Ruskakuvia

Tulipa sittenkin ihan komea ruska. Koivut puotti lehet ruskeina, mutta muut pihan puut sai hienot 

syysvärit, jopa omenapuut on ollu mahtavia. Haravointia en oo vielä vihtiny alottaa, katotaan sitten kun kaikki lehet on tippuneet.

Vaahteralla on ollu ihanan värikkäät lehdet, ei yhtään ruskeita, niinkuin joskus. Näistä tulee tehtyä toisinaan kransseja, pitäs melkein tehä nytkin.

Veri- ja neidonkurjenpolvet intoutu kukkimaan uudestaan.

Ja tuo robotti on tässäki hommassa mainio apu, vähentää haravoitavien lehtien määrää murskaamalla osan tuonne maahan. Sinnepä ne menee ravinteet kiertoon, ei kannata kaikkea edes haravoida. Kisu vahtii että hommat tapahtuu niinku pitää ;)

Ruttunen on ollu kyllä ihan ehottomasti paras hankinta pitkään aikaan! Kaks kesää se on täällä leikelly nurmikkoa ja ei edelleenkään ole mitään moittimista. Jälki on erinomaista, nurmikko voi paremmin kun koskaan, eikä ole kiipeillyt mihinkään kantojen, kivien, kukkapenkkien reunuksien yms päälle jumiin. Kerran oon vaihtanu terät kesän aikana ja pari kertaa putsannu heinänsilput pois pohjasta ja kuoren alta. Ei ole vaatinut kummempia. Hyvin pelittää. 

Leimun kans on nautittu syyskeleistä, heitelty lintujen nokkimia omppuja sille pallojen sijasta ja ai että sillä on ollu mukavaa. Välillä vedetään "tukka putkella" ja korvat luimussa niin lujaa kun vaan kintuista lähtee. 

Välillä pitää ottaa päiväuniakin 💗

On ollu kyllä aika ihana syksy taas värien puolesta. Tässä vielä muutama kuva...

Isotuomipihlajalla on ollu ihan huikean värinen syysasu, en muista että ois näin monivärisen kirjava ollu ennemmin. Harmi kun ei saa kuvattua niin hienosti tätä, miltä se näyttää luonnossa. 

        

Mutta eipä tässä sen kummempia olla tehty, selkä on juonitellu toista kuukautta taas. Hissuksiin vaan hippasteltu ja ihasteltu luontoa. Jospa ens kesä ois oman kunnon puolesta parempi. 

Mukavaa lokakuuta!

Elämää pistokkaissa

Ensinnäkin oikein hyvää naistenpäivää! 

Arovuokkojen kukintaan ei enää ole hirveän pitkästi matkaa, aurinko paistaa ja lämmittää jo.

Vihreää pilkistelee jo melkeinpä jokaisesta pistokkaasta. Nyt kun sais ne vielä pidettyä hengissä siihen asti, että kasvattavat juuret. Silmuissa on voimaa niin paljon, että ne jaksaa avautua vaikka juuria ei olekaan, mutta tästä alkaa sitten ne kriittisimmät vaiheet. Täytyy pitää pussit päällä, ettei nuo uudet alut kuivu, mutta varottava myöskin liikakastelua, ettei pistokkaat mätäne. 

Mun veli teki tämmösen pienen koosteen viime kesän robottivideoista ja lisäsin sen youtubeen. Ei mikään ammattitason video, kun on vaan kännykällä kuvattuja pätkiä, mut siinä näkyy vähän paremmin näitä pihan korkeuserojakin mitä kuvissa. Työlästä hommaa, pari päivää meni tuon värkkäämisessä. Omat haasteensa toi se, ku veli tuolla vajaan parin sadan kilometrin päässä sitä työsti ja minä koitin etänä ohjeistaa. Yksin en ois kyllä saanu aikaseksi minkäänlaista, joten kiitos Antille!

 Jospa siitä sais käsitystä, miten toimii ja miksi me ollaan siihen niin tyytyväisiä. 

Robottiruohonleikkurin "talvihuolto"

Aikasempina vuosina on aina keväällä pikkusen tympiny kesän tulossa se, että joutuu taas leikkaamaan ruohoa. Tai itessään se leikkaaminen on ihan mukavaa puuhaa, mutta se aika mikä siihen aina kului on ollu melkonen, kun pariki kertaa viikossa pitäny leikata. On täällä muutaki tekemistä ku juosta leikkurin kans. Mutta nyt ei ahista yhtään. Innolla oottaa, että saa laittaa Ruttusen käyntiin ja katsoa vierestä kun se hoitaa hommat. 

Ja kyllähän tuo leikkuujälki on huomattavasti tasaisempaa, kun työnnettävällä leikkurilla. Aina on siisti piha.

Kerran vuodessa talven aikana leikkuri käytetään piuhojen päässä ohjelmistopäivityksessä. Varsinaisesti ei tarvinnut tehä mitään huoltoa, ei ollu ku vajaan tunnin homma. Kuoren alta oli vähän imuroitu ja tarkisteltu jotain pieniä juttuja, mut siinäpä se. Ja hintaakaan ei kertyny ku muutama hassu kymppi! Ei tarvi ostaa ja vaihtaa öljyjä, ei uusia tulppia eikä värkätä muitakaan mottorihommia. 

 Työnnettävään sai uusia tulppaa joka toinen viikko...sitä ei meinannu saada millään käyntiin. Ja kun viimestä kertaa, pari päivää ennen robotin tuloa aloin leikkaamaan nurmikkoa, niin vanhus tykkäs kyttyrää ja sano sopimuksen lopullisesti irti, sylki öljyt ulos ja siihen jäi :D 

Päivitysreissun yhteydessä huomasin, että tähän kännykkäsovellukseen on päivittyny tilastoja viime kesän ajalta. Aika pitkästi se on kerryttäny kilometrejä yhessäki kesässä. Tehokasta leikkuuaikaa sillä on ollut 96,6% koko ajasta, eli sen lopun se on käyttänyt siihen latausaseman kahteluun. 2 hakukaapelia tuonne pihalle viriteltiin, alkuun se meni niitä pitkin aina latausasemalle, mutta loppukesästä se ajo jo suoraan lataukseen, kun oppi reitin. Oppiminen perustuu gps:ään, se luo sen avulla itelleen kartan, jota käyttää jatkossa apuna leikkaamisessa. 

Viime kesänä siis tämän hankin, malli on Husqvarnan Automower 450x, eikä päivääkään ole kaduttanut! Aika arvokashan tämä on alkuun investoida, siitä ei pääse mihinkään. Mutta käyttökulut on vastaavasti pienet, ja on niin helppo ja vaivaton joka suhteessa. Vaikka maksaishan se ajettava leikkuriki yhtä paljon, mutta en kyllä ees harkitsis enää ajettavaa! Kerran vaihdoin terät siihen kesän aikana, oikeastaan muuta sille ei tarvinnu tehäkään. Pitkä kuivuus näkyy nurmikon kellastumisena. Pisimmillään leikkuri oli 3 viikkoa parkissa, kun ei tuolla ollut mitään leikattavaa, eikä olis järkevääkään kuivana kautena ajaa nurmikkoa liian lyhyeksi. Kärsii vaan ja palaa herkemmin. Nämä meidän rinteetki se ajeli kevyesti ylös, ei mihinkään jääny sutimaan. 

Yks pieni kommellus sen kans kävi, kun pojat oli jättäny teltan pihalle lojumaan ja Ruttunen ajeli suoraan sen naruihin ja sotki ne sinne terien väliin solmuun. Tosin tuossakaan ei käyny kuinkaan, kone tunnistaa jos terät jää jumiin. Se sammu siihen samantien ja kännykään tuli viesti, että leikkuri on jumissa. Ei kerenny ku muutaman kierroksen kiertää naruja tuonne, aika helpolla lähti pois ja sai taas laittaa jatkamaan leikkaamista. 

On se vaan viisas vekotin, ei keksi moitittavaa. Varaston seinällä telineessä saa vielä vähän aikaa ottaa talviunia, ei oo kiire mihinkään. 

Puutarhapäivän muistelua, kuivuuden vaivaamassa puutarhassa

Ihan ensinnäkin, kiitokset kaikille vierailijoille Avoimet puutarhat - päivänä! Päivä oli tosi onnistunut, vieraita kävi 300-400 väliin ja välillä oli semmonen härdelli, etten ehtinyt kaikkia edes tervehtiä. Mutta kaikinpuolin oli antoisa ja kiva päivä, säät suosi ja vierailijat tuntuivat tykkäävän. 

Robotitkin kiinnosti kovasti, Janilla riitti juttuseuraa teltalla ja useamman kerran pysäytin omankin leikkurin ja porukalla sitä tutkittiin ja testailtiin. On se ihme vekotin, niin hyvä apuri, ettei enää siitä luovuta. 

Meidän robotti on siis Husqvarnan Automower 450x  ja linkistä pääset tutustumaan tarkemmin husqvarnan robottivalikoimaan.

Ihan sydäntä lämmitti kuin moni toi mulle mukanaan tuliaisia, vaikka ei edes tunneta. ❤️ Sain pienen suloisen itse kasvatetun pallaksenpionin alun, aaprottimarunaa, joka on kohtalaisen harvinaista, sydämen muotoisen kiven erään tuttavan mökkipihalta ja tämän alla kukkivan liljan. Kiitos näistä! 

Mieleen jäi monen vierailijan ihastelu siitä, miten horsmatkin saa kukkia täällä. Pikkuhiljaa koitan häivyttää hoidetun pihan ja luonnon rajaa puutarhassa ja sulauttaa pihaa sopivasti tänne metsään. Siispä horsmat ja heinätkin saavat osittain tulla osaksi puutarhaa. 

Meillä on taas rutikuivaa. Lammikko alkaa olla kohta tyhjä, enää ei riitä vettä kasvimaan kasteluun. Sadetta ollaan saatu kuukauden aikana vain joitain millejä, ihan vain yksittäisiä kuuroja on osunut kohdalle, viimeksi viikko sitten.
Kangasajuruoho onneksi pärjää kuivassakin ja jaksaa ilahduttaa kukinnallaan lammikon reunalla.

Kasvimaata saa kastella päivittäin, mutta kovin pientä ja hidasta on kasvu. Lämpöä ja sadetta kaivattaisiin kovasti!

Hyvä puoli tässä on se, että viileät yöt pidentää kaikkien kukkien kukintaa huomattavasti. Kuumuus ja kuivuus yhdessä sais kukat kuihtumaan hetkessä. Perennat on jo niin syvään juurtuneita, että ne saa ainakin vielä tarvitsemansa kosteuden tuolta maasta. Joten nautitaan nyt näistä. 😊 

Mukavaa viikonloppua!