Arki

Heipsan!

Niinhän se blogi jäi toviksi unholaan, koska kesästä ja lomailusta täytyi ottaa kaikki ilo irti :)

Ja onhan tuo kesästely ihanaa, ei siitä pääse mihinkään. Jotenkin niin huoletonta ja rentoa elämää! Mutta niin vain jännästi se aina menee, että alkukesästä toivoisi kesän jatkuvan ikuisesti, mutta loppukesästä mieli samoilee jo syksyyn.

Onneksi elokuu tarjoilee meille vielä lämpöä ja auringonsäteitä arjen alkuun. Se tekee siirtymävaiheesta lempeämpää. Arki on pitkän loman jälkeen tervetullutta, mutta aina se alkuun kangertelee. Pieni haikeuskin jää huokailemaan valoisien kesäöiden perään. Mutta toisaalta meidän teineille, noille yökukkujille tekee jo ihan hyvää päästä normirytmeihin. Onneksi loppulomasta aikataulut alkoivatkin hipsiä luonnostaan raiteilleen, etenkin kun esikoinen kävi kesätöissäkin.

Tänään, pilviseen vapaapäivän aamuun heräillessäni sytyttelin keittiöön pari kynttilää. Nautein hiljaisesta kodista, kun lapset olivat lähteneet kouluun. Täytin pesukoneen, söin rauhassa aamiaisen ja päätin tarttua pitkästä aikaa kameraan. Itseasiassa sain nauttia omasta arkivapaastani yksin ensimmäistä kertaa sitten maaliskuun! Tai siis olisin nauttinut, ellei äitini olisi pölähtänyt yhtäkkiä takaovesta sisään ;D

 Keittiössä siirtelin jälleen pöydän ja patakaapin paikkaa, koska en osaa päättää kumpi järjestys olisi parempi. Ehkä tässäkin pieni vaihtelu aina virkistää! 

Heinät ja omenat tuovat elokuisen tuulahduksen ja ikkunat odottavat laskosverhojaan, jotka otin jo alkukesästä ikkunanpesun ajaksi pois, mutten ole saanut niitä takaisin paikoilleen. Enkä oikeastaan enää edes kaipaa niitä, mutta ikkunaristikoista haaveilen yhä edelleen.

Syksyyn olisi pieniä sisustus- ja remppahaaveita mielessä. Pihaankin jäi monta ideaa vielä muhimaan, mutta tässä vaiheessa pihanlaitto alkaa kummasti tökkiä. Jotkut elokuiset rapujuhlat olisi kyllä hauskat...niitähän olen suunnitellut varmaan joka vuosi, mutten saa niitä koskaan toteutettua ;D.

Onneksi nyt kesällä tuli nähtyä paljon ystäviä ja vietettyä kivoja iltoja, sitä kun ei tiedä mitä syksy ja korona taas tuovat tullessaan!? 

 

 Oikein paljon tsemppiä syksyyn teillekin ihanille seuraajille, jotka jaksatte tänne kurkistella :)

Lämpöisiä elokuun päiviä!

Iida Emilia

 

Maaliskuun mietteitä

Moi pitkästä aikaa!

Lomat on nyt lomailtu ja sometaukoakin samalla pidetty. Kylläpä teki hyvää!

Loma oli ihanan aurinkoinen ja rento. Kotoiltiin, ulkoiltiin, pyörähdettiin välillä elokuvissa tai kyläilemässä. Shoppailtiin, syötiin hyvin ja käytiin Helsingissä. Kiikutin tavaraa kirppikselle ja lapsilla kävi yökyläkamuja. Kivan leppoisaa oloa. 

Arkikin pyörähti käyntiin ja juuri alkanut maaliskuu toi lupauksen keväästä....vai toiko sittenkään!? Ulkona nimittäin pyryttää lunta taivaan täydeltä. Oh nou! Juuri kun aloin herätä talvihorroksesta, niin tulikin takapakkia. Mutta ainahan se kevät keikkuupi. Ei vain malttaisi enää odottaa ;).

