Olen tainnut joskus ennenkin mainita, että pääsiäinen on yksi lempijuhlistani. Ei sen vuoksi, että sillä olisi minulle suurta hengellistä merkitystä vaan siksi, että se on merkki keväästä, mukava tauko arjen kiireiden keskellä, jotka tähän aikaan vuodesta tuntuvat aina vaan yltyvän.Ylimääräinen loma ilman muihin juhlapyhiin liittyvää stressiä lahjoista, koristeluista tai ruuasta. Hyvää aikaa olla yhdessä perheen kanssa ilman sen kummempia suunnitelmia.
Tänä vuonna pääsiäisen aika on tosin ollut vähän erilainen, vaikka mieluusti sen olisikin edellä mainitulla tavalla viettänyt. Kevään työkiireiden lisäksi opinto-oikeuden päättyminen alkaa nimittäin muistuttamaan itsestään, joten jotain konkreettista on pikkuhiljaa saatava paperille ja pääsiäinen onkin kulunut pääasiallisesti tietokoneen ääressä lopputyötäni kirjoitellen. Tulostakin on onneksi syntynyt ja työ etenee pikkuhiljaa. Ihaninta on ollut fiilis, että urakka ei ehkä sittenkään ole ihan epätoivoinen ja se on mahdollista saada valmiiksi, toivottavasti kesään mennessä, jolloin viiden vuoden jatko-opiskelu olisi viimein päätöksessään! Mutta kaikki aikanaan, ennen sitä on vietettävä vielä tunti jos toinenkin kirjoittaen.
Onneksi pääsiäiseen on mahtunut myös yhdessä oloa perheen kanssa ja muutamat pienet, stressittömät, koristeetkin koti on saanut muistuttamaan juhlasta. Pääsiäisruohon kanssa olin kerrankin hyvissä ajoin liikenteessä, jopa siinä määrin, että ruoho alkaa jo pikkuhiljaa lässähtämään. Aamiaisen valmistuksen yhteydessä taas ennätin kokeilla munien marmorointia kynsilakan avulla, joka vaikuttaa olevan tämän pääsiäisen ykkösjuttu. Lopputuloksena kaksi vähemmän onnistunut ja yksi onnistunut versio. Perinteiset tiput ja puput kotiin hoitivat lapset päiväkodin tätien ystävällisellä avustuksella! :)
Ja vielähän tässä on kaksi päivää vapaata jäljellä! Suunnitelmissa on kirjoittamisen lisäksi vielä salibandyä, sushia, sitruunatorttua ja suklaata! Mitä sinulla?
-Piia