sankokaupalla Iittalan lasimurskeita. Käydessäni paikanpäällä ihailemassa värejä, en voinut muuta kuin poistua kera sangollinen oranssia lasia. Siitä syntyi visio syysistutukseen, jota lähdin heti toteuttamaan isoon pyöreään lasimaljaan.

Tädykkeet ja kivikkokasvit ostin kaupasta, mutta lyhtykoiso onkin oman pihan tuotantoa. Sitä olen useampana syksynä kaupoista etsiskellyt ja syksyn jälkeen olen kuopannut ronton pihalle talvehtimaan. Joka vuonna pihaan nousee talvehtimisesta selvinneitä lyhtykoison taimia ja tänä vuonna koiso on levinnyt niin hyvin, että olen lahjoittanut alkuja useammalle ystävällekin ohjeena, että se kannattaa istuttaa paikkaan, jossa se saa rauhassa levitä tai jossa leviämisen pystyy halutessaan estämään. Niin innokas kasvi tämä tuntuu olevan. Mutta talvehtimaan aion siirtää myös kaikki nämä yksilöt syksyn lopulla, kivikkokasvit rinteen puolelle ja muut puutarhaan.

Sellainen harakka taidan olla, että tuonne lasin sekaan tekisi mieli piilottaa muutama valonlähdekin. Harmi vain, että patterikäyttöisiä valosarjoja ei taida olla ulkokäyttöön sopivina. Vai olisiko kenelläkään vinkkiä tämän valaisemiseen muutoin? Toki tuossa hieman kauempana on pistokekin, jos haluaisi kokeilla ihan ulkovalosarjan laittamista kulhoon, mutta kasvien kanssa se tuntuu hieman liioittelulta.

Loput lasimurskat kaadoin vielä pariin vanhaan lasitölkkiin ja niihin laitoin kynttilät. Jo alkavat olla illat niin pimeitä, että uloskin voisi iltasella kynttilöitä sytytellä.

-Paula

purje terassille

Tämän kesän pihahommat ovat olleet varsin verkkaisia. Kun kesäpäivät ovat kuluneet töissä, ei näillä helteillä enää iltaisin ole paljon jaksanut pihalla touhuta. Kesäkuussa viimeistellyn terassipöydän lisäksi terassipurjeen kiinnitys on ollut aikaansaannoksista suurin, mutta mieluinen, sillä tämäkin on odotuttanut itseään jo muutaman kesän.

Purjeen kiinnitys aiheutti hieman pohdintaa ja kyselinkin muun muassa Valkoisen Harmajan Suvilta heidän purjeistaan ja niiden kiinnitystavasta, josta Suvi tekikin vielä erillisen postauksen keväällä. Meidän purjeemme kiinnitettiin hieman eritavalla, joten tässä kuvapläjäys ohjeistuksineen jos joku muukin vinkkiä aiheeseen kaipaa.

Alunperin olimme ajatelleet kiinnittää purjeen kahdesta sivusta seinään ja yhden tolppaan, mutta mallailun jälkeen yksi kulma seinässä ja kaksi kiinni tolpissa oli parempi ratkaisu.

 

Purjeen mukana ei tullut kiinnikkeitä, mutta järeät jouset ja muut tarvikkeet löytyivät Biltemasta. Pienimmilläkin jousilla olisi varmasti pärjännyt, mutta nämä sattuivat olemaan inspiraation iskiessä saatavilla. Tolppien löytäminen oli hankalinta ja siinä apuun tuli ystävä, jonka kautta saimme tolpat lvi-alan tukkuliikkeestä.

Tolpat kiinnitettiin maahan terassin ulkopuolelle upotettavilla aurinkovarjon jaloilla, jolloin ne saatiin hyvin piilotettua terassia ympäröivään kivikkoon.

 

Jouset taas laitettiin tolppaan kiinni pakoputkiklemmareilla, jolloin niiden korkeuden säätäminen on tarvittaessa mahdollista. Purjeen kulmiin laitettiin klipsit ja jousten ja klipsein väliin viritettiin naru.

 

 

Talon julkisivuun ruuvattiin koukku, johon purjeen kolmas kulma kiinnitettiin. Talon seinässä oleva kulma on korkeimmalla, jotta sateen sattuessa vedet valuvat oikeaan suuntaan talosta pois päin.

  

 

Purje toi terassille varjon lisäksi mukavasti tilan tuntua ja hahmottaa tilaa nyt paremmin. Yksi valmistunut projekti antaa aina myös lisäpotkua seuraavalla ja ensi viikolla alkavalla lomallani onkin sitten taas enemmän intoa hoitaa ne kaikki koko kesän rästissä olleet kitkemis- ja istutushommat ajantasalle!

