Uima-altaan kiviprojekti etenee

No jopas tässä onki vierähtäny, ihan meinaa unohtua koko blogi. Kuvia ois vino pino postattavaksi, kun vihtis alkaa kirjotteleen. Vaan jos nyt pysyis yhen postauksen ajan aina yhessä aiheessa, ettei näistä tulis aina niin kauheita maratooneja. 

Uima-altaan kivihommaa ollaan nyt jatkettu, nosteltiin kaivurilla reunalle vielä muutama kivi lisää ja laitettiin kivien välit viimeinkin multaa täyteen. Hieman meinaa olla haasteita näiden kasvien kans, mitä sinne pitäs saada kasvamaan, kun "vaatimuksena" olis trooppinen tunnelma ja mielellään palmuja... Ei ihan onnistu sellainen näillä meidän leveyksillä, mutta pistin aivonystyrät liikkeelle ja sain idean koripajuista. Kävin naapuripitäjässä ostoksilla, tulin paksun pajunipun kans kotiin ja kokeilen nyt saisko nuo juurtumaan tuonne ihan pitkinä pistokkaina. Työnsin pajut rinkiin multaan, n. 50 cm syvyyteen, sidoin muutamasta kohasta ne kiinni ja meinaan saada tästä pajupuun. Vielä kun sais latvaa taivutettua avoimemmaksi, niin tulishan siitä hieno. Melkeinhän tuo on niinkuin palmu ku oikein kuvittelee, eikö?

Koripajun ei pitäs tehä juurivesoja, joten sen leviämisestä ei tarvi olla huolissaan. Kaveriksi sille istuttelin siperiankurjenmiekkaa ja sulkavaleangervoa. Taustalle istutin viiruhelpeä, joka kyllä leviää, mutta sopii värinsä puolesta kivasti kivien ja pajupuun väliin. 

Jaoin ruusujuuresta, kuunliljoista, kultatyräkistä ja japaninkurjenmiekasta myös uusia alkuja kivien lomaan. Erilaisia saniaisia kaivelin pieniä taimia ja istuttelin niitä ympäriinsä. Nallenpoppeli oli tehnyt juurivesan, sen siirsin takalaidalle kiven kupeeseen. Vielä olis tulossa postin kautta muutamia taimia lisää mm. erilaisia koristeheiniä. Yllättävän paljon tähän uppoa tavaraa, yli 40 uutta alkua istutin jo nyt ja tyhjää tilaa on silti reilusti.

Onneksi tänään on satanut pitkin päivää, helpottaa kasvien siirtoa kun ei tarvi niin huolehtia kosteudesta. Haihtuminen on vähäisempää ja juuret pääsee paremmin alkuun. 

 Kruunukuunliljat oli melkein hukkuneet heinikkoon, kaivoin ne ylös ja jaoin pieniin palasiin. Tästä tulis ihana reunus tähän, jos vain lähtevät hyvin kasvuun.

Kultatyräkin luulis viihtyvän, samoin kotkansiipien. Isopiippoa löytyi pari tainta, nekin laitoin tuonne, tosin ehkä joutuu joskus siirtämään, jos kovin innostuu kasvamaan leveyttä. Mutta rehevää tunnelmaahan tänne haetaankin. Muokataan sitten tarpeen mukaan. 

Vielä lupailee viikonlopulle kylmiä öitä, mutta jos se kesä ens viikolla viimein tulis ihan oikein! 

Kesän 2022 suunnitelmia

Onpas ollut pitkä talvi! 

Eikä oikein näytä tämä kevät edistyvän, tuota lunta on ihan järjettömän paljon. Tänään käveltiin Leimun kans ensimmäistä kertaa takapihalla nyt kevättalven aikana. Hanget kantaa nyt niin hyvin, että ei juuri jää kengän jälkiä. Mutta tuota lunta, sitä on vielä puolesta metristä metriin tuolla nurmikoilla. Epätoivo meinaa iskeä.

Kasvihuoneeseen pääsi just ja just sisälle, sen verran aukes ovi, että mahtu luikertelemaan siitä raosta läpi ja sain sammutettua jouluvalotkin viimein. 