Itselleni tämä lämmin talvi on ollut jotenkin helpotus. Ei ole tarvinnut liukastella ulkona, eikä tarttua lumihommiin. Ihokin pysynyt ihmeen hyvänä ilman jatkuvaa rasvalla läträystä, eikä kukaan ole ollut kipeänä. ( Kunpa nyt koronatkin pysyisi loitolla )! Lapset kun ovat jo isoja, niin ei ole pulkkamäkeen enää kaipailtu. Tokihan sitä talven valkeutta ja kauneutta jää vähän kaipaamaan, mutta jos sitä ei tähän mennessä ole tullut, niin ei sitä nyt enää tarvittaisi! Onneksi valoa tulvii sisään jo tosi mukavasti :)

Olohuoneeseen tein loman lopuksi pieniä muutoksia ja raahasin ovipöydän varastoon. Alkon vanha kuljetuslaatikko saa toimia jälleen olkkarin keskipisteenä. Tilan tuntua tuli heti enemmän. Ruokapöytäkin vaihtoi taas hetkeksi paikkaansa. Piristävää vaihtelua! 

Helmililjoja olen yrittänyt metsästää, mutta niitä ei ole mistään vielä löytynyt. Pienet narsissit ja  oksat saavat sensijaan tuoda kevään vihreyttä sisätiloihin. Muitakin viherkasveja olen sisätiloihin miettinyt, mutta olen kyllä niin onneton viherpeukalo, ettei kasvit täällä kauaa hengissä säily. 
Yritän myös esikasvattaa yrttejä siemenistä, joten kasvun ihmeitä tässä kovasti odotellaan. 

Mutta lyhyestä virsi kaunis. Eipä tässä muuta tällä erää!

Mukavaa maaliskuun alkua!

Iida Emilia

Meidän joulumme

Leppoisia välipäiviä!

Täällä nautiskellaan vielä täysin siemauksin joulun tunnelmista ja konvehdin makuisista hetkistä lomamoodiin uppoutuneena. Enpä muista milloin viimeksi olisin saanut lomailla näin välipäivinäkin, enkä laita pahakseni laisinkaan, sillä tähän kohtaan vuotta pieni pysähtyminen on todellakin paikallaan. Tai no oikeastaan emme ole tällä lomalla kauheasti edes ehtineet kotona löhöillä, vaan olemme olleet aika paljon menossa, joten tänään otan kotipäivästä kaiken ilon irti :)

Voi miten tuo joulun aika meneekin aina niin kovin nopeasti ohi! Hieman haikeaa suorastaan, mutta toisaalta katseet alkavat jo hakeutua uuteen vuoteen ja uusiin projekteihin! Mutta sitä ennen palataan vielä joulumme fiiliksiin....

Vietimme aattoa kotosalla oman perheen sekä äitini kanssa perinteisin menoin. Aattoaamuna lämmitimme joulusaunan ja lounaaksi söimme riisipuuroa tuoreen leivän sekä uunista tulleiden kinkkusiivujen kera. Taustalla soi tänäkin vuonna joululupukin kuuma linja, vaikkei talosta pieniä lapsia enää löydykään. Ihanasti teinitkin vielä innostuvat joulusta, sillä jotakin taikaa siinä aina vain on, eikä kuopus halunnut esimerkiksi pilata joulutunnelmaa olemalla kännykällään ( ja tuntui pitävän jöötä muillekin someriippuvaisille ;)

Iltapäivän hämärtyessä kävimme laskemassa haudoille kynttilät ja sen jälkeen olikin jo juhlaillallisen aika, jonka kattauksesta en kuvia enää ehtinyt/jaksanut ottaa, mutta käytin tuota samaa lautasliina-ideaa myös illan kattauksessa, eli piparkakkumuotit toimivat hyvin serviettirenkaina ja niihin sai kivasti kuusen oksia koristeeksi mukaan.

Ruuan jälkeen availtiin paketit ja saatiin mielestäni todella kivoja ja tarpeellisia juttuja, joista oltiin pukille vihjailtukin. Mutta ihania ylläreitäkin tuli, kuten minulle koko seuraavaksi vuodeksi lukuelämyksiä lempisisustuslehden parissa. Etenkin olin mielissäni siitä, että nuorisonkin lahjatoiveet olivat hyvin järkeviä ja maltillisia :D

Aattoiltaa vietimme rennosti joululeffan ja suklaiden parissa. Yökirkkoon olimme myös kovasti menossa, mutta väsymys iski siinä määrin, ettei sitten kuitenkaan jaksettu. 