 

-Piia

oman pihan liljoja ja puutarhasuunnitelmia

 

 

Olemme viihtyneet lomalla ja vain piipahtaneet kotosalla, lähinnä kastelemaan puutarhaa. Alkukuun ikävä kohtaaminen liljakukon kanssa säikäytti, mutta nyt näyttää siltä, että se ei onnistunut tuhoamaan koko liljasatoa. Korkeimmat ja komeimmat menivät, mutta onneksi lisäsin niitä keväällä esikasvattamalla sipuleita, joten emme jääneet kokonaan ilman liljoja. Uuden vain jäivät jostain syystä melko matalavartisiksi, miksi jätinkin ne kukkapenkkiä koristamaan, enkä viitsinyt leikata maljakkoon.

 

 

Muuten puuhailen toki rinteessä ja ostotaimien jälkeen vuorossa on sukulaisilta ja tuttavilta kerjättyjen taimien istuttaminen. pääsääntöisesti tässä vaiheessa kannattaa istuttaa kivikkokasveja ja jättää isommat taimet syksymmälle. Niinpä olen kuopannut sinne mm. melkoisen määrän erilaisia maksaruohoja, joiden nimiä en edes tiedä.

 

 

Ja kaiken keskellä mietin myös pidemmän tähtäimen suunnitelmia. Perennapenkkini on tosiaan kaikkien kukkien kuoppauspaikka, josta hyvin alkuun lähteneet taimet sitten siirretään eteenpäin. Nyt puutarhuri ei ole ehtinyt kunnolla kitkemispuuhiin, joten se on kovin, hmmm, englantilaistyylinen. Osa näistäkin lähtee syksymällä aidan toiselle puolen rinteeseen ja haaveissa olisi saada joku korkeampi taimi takariviin, ehkäpä pieni havupuu, ja järjestellä muita kasveja sen mukaisesti. Kaikki on vielä auki, joten hyvät vinkit olisivat tervetulleita. 

 

Mutta sitä ennen lennämme vielä viikoksi lämpoon.

-Paula

kesätyöni ihan pihalla

Viimeiset pari viikkoa olen puuhannut puutarhassa. Isoin urakka on tonttimme takarajan kivirinne, joka on rakennusliikkeen ja maansiirtourakoitsijan jäljiltä hyvin huonossa kunnossa: savinen, rikkaruohoinen ja epätasainen. Siinä riittää urakkaa useammaksikin kesäksi, mutta jostain on aloitettava, joten tänä kesänä olen kiertänyt kaikki alueemme puutarhakaupat läpi ja ostanut hirmuisen määrän alennustaimia. Ihan mitä lajia tahansa, kriteerinä paahteenkestävyys, pärjääminen ankeissa olosuhteissa ja hinta.

 

Lisäksi olen raivannut perennapenkistäni liiaksikin levinneitä kasveja ja siirtänyt niitä rinteeseen. Perennapenkkini onkin puutarhassani niitä harvoja paikkoja, jossa tuntuvat kasvit kuin kasvit menestyvän ja tänä kesänä olen lisännyt sinne mm. liljoja ja jalokärhöjä.  Olen myös saanut naapuriapuna pistokkaita, joita olen istuttanut rinteeseen. Hommaa ja maastoa on sen verran, että jos haetaan positiivista, niin tässä saa kyllä kokeilla ja toteuttaa sitä runsasta ja värikästä puolta itsestään, joka muussa sisustuksessa ei tule esille. Ja sitten voi vain luottaa ja toivoa, että luonto hoitaa lopun homman ja vähitellen tasoittaa sinne tänne läiskityt kasvit kauniiksi ja tasapainoiseksi kokonaisuudeksi.

 

 

Tämän lisäksi rinteessä on kitkettävää, kivien siistimistä ja epämääräisten kolojen täyttämistä. Olen myös saanut ihailla Suomen luonnon monimuotoisuutta ja hämmästellyt miten monta ötökkälajia siellä pitääkään pesäänsä! Niin ja kolikon toinen puoli on tuholaistorjunta: eräänä iltana kauhistuin joutuessani silmämtysten liljakukon kanssa. Siinäpä vasta äkäisiä tuholaisia. Ilman silmälaseja kyllä ensin katsoin, että mitäs leppäkerttuja näissä reikäisissä lehdissä onkaan. Nyt toivotaan kovasti, etteivät ehtineet koko liljasatoani tuhota. Kyllä sai taas aliotteleva puutarhuri nöyrtyä!

Nyt, noin sata taimea myöhemmin, saa urakka odottaa elokuulle jatkoa, sillä nyt me reissaamme ja lomailemme. Blogi on varmaankin nyt hiljaisempi, koska Piiakin on "kesätöissä". Jos siis haluatte seurata, mitä blogin ulkopuolella puuhailemme, on varmasti Instagram hyvä paikka siihen. Minä löydyn nimimerkillä pauvuor ja Piia piijas.