Tuossa keskellä nurmikkoa on se ympyräpenkki, missä on hevoskastanja, suihkulähde ja jo täysikasvuiset valkoiset pensashanhikit. Ei näy istutuksia himpun vertaa, lumen alla piilossa ihan kaikki 😅

Potagerin käytävän alkupäässä köynnöskaaren yläosa on mun kaulan kohalla nyt, kun siinä seisoin, jalkojen alla lähes metri lunta. Jotta on sitä vaan, aivan liikaa! 

Mutta niihin tulevan kesän suunnitelmiin, niistä multa on kyselty jo jonku kerran ja oon aina sanonu, että tälle kesälle ei ole mitään isompaa projektia. Kunnes tässä yks päivä hoksasin, että hups, väärässä olin, onhan meillä! Uima-altaallehan me alotettiin jo viime syksynä pientä tuunausta. Ollaan tuumailtu pitkään, että millaset kaiteet sen ympärille tehtäis ja tultiin viimein siihen tulokseen, että ei tehä kaiteita joka sivulle, vaan laitetaan isoja kiviä. Se oikiastaan oli tuon isännän hoksaus, että noita luonnonkiviä kun tuolta pelloilta aina nousee, niitähän tässä vois käyttää hyödyksi. 

Altaan terassien reunoille oon siis ite jo aikasemmin tuonut kunttaa, mutta se alko heinittyä jo aika pahasti, niin kuorittiin kahelta sivulta kaikki pois. Siellä on ihan sora alla, joten ei tarvinnut maamassoja alkaa enää vaihtamaan. 

Siinä lähtötilanne, mun jukkapalmuki vielä on kuvissa ulkoilemassa. 

Altaan ympärille laitetut sorat oli tuettu jo alkujaan kohtalaisen suurilla kivillä. 

Isäntä toi traktorin peräkärryllä pellolta ison kuorman jättikokoisia luonnonkiviä, jotka kuskattiin metsäkoneen kärryllä tuon pusikon läpi lähemmäs uima-allasta. Siitä sitten kaivurilla liinojen avulla nosteltiin niitä yks kerrallaan paikalleen. Hirvittävän hidasta hommaa! Ja vähän kyllä pelottavaakin, niin isoja jytkyjä oli osa kivistä.

Terassin alapuolelta reunat eristettiin patolevyillä, mulla on ajatuksena täyttää kivien ja terassin väleissä olevat kolot mullalla ja istuttaa erilaisia kasveja sinne. 

Terassista purettiin kulmaa vähän pois ja kasattiin siihenkin kivistä lapsille hyppypaikka. 

Suunnilleen tähän pisteeseen me syksyllä jäätiin, ei kovin montaa kiveä enää tarvita lisää. Mutta iso hommahan tuossa on vielä täyttää nuo välit mullalla ja kivien taakse tarvii myös vähän ajaa lisämaata tukemaan niitä paremmin paikalleen. Saa nähä mitä tästä tulee lopputulokseksi, ainakin erilainen 😅 Hyvinhän nuo kivet sopii muuhun puutarhaan nähden ja muutenkin tykkään kovasti kivien ja kasvien yhistelmästä. 

Nuotiopaikkakin on aika massiivisista kivistä koottu kokonaisuus, nyt tuo uima-altaan alue tulee yhistymään tähän luonnollisemmin. 

Joten tämmönen projekti tässä vielä on eessä, mutta muita isompia juttuja ei ole suunnitteilla. Pientä rappaamistahan täällä on joka puolella, ei täällä tekeminen lopu. 

Kun nyt tulis se kesä! 

Viimeinkin talvilevolle

 Viikko sitten sain vihdoinkin sipulikukat maahan. Suurin osa tuli tuonne potagerin yläosaan, ns. pensaslabyrinttiin. Edelleenkin, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, oon pysynyt suunnitelmissa istuttaa sinne vain sinisiä ja valkoisia kukkia, joten sipulikukat valikoitui myös sen perusteella. Jättilaukkaa, ukkolaukkoja eri sävyisiä, sinilaukkaa, valkoisia tulppaaneja ja narsisseja. Laskin että n. 170 sipulia laitoin sinne, joten kukintaa ois luvassa ainakin jonkin verran.  Tosin isolla alalla ei muutama sipuli näytä miltään ja tähänkin niitä olis saanut halutessaan uppoamaan satoja. 

Taustalla metsästä näkyy lasten puumaja ;)

Yli jääneistä hirsistä sahasin jo kesällä sopivat pätkät ja kasasin niistä pienen penkin, tuossa tulee istuttua tosi usein. Penkin takana on vaaleanpunainen alppikärhö, se poikkeustapaus, ainahan se yks hempeä pinkki pitää olla porukassa? Penkkikin tulee maastoutumaan aikanaan paremmin, sen reunoille on tulossa taikinamarjasta aidat, joten ei pomppaa enää noin silmille. 

Kasvimaan sain myös siivottua ja käännettyä, nyt on keväällä mukava päästä taas kylvämään uutta. 

Kesäharso oli aivan ihana kesäkukka tuolla seassa, sitä täytyy muistaa kylvää ens kesänäkin. Keventää kaiken valkoisilla kukkapilvillään. 

Keskellä kivimuurin reunalla olevan istutusalueen kiersin kokonaan verkolla, ettei jänikset pääsis syömään pensasmustikoiden taimia. Samoin köynnöskaaressa olevan kärhön sain mahtumaan sinne sisään, niitäkin jänikset on meillä tuhonneet jo kahtena talvena peräkkäin. 

Laventelien kans teen nyt testin. Osan nostin ylös ja vein saunatupaan talvehtimaan, ja osan jätän talveksi maahan. Tuossa pitäs olla kohtalaisen hyvä maa niille, ei oo liian märkä. Yleensä meillä on luntakin reilusti suojana, joten toiveita ois, että ne talvehtis ulkonakin. Niistä pari oon ostanu taimistolta ja loput kasvatin ite siemenistä. Mielenkiintosta nähä kuin käy, kummat kestää paremmin? 

Vasemmalla ostotaimi ja oikealla ite kasvatettu.

Lehtikaalet on ainoat, jotka tuolla vielä on. Ne kun kestää pientä pakkasta säikkymättä, saa vielä jonkin aikaa mutustella lehtiä. 

Kääpiöpunapaju on mun uusin ihastus! Ihanan hento ja siro, eikä leviä niinku pajut yleensä. Vähän kaareutuva kasvutapa, punertavat oksat ja vaalean sinivihreät lehet, jotka muuttu limenvihreiksi syksyllä. Heräteostoksena kesällä nappasin tämän mukaan Haapaveeltä Laaksojen Raudasta ja oli kyllä nappivalinta tähän kiven kupeeseen. Tuliskohan noita niille lisää ens keväänäkin? Vielä tähän muutama sopis. 

 

Takapihan sain myös talvikuntoon, patsaat keräilin kasvihuoneeseen, suihkulähteen pumpun nostin ylös ja kasvihuoneesta siivosin viimein kaiken kasvuston pois. 

Tänään oli pitkästä aikaa aurinkoinen päivä, ihan paras keli päättää pihahommat. 

Ihan pikkusen on lunta ja muutaman asteen pakkasella, tämmöstä ku ois koko marraskuu, niin mikäpä tässä. Jouluksi sitten kunnon lumet maahan, niin oishan se hienoa.  

Vaan olipahan se taas työntäyteinen kesä. Josko ens kesänä sais ottaa vähän rennommin, tai en tiiä osaako sitä ottaa niin rennosti, ettei mitään projektia keksis? Mutta ainakin nyt oon kyselijöille ja epäilijöille sanonu, että ei ois enää mitään kummempia luvassa. Vanhan kasvimaan hävitys toki, niin totta, sinnehän sais vielä jotain uuttakin mahtumaan? Mut sehän on pikku juttu. Jätetäänpä asia hautumaan talven ajaksi.

Mukavaa syksyn jatkoa! :)

Pikaiset kuulumiset

 Melkein kuukausi hurahtanut edellisestä postauksesta, mitenhän tässä näin kävi? Ei ole tainnut aikaisempina kesinä tulla näin pitkää taukoa kirjoittelussa. Mutta kiirettä on pitänyt, heinäkuun alkupuoli oli aika työntäyteinen, loppukuusta järjestettiin tyttären rippijuhlia ja nyt viime viikonloppuna kerettiin jopa lomailla muutama päivä. Helteet vei mehut kyllä kokonaan, pihalla ei tullut tehtyä yhtään mitään, tähän iltaan asti. Siksikään ei ole oikein jaksanut kirjotellakaan. 

Sateet teki tehtävänsä! Potagerissa kasvu suorastaan villiintyi, ero kuukauden takaisiin kuviin on melkosen suuri!

Krassit ja samettikukat on moninkertaistunu.

Oreganot on kukkinu jo pari viikkoa, keräsin kaikista näistä potagerin kukista koristeita rippijuhliin voileipäkakun päälle. 

Laventelitkin kukkii ihanasti, nuo on ku luotu tuonne kivien väleihin. Voi kun sais talvetettua nämä, ehkä nostan syksyllä ylös ja kiikutan saunatupaan. Ei ne muuten taida mennä.

Kaalet alkaa kerimään, joskohan tässä kohta pääsis kaalikääryleitäkin tekemään. Ne on mun suurta herkkua, ite tehtyinä varsinkin. Ei vaan taho vihtiä värkätä kovin usein, on aika suuritöisiä. Herneet on jääny ilman tukia, kaatuilevat jo vähän liikaakin. Pitää varmaan pajuja käyä katkomassa ja koittaa edes vähän saada niitä pysymään pystyssä.

Onhan nuo värit vaan niin ihania! Vahvat ja kirkkaat värit kuuluu mun mielestä keittiöpuutarhaan ja kesäharson valkoiset kukkapilvet keventää kaikkea ihanasti. Enhän mä osannu edes kuvitella tätä näin ihanaksi, vaikka jonkulainen suunnitelma päässä oliki. Pari penkkiä kasasin jämähirsistä molempiin päihin potageria, voisin istua tuolla tuntikausia ja olla vaan. 

Muutama vuosi sitten äitienpäivälahjaksi saamani moottorisahakin sai taas käyttöä. Ihan viimesinä päivänä kun Olli oli mulla pihahommissa, hän kaatoi vajaa 10 puuta tuosta potagerin päädystä vielä pois. Ne oli vähän liian lähellä, juuret ois tullu kilpailemaan ravinteista ja toisekseen ne varjosti aluetta liikaa. Puut jäi kaadon jälkeen niille sijoilleen, aika ei riittäny sillon niiden poisvientiin, nyt viimein sahasin rungot pienemmiksi pätkiksi ja kuskailin mönkijän kärryllä ne sikalalle rankakasaan. 

Olihan nuo nyt karseita, ruskettuneita koivuja pitkin pituuttaan, meni jokainen kuva taustan takia "pilalle". 😁

Nyt on parempi. Pensasaitaa on toki tulossa vielä tuonne takalaidalleki joskus, kun saan aikaseksi.

Vadelmat on juurtuneet hyvin, mansikatkin ihan kohtuullisesti. Mansikoiden rönsytaimiakin yritin istuttaa, kun tuttavaltani niitä sain, mutta helteet oli niille liikaa. Ruskettuivat kaikki. Täytyy oottaa tämän kans vähän pitemmälle, että saan lisättyä omista. 

Yläosan käytävät on tehty valmiiksi, osa pensaista ja heinistäkin on istutettuna. Nythän tässä ehkä uskaltais jo siirtää aitataimia tänne, kun maa on kohtalaisen kosteaa, eikä niin mahottomia paahteita enää ole luvassa, toivottavasti ainakaan. Tähän aikaan vuodesta kasvit ei enää käytä energiaa kasvamiseen, vaan ne saa rauhassa keskittyä juurtumiseen. Senkin takia loppukesä on melkeinpä parempaa aikaa istuttamista ajatellen. 

Alppikärhöt siirsin kaaren juurelle, kasteltu on kovasti ja hyvin ne on lähteny juurtumaan. 

 

Ja kyllä mä vaan niin tykkään noista kivistä! Kasvit ja kivet korostaa toinen toistensa kauneutta. Kaikki nuo on siis pohjien kaivuun yhteydessä tästä löytyneet.  

Vaan huomenna on taas työpäivä, kait se pitää lopetella tähän ja mennä nukkumaan.