Hankimme muuten pitkällisen harkinnan jälkeen aidon kuusen, ( kun emme oikeastaan jouluviikon kiireissä enää muutakaan ehtineet ) vaikka hieman jännitimme kuinka isännän allergian käy. Onneksemme tänä vuonna ukko-kullalle ei ilmaantunut mitään oireita, joten hieman mysteeriksi jäi viimevuotinen tukkoisuus?

Joulupäivänä koristelimme tyttöjen kanssa talopipareita ja käytin niitä kakun somisteina, sillä lähdimme joulupäivän viettoon muorilaan, jonne tulikin iso joukko mieheni sukua juhlimaan.

Tein kahvipöytään Annin uunissa- blogista tutun suklaisen piparijuustokakun 

ja se olikin oikein herkullinen sekä näyttävä kaakku joulupöytään. Nuo talopiparit ovat jotenkin niin sööttejä! ( Kuvassa näkyvä taatelikakku äitini käsialaa ).

Tapaninpäivänä pääsimme myös valmiiseen pöytään syömään anopin ja appiukon jouluherkkuja, jonka jälkeen meille tuli lasten serkut yökyläilemään ja perjantaina meidän neidit menivät vuorostaan serkuille yöksi, joten saimme mieheni kanssa rauhallisen kahdenkeskeisen koti-illan.

Lauantaina kävin pikaisesti aleostoksilla ja tapasin erästä tuttavaani vuosien takaa brunssin äärellä.

Iltasella kävimme vielä lasten kanssa elokuvissa katsomassa uusinta Frozen-leffaa.

Eilisen sunnuntaipäivän vietimme puolestaan Helsingissä uudessa Tripla-kauppakeskuksessa mieheni siskon perheen kanssa, sillä serkukset saivat joululahjaksi hauskan elämyslahjan sisäsurffauspuistoon, jossa pääsivät tutustumaan surffauksen saloihin! Olikin muuten hurjan hauskan näköistä menoa ja kiva viikonloppu kaiken kaikkiaan takana :)

Tänään olisi tarkoitus viettää vihdoin rauhallista kotipäivää ja laittaa pyykkikone pyörimään sekä imuri laulamaan, sillä uudeksi vuodeksi saadaan meille vieraita. Tosin lupauduin jo äidilleni kuskiksi ja tapettikaupoille makutuomariksi ;)

Tässä siis pikakelaus joulustamme ja välipäivien puuhistamme, vaikka välillä tuntuukin, että toistan itseäni, kun kerron samat tarinat jo instassakin ;). Välillä käy jopa mielessä, että olisikohan helpompaa siirtyä kokonaan vain instagramin puolelle kirjoittelemaan, mutta jokin tänne blogiin vielä vetää mukanaan? 

Toivottavasti siellä ruudun toisella puolella on myös mukavat joulut takana :)

Ihania vuoden viimeisiä päiviä!

Iida Emilia

Jouluista olkkaria ja kuusen paikan etsintää

Mukavaa toista adventtia!

Pari viikkoa enää jouluun! Tässä kohtaa aika juoksee hurjan nopeaan, joten olipas tervetullut tämä pitkä viikonloppuvapaa, kun pysähdyimme juhlistamaan 102-vuotiasta Suomeamme. Itsellämme ei ole koskaan itsenäisyyspäivään kuulunut kummempia perinteitä, mutta linnanjuhlia toki katselemme ja teemme vähän parempaa ruokaa kera juhlavamman kattauksen. 

Sydämeen kasvaa vuosi vuodelta syvempi kunnioitus ja kiitollisuus, joka kihoaa kyynelinä silmäkulmiin, aina kun Finlandia tai maamme-laulu kajahtaa ilmoille. Onhan meillä sentään kaunis ja turvallinen maa, missä asua. Emmekä itse voi oikein edes käsittää, mitä menetyksiä ja uhrauksia itsenäisyytemme on aikoinaan monilta vaatinut!

Viikonloppuna aloin pohtia myös tulevaa kuusen paikkaa ja hoksasin, että olohuoneeseen täytyisi saada lisätilaa. Siksi päätin siirtää sohvan "sivuvaununa" toiminutta vanhaa ovipöytää takaisin pöydän rooliin ja näin ollen nojatuolin saimme nostettua keskeltä olkkaria lähemmäs seinustaa ja takaovea. Lisäksi Alkon vanha laatikko päätyi ikkunan alle sivupöydäksi. Ihan kivaa vaihtelua näinkin ja aavistuksen avarampaa, joten pieni kuusi mahtunee jälleen olohuoneen ja ruokailtilan väliin, jossa tällä hetkellä onkin pieni mänty tuomassa joulun fiilistä.

  
Vanhasta ovesta tehty pöytä näyttää taas kivalle pitkästä aikaa ja erityisesti tykkään, kun se on niin kookas, että siihen saa mukavasti asetelmia ja viikonloppu-naposteltavia esille.
Valkoiset tulppaanit ovatkin mitä juhlavampia näin itsenäisyyspäivän tienoilla :)

Sivupöydän seinustalle vaihtui myös asetelmat ja muuttelin peiliseinustan julisteitakin jonkin verran. Tuo kohta on mulle jostain syystä kauhean hankala sisustaa!?

Mutta kylläpä illan tullen kodissa vallitsee lämpöinen tunnelma, kun kynttilät syttyvät tuikkimaan. Erityisesti Alkon laatikon päällä oleva tuikkumeri loistaa lähes takkatulen lailla ja sitä voisi vain tuijottaa pienen ikuisuuden.

Haaveilen, että jonain päivänä saisin rumien pattereiden päälle suojaksi patterinsuojukset ja samalla ikkunalaudan. Taitaahan noita suojuksia saada edullisesti Ikeastakin ilmeisesti? Ja Bauhausissa näytti myös ihan kauniita olevan. Jostain syystä nuo kuitenkin aina jäävät kiireellisimpien juttujen alla unohduksiin. Ehkä siis pärjään edelleen jonkin aikaa ilman :)

Mutta nyt alan valmistaa meille jouluksi toffeeta. Kerron sitten lisää jos kokeiluni onnistuu :)

Oikein leppoisaa Sunnuntaita!

Iida Emilia

Syksyn kuulumisia laidasta laitaan

Hellurei!

Syyslomat vaihtuivat arjen "harmauteen" ihan kirjaimellisesti, sillä nyt aletaan lähestyä sitä kohtaa vuodesta, kun harmaat päivät vain toistavat itseään loputtomalla kaavalla ja ne viimeisetkin luonnon väriläiskät lakastuvat kaamoksen ylivallan alle. Mutta sitä vastaan taistellaan toki kynsin ja hampain...tai ainakin kynttilöiden ja kausivalojen voimalla!

Monesti meillä ollaan syysloman aikoihin paistettu ensimmäiset luumutortut glögin kera tai leivottu pipareitakin, mutta ihan vielä jouluhulluus ei ole iskenyt päälle. Onneksi sekin aika sieltä saapuu ihan pian ja saa alkaa fiilistellä oikein tositarkoituksella :). 

Lomallemme ei ollut suurensuuria suunnitelmia, sillä me vanhemmat emme koko viikkoa vapailla olleetkaan, mutta vapaapäivänä suuntasimme mökille ja nauteimme syystunnelmista sadesäästä huolimatta. Tehtiin retki syysmetsään, herkuteltiin kuumalla lihasopalla, saunottiin illan hämärässä lyhtyjen loisteessa, lämmiteltiin takkatulen ääressä, pelailtiin lautapelejä ja katseltiin elokuvia.

Yhtenä päivänä teimme pitkän patikointiretken Aulangonjärven ympäri ja toisena päivänä lähdimme shoppailemaan Ideaparkkiin. Saatiin myös loman alussa veljeni lapset meille yökylään ja loppulomasta tytöt pääsivät vuorostaan serkkulaan. Mummilassakin teinit viettivät yhden päivän. Eli ihan kivoja juttuja ja rentoutumista ilman aikatauluja.

Niin ja mikäli luit tuon unelmia ja avoimia ovia- postauksen aiemmin, niin voin nyt iloisin mielin kertoa, että tyttäremme on hyväksytty vaihto-oppilaaksi ja olemme hänen lähtönsä vahvistaneet, joten matka kohti jännittävää vaihtovuotta voi alkaa!  Sen kunniaksi olen tirauttanut jo pari kyyneltäkin, sillä ensi vuonna tähän aikaan esikoisemme on maailmalla, eikä hän tule jouluksi kotiin. Yhyy!