Ja nythän se kesä näyttää alkaneenkin. Ihanaa!

-Paula

DIY: terassipöytä

Kuten aiemmin kirjoittelin, meillä on kaksi terassia, joista isompaa käytettään kesäsin grillaukseen ja ruokailuun. Ruokailu vaatii tietenkin pöytää ja meillä asiaa ajaa iso DIY-pöytä, jonka ympärille mahtuu hyvin kuusi tuolia. Terassipöytämme on ollut käytössä jo muutaman kesän, mutta jalkojen ja pöytälevyn kiinnityksessä on ollut erilaisia virityksiä, nyt saimme viimein pöydän ja jalat kiinnitettyä järkevällä systeemillä. 

Terassipöytä on rakennettu Ikean edullisista Lergerg-pukkijaloista sekä tummasta filmivanerilevystä. Ikean pukkijaloissa ei ole esikuvansa Hayn jalkojen tavoin mitään kiinnityssysteemiä vaan pöytälevyn on tarkoitus pysyä paikoillaan kiinnittämättä. Pienet lapset ja iso, suhteellisen painava pöytälevy ilman kiinnitystä ei kuitenkaan ole kovin hyvä vaihtoehto. 

Jalkojen kiinnittäminen vain poraamalla ruuvit jalkojen läpi pöytälevyyn olisi se simppelein ratkaisu. Halusimme kuitenkin systeemin, jossa  pöytä saadaan talvisin kasaan ja suoralla ruuvikiinnityksellä pitäisi joka vuosi laittaa ruuvi eri kohtaan, jotta saataisiin jämäkkä kiinnitys. Asian ratkaisivat lyöntimutterit.

Pukkijalkoihin porattiin mutterin kokoiset reiät. Tämän jälkeen jalat mallattiin oikeisiin kohtiin pöytälevyn alle ja näihin kohtiin porattiin reiät lyötimuttereita varten ja ne vasaroitiin paikoilleen.

Pukkijalat kiinnittettiin sopivan kokoisen mutterin ja aluslevyn kanssa pöytälevyyn ja valmista tuli. Nyt on siis pöytä, joka saadaan helposti talvisäilytystä varten osiin ja taas keväisin uudestaan kasaan!

Enää tarvittaisiin sitten ne terassikelit... Toivottavasti edes sitten elokuussa kun allekirjoittanutkin viimein pääsee lomailemaan!

 -Piia

DIY: nimikyltit kasvimaalle

Näitä lusikkanimikylttejä olen nähnyt aika ajoin myytävän erityisesti yrteille tarkoitettuina. Kun kotoa löytyivät välineet ja kasvimaa kaipasi kylttejä, päätin tehdä lusikkakyltit itse.

 

Laatikosta löytyi muutama peruslusikka ja olen jo joskus useampi vuosi sitten ostanut Clas Ohlsonilta pienet meistikirjaimet, joita aiemmin olen käyttänyt muun muassa korujen tekoon. Näiden lisäksi ei tarvitse kuin vasaran ja alustan jota vasten hakata.

Vasaroin lusikoiden päät ensin tasaisiksi ja sen jälkeen hakkasin haluamani sanat lusikoihin. Niin innoissani hakkaushommissa olin, että porkkanassa k:t ovat jos johonkin suuntaan ja salaatti sana ei mahtunutkaan yhteen riviin! :) Tyypillistä minulle, mutta ei haittaa, ajavat asiansa ja ovat taatusti persoonalliset! :D

Kovin kesäiseltä tuolla ulkona ei juuri nyt näytä, saas nähdä pitääkö tässä vielä ryhtyä kasvimaata harsottamaan ettei sato ihan paleltuisi...omituinen on tämä kevät ja kesä säiden puolesta ollut, mutta nautitaan silti viikonlopusta vaikka sitten villasukat jalassa!

-Piia

kasvimaalla

Tontin kulmalla on pieni kasvimaa, jossa muutamassa lavakauluslaatikossa on kasvateltu jotain pientä kesäpöytään nyt muutaman vuoden ajan. Yhden laatikoista on vallannut mansikka ja toiseen istutettiin viime kesän tavoin perunaa.

Kolmanteen laatikkoon laitetaan aina vähän sitä sun tätä siellä hyvin viihtyneen ruohosipulin kaveriksi. Tänä vuonna se oli porkkanaa, sipulia, salaattia ja ihan kokeilumielessä yksi kesäkurpitsan taimi.

 

Samaisella kasvimaa-alueella kasvaa myös raparperia, muutama marjapensas sekä luumupuu. Tässä vaiheessa näyttäisi kaikkien osalta, että satoa on syksyllä luvassa, kunhan vaan muistaisi välillä kastellakin! ;)

 

Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua toivotellen,

-Piia