Näytetään tekstit, joissa on tunniste Omenapuiden leikkaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Omenapuiden leikkaus. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 25. elokuuta 2019

Omenapuita leikkaamassa

Vielä ehtii myöhästyneetki leikkaamaan omenapuut, jos on sattunut jäämään leikkaamatta. Tätä multa muutama viikko sitten kysyttiin ja silloin ite tuumailin, että taitaa olla myöhästä leikata enää, vaan luin tuolta yläkuu.com sivuilta kuunkierron juttuja ja siellä mainittiin että nyt elokuun lopulla alakuulla niitä kärsii vielä leikata. 

Joten otinpa sitten ja parturoin nämä omat puut perusteellisemmin. Viime kesänä en tainnut leikata ollenkaan, kun oli se käsi paketissa koko kesän, nyt leikkasin rajummin. 
Vasemmalla Lepaan meloni ja oikealla Punakaneli, joka on tosi voimakas kasvuinen ja vaatiikin rajuja leikkauksia että pysyy halutussa koossa.

Ja asia joka kannattaa muistaa, vanhat, satoa tekevät omenapuut leikataan näin loppukesästä, heinä-elokuun vaihteessa. Siksi, että silloin ne on jo maltillisemmassa kasvuvaiheessa, eivät tee niin paljon vesiversoja, kuin jos leikattaisiin keväällä. Haluttu muoto pysyy paremmin.
Nuoret puut, jotka ei ole tuottaneet satoa, ne leikataaan aina keväisin, ennenkuin silmut aukeaa. Niiden leikkuuohjeet löytyy täältä: http://pihapuutarhuri.blogspot.com/2014/03/omenapuiden-leikkausta.html


Varsinkin tuo Lepaan meloni oli päässyt jo melko tiheäksi, tuosta ei karvahattu ois läpi lentäny, niinku sanonnan mukaan pitäis. Toinen puu on kallistunut melko pahasti, mutta ei se ainakaan kovin heilu, jos se siinä kallellaan pysyis...
Molemmista puotin latvaa reilun metrin verran alaspäin. Tavotehan ois näillä tavallisillakin omenapuilla pitää leikkaamalla ne n. 3 metrin korkuisina ja latvukset pitää leveinä ja avoimina. Ensinnäki sato on helppo kerätä ja sokerit kulkee puussa helpommin latvasta juuristoa kohti, joten kun oksatkin on vaakataso, niin tulee makeampia hedelmiä. 
Pitkiä tappeja sinne puuhun ei sais jättää. Varsinkin latvan leikkuukohta ois hyvä katsoa niin, että siitä leikkaukohdan alapuolelta muutaman sentin päästä lähtee sivuun kasvavia oksia. Ihan oksan vierestä ei kannata leikata, ettei se oksakin kuole leikkuuhaavan takia. Ja suurimmat haavat, varsinkin näin syksyllä pitää peittaa oksavahalla tai haavanhoitoaineella, että lahottajasienet ei pääse puuhun.



Muutamia vesiversoja poistin molemmista puista, semmosia pitkiä ja pystyyn kasvavia piiskoja, joihin harvoin tulee satoa. Ne tuuheuttaa puuta ihan turhaan. 
Myöskin väärään suuntaan puun sisällä, eli runkoa kohti kasvavat oksat saa poistaa, sekä toisiaan hankaavat, joista se huonompaan suuntaan menevä otetaan pois. 
Ja tulihan niistä ihan eri näköisiä, alkaa molemmat jo muistuttaa omenapuita! 😉 


Ei saa kuvattua, vaikka kuin yrittää, jotenkin on tuo ilma niin harmaa, että ei nuo latvustot oikein erotu. Mut omppuja tulee ihan mukavasti, toisessa puussa oksat ihan notkuu. Varsinkin tuo punakanelin omenat on aivan mielettömän hyviä, niitä söis vaikka kuin. Lepaan meloni ei taas ole mun suosikki, aika hapahkoja, mauttomia omenoita tulee. Jos tuo lajike nyt pitää paikkansa. 


Saunan portaiden vieressä kasvaa yks Maikki, siihenkin tuli jo toistakymmentä omenaa, vaikka viime kesänä istutettu. Ja siitä tykkään kans kovasti! Melkein paremman makuinen kuin Pirja. 

 

Ja saatiin terassiaki jo pikkusen matkaa valmiiksi, kattoon hankittiin lasit, savunharmaana. Mä inhoan valokatetta ulkonäön puolesta, vielä enemmän sitä kennolevyä, josta ei kunnolla näy läpi. Ne pysyy jonku vuoden hyvänä, mutta menee ajan myötä ihan karmean näkösiksi. Kasvihuoneen katossakin valokate on alkanut samentua, sinneki tekis mieli saada joskus lasi, mutta voi olla että ei raski. Tähän terassille en muuta hyväksyny kuin lasin. Ja ne hankittiin Reisjärveltä Steel Prismalta, kannattaa käydä tutustumassa valikoimiin, jos on terassilasitukset hankinnassa.
 Tästä tuli kyllä kiva! 


