Aseman puistossa -kirja

Mukavaa alkavaa viikkoa! Toivottavasti teillä kaikilla oli mukava viikonloppu. Minä olin eilen ensimmäisissä pikkujouluissa; Pohjois-Karjalan Puutarhayhdistyksen pikkujoulua vietimme Kiteellä Annin Kartanossa. Mukavaa oli! 

Sain kirjamessuilta kolme puutarhakirjaa, jotka tulevat olemaan mukana blogini joulukuun arvonnassa. Esittelen kirjat ennen arvontaa. Ensimmäisen kirjan Talventörröttäjät esittelinkin jo, ja tässä on nyt toinen kirja.

Tuija Martin: Aseman puistossa. Puistoja, pihoja ja puutarhoja rautatieasemilla. 2016. Aurinko Kustannus.

Martinin Aseman puistossa -teos kuvaa suomalaisten asemien pihapiirejä, niissä kasvavia puita ja pensaita. Kirja kertoo myös asemaravintoloista, ruokatarjonnasta, virkamiesten asunnoista ja asumisoloista. Kirja luokitellaan puutarhakirjoihin. 

 

Ensimmäinen rautatie Suomessa avattiin v. 1862 välille Helsinki – Hämeenlinna ja sitä seurasi Riihimäen ja Pietarin välinen ratayhteys, joka avattiin v. 1870. Oli selvää, että alkavaa rautatieliikennettä palvelemaan tarvittiin suuri määrä erilaisia rakennuksia: asemarakennus, makasiineja, ulkorakennuksia, virkailijoiden asuntoja, veturitalleja ym. Rautateiden syntyaikaan Suomessa ei juuri ollut avoimia, julkisia puistoja. Monella paikkakunnalla aseman puistosta tuli ensimmäinen julkinen puistoalue.

Tässä kuvia Viinijärveltä, Jyväskylästä ja Niemisjärveltä.

 

Rakennuksia ja puistoja tehtiin miltei samanaikaisesti. Puiston avulla aseman hajallaan olevat rakennukset sidottiin toisiinsa ja alueesta saatiin yhteinäinen kokonaisuus. Asemapuistojen haluttiinkin olevan edustavia ja siksi puistojen kasvillisuuteen ja sen hoitoon panostettiin. Asemamiljööt syntyivät rautatiearkkitehdin ja ylipuutarhurin yhteistyönä. Asemat toimivatkin malliympäristönä seudun asukkaille. 

Upea lehmuskuja Nurmeksen asemalla

 

Rautatieasemilla käytettyjä havupuita olivat kuuset, siperianpihdat, sembramännyt ja lehtikuuset. Lehtipuista suosituimpia olivat lehmukset, koivut, pihlajat, vaahterat ja jalavat. Syreenit ja orapihlajat olivat suosituimpia koristepensaita. Rautateiden eduspuistoon sommiteltiin näyttäviä kukkaistutuksia kesäkukista ja perennoista. ”Matkustajien silmiä on pyritty ilahduttamaan erilaisten kukkaistutusten avulla”. Kesäkukista suosituimpia olivat orvokit, petuniat, samettikukat, pelargoniat, begoniat, dahliat ja lobeliat sekä perennoissa suosittiin pioneja, ritarinkannuksia, pikkutalvioita, nukkapähkämöitä ja syysleimuja. 

"Pyrittiin siihen, että mummot huomaa, että täällä on kukkia"

Näyttävä kesäkukkaistutus Kuopion asemalla.

Nyt monen paikkakunnan asemalaituri on autio, kukkaistutukset ovat kadonneet, asema on suljettu. Asemien ja niiden ympärille istutettujen puistojen määrä kasvoi maassamme aina 1960-luvulle saakka. Mutta sitten alkoi liikennepaikkojen sulkeminen. Ratapihojen ilme muuttui sähköistyksen, nopeitten junien ja uudenlaisten alikulkujen myötä. Valtionrautateiden organisaatiossa 1990-luvulla tehtyjen muutosten seurauksena keskitetty puistojen hoito lopetettiin, keskuspuutarha sulki ovensa ja asema-alueiden hoito ulkoistettiin.

 

Junat ovat ohittaneet Salmisen aseman jo useiden vuosien ajan.

Kun juna alkoi kulkea pysähtymättä aseman ohi, moni asema rapistui. Onneksi kuitenkin monet hylätyt asemat ovat saaneet uudet asukkaat ja rakennuksille on tullut uusia käyttömuotoja. Moni uusi asukas vaalii myös kiehtovaa puutarhaa.

 

Suonenjoen asema. Juna pysähtyy täällä, mutta lippujen myynti lopetettiin jo vuonna 1998. Kuva vuodelta 2015. 

 

Kiitos Tiina Martin ja Aurinko Kustannus tästä viehättävästä ja mielenkiintoisesta kirjasta. Vaikka kysymyksessä on tietokirja, luin tätä niin kuin mielenkiintoista romaania. Tekstiä on mukava ja helppo lukea. Kirjassa on suuri määrä kauniita valokuvia, jotka tukevat hyvin tekstiä. - Kiitos Aurinko Kustannus!