Muutenkin terassia sain sisustettua, lavoista tein sohvan ja eräästä vanhasta talosta meidän mailla hain "romuja" somisteiksi terassille. Vanha puinen, rikkinäinen kelkka, ruostunut tonkka, pohjattomia sankoja, ruostuneita puutarhatyökaluja ja vanha öljylamppu, joka yllätys yllätys olikin täysin ehyt ja toimiva! Aivan mielettömän ihania!

Pallokrysanteemit ostin noihin sankoihin, pihlajan marjoja ja viljan tähkiä hain koristeiksi krysanteemien lisäksi. Kynttilää tulee polteltua lyhdyssä lähes päivittäin, joka kerta saunan jälkeen pitää tuonne oikasta ja huokasta. Täällä on ihana rauha.









maanantai 29. huhtikuuta 2019

Pensaiden raivauksia

 Viime viikon ja tämän päivän aikana oon urakalla leikannu pensaita. Kaikki koivuangervot, suurimman osan pensashanhikeista ja norjanangervoista leikkasin alas, n. 5 cm tapille. Osalle niistä ei ole ikinä vielä tullut tehtyä alasleikkauksia ja monet olikin jo keskeltä ihan kuolleita. Pensaat ei tosiaan katoa tuolla leikkauksella, vaan ne uusii ja loppukesästä on taas nätit pensaat tilalla. 


Portaista 1/3 oli jo joutunut kaatuneiden angervojen alle, nyt näyttää huomattavasti siistimmältä. 


Rautatieomenapuun leikkasin myös tänään. Se olis pitäny tehä jo aiemmin, mut ei ole joutanut. Silmut on jo tosi suuret, melkein auenneet. Kukkanuputki lähes näkee jo. Hullua kun huhtikuussa jo ollaan tässä vaiheessa! Miten se tuntuu, että joka kevät nyt muutaman vuoden aikana, on jotenki ollu erilainen kuin ennen...



Kesäpikkusydän on nuppuja täynnä, saa nähä viekö loppuviikolle luvatut pakkaset ja lumisade nämä kokonaan. 


Eilen grillailtiinki jo ensimmäisen kerran 🙂


Ja tänään kulottelin viiruhelpeä, niinku aina joka kevät. Kulottaminen on kyllä yks kevään parhaimmista hommista.


Ja kirjokevättähdet kukkii jo ihan kunnolla, nämä nousee aina yhtä yllättäen. 


Kasvihuoneessakin on jo kurkkuja ja tomaatteja kasvamassa. Osa toki vielä sisällä olohuoneessa, jos sattuu liian kylmiä öitä, niin ei kaikki taimet häviä. Mutta ainakin toistaiseksi tuo lamppu on pitäny lämpötilaa sopivana, ei ole olleet moksiskaan siirrosta. 



Ja tuohan tuo tunnelmaa. Ihana kun viimeinki on taas päässyt kunnolla pihahommiin, ei millään meinais malttaa jättää hommia kesken ja lähteä nukkuun, tekis mieli saada kaikki kerralla valmiiksi...





maanantai 17. maaliskuuta 2014

Omenapuiden leikkausta


Tämä teksti julkaistu entisessä blogissani salainenpuutarha.vuodatus.net, pari vuotta sitten. Omenapuiden leikkuuohjetta kaipaltiin, niin sillä ajattelin laittaa tämän, ei tarvitse uudestaan kirjoittaa. 
Ja hoks hoks! Leikkuuohjeet ovat nuorille, 1-3v puille! Sellaiset puut jotka eivät ole vielä koskaan kukkineet tai tehneet satoa, leikataan näin keväisin, mutta satoa tekevät puut leikataan vasta Heinäkuun lopulla!
Ja oikeanlaisen kasvun kannalta juurikin nämä ensimmäisien vuosien leikkuut ovat ehdottoman tärkeitä! Niitä ei saa jättää tekemättä, mikäli mielii hyvät oksakulmat omaavia hedelmäpuita. 

Alla Rautatieomenapuu, sen leikkuuohje täällä.



No nyt itse aiheeseen, omenapuut siis kävin leikkaamassa. Nyt alkaa olla jo ihan sopiva leikkuuajankohta, tosin tuota lunta on vielä niin paljon että ei tuolla pääse eteenpäin kuin konttaamalla, mut ylettää kyllä paremmin ylimpiin oksiin saksien kans kun ottaa pulkan puun viereen ja nousee siihen seisomaan. Eli leikkaus pitää suorittaa nyt Maalis-Huhtikuun aikana, ennen kasvuunlähtöä, mielellään vähenevän kuun aikana.
Leikkaamalla pyritään ohjaamaan puun oksat kasvamaan vaakatasoon. Liian pystyyn kasvava oksa katkeaa herkästi suuren sadon painosta. Yhteen puuhun jätetään latvan lisäksi 5-6 vahvinta sivuversoa, joista sitten aletaan kasvattaa niitä oksia. Kerran oon kuullu sanottavan että omenapuun pitää olla niin harva että siitä menee melkein hanska heittämällä läpi.

Yhteyttämisessähän muodostuu sokereita, jotka kulkeutuvat oksissa alanpäin. Jos oksat ovat ylöspäin suuntautuneita, ei sinne hedelmiinkään kerry sitä sokeria niin hyvin. Ja nyt kun oksat saadaan vaakatasoon, se sokeri kulkeutuu sinne hedelmiin helpommin. Eli siis leikkaamalla ja kasvua ohjaamalla, saadaan makeammat omenat, lisäksi kukkia muodostuu enemmän. Leikkauksen lisäksi oksia kannattaa taivuttaa alkukesällä laittamalla painoja oksien kärkiin parin viikon ajaksi.

Tässä muutama kuva mitä sieltä kannattaa poistaa. Eli ensimmäisenä tarkista latva, kilpalatva poistetaan kokonaan, sekä mahdollisesti liian lähellä latvaa, jyrkässä oksakulmassa kasvava oksa kannattaa myös napsaista pois. Alakuvassa tuossa oli tuon latvan vieressä myös kilpalatva, jonka poistin, sekä tämä oksa myös sai lähteä jota olen juuri leikkaamassa!

Tässä kuvassa myös oksa on haarautunut kahtia, joista toinen pitää leikata pois. Valitse oksista paremman ja vahvemman näköinen, leikkaa toinen n. 1 cm haarakohdan yläpuolelta suoraan poikki. Siihen jää alkuun pieni tappi, jonka voi poistaa sieltä sitten myöhemmin.


Puun latvuksen sisään päin kasvavat oksat poistetaan, tässä alla siis menee oksa suoraan vaakatasoon, josta lähti verso suoraan ylöspäin. Eli tuo ylöspäin oksa lähti pois, kasvua pyritään ohjaamaan sinne vaakaversoon päin.



Ja mistä leikataan?

Oksan haarautumiskohdassa on ns. oksakaulus, josta oksa lähtee. Ja leikattava oksa poistetaan heti siitä oksakauluksen jälkeen, itse sitä oksakaulusta vahingoittamatta. Oksakauluksesta kasvaa ns. kallussolukkoa, joka korjaa sen leikatun haavan ja kasvattaa sen umpeen. Eli n. 1 mm sen kauluksen jälkeen on sopiva leikkauskohta. Nuo mun saksen terät on sen verran paksut, että kuvassa tuo ei ihan oikein näy, mutta tässä alla ensimmäisessä kuvassa oon tehny saksella pienen viillon puun kuoreen tuon oksakauluksen viereen, vasemmalle puolen, josta sen oksan katkaisin.




Tässä alakuvassa mulla repes aika iso oksa viime kesänä irti kokonaan. Ja tuosta nyt näkee aika hyvin, miten se haava lähtee paranemaan..lähes ummessa on jo tuo kolo. Haavanhoitoaineella oon sitä käsitelly, siks väri on vähän tuommonen vihertävä. Ja varmaan jokainen on joskus nähny muidenki puiden kyljissä sellasia "pyllynposkia"... Eli ne on niitä parantuneita haavoja...



Lisäksi näitä sivuversoja kannattaa ainakin parina ensimmäisenä keväänä lyhentää, eli katsotaan sieltä oksasta se edellisen kesän kasvu, josta lasketaan n. 5-6 silmua. Jätetään viimeinen silmu oksan alapuolelle, ja katkaistaan oksa n. 0,5 cm sen viimeisen silmun jälkeen. Liian läheltä silmua katkaistu oksa kuivattaa sen silmun. Ja alapuolelle silmu siksi, että se lähtee sieltä kasvamaan vaakatasoon, eikä ylöspäin.




Edellisen kesän kasvun erottaa siitä vanhemmasta värin perusteella, sekä siellä uudemmassa kasvussa, oksan pinnassa on sellainen pieni nukkapeite. Lisäksi ennen sitä uutta kasvua, oksassa on tuollainen pikkuisen paksumpi kohta. Alakuvassa siitä esimerkki





Lopuksi kannattaa poistaa kaikki kuivuneet tyngät ja oksanpätkät. Ne kerää helposti vaan tauteja sinne puihin, eikä niillä mitään virkaa ole muutenkaan.



Lisäksi kannattaa vähän tarkkailla muutenkin.
Yhdestä oksasta löysin pienen pieniä mustia kiiltäviä munia, kyseessä taitaa olla omenakirva, sen munia siis nuo mustat pilkut. Niiden imentä aiheuttaa lehtien käpertymisen rullalle, ja itseasiassa juuri sellasta vaivaa noilla puilla oli viime keväänäkin! Joten nyt syynään kyllä vielä oksat tarkkaan ennenku lehdet puhkeaa! Oksan leikkasin pois ja nakkasin pannuhuoneen pesään.
 Omenakirvaan ja muihin tuholaisiin voit tutustua täällä.



Tällaset on mun leikkuuperiaatteet, jollaki voi olla muitaki tapoja, jos on lisättävää tai kysyttävää niin vinkkaa! Ja nämä ohjeet koskee siis nuorten 1-3v omenapuiden leikkaamista. Vanhat puut on sitten asia erikseen, niitä ei tarvitse leikata näin rajusti, tosin niistä mulla ei vielä ole juurikaan kokemusta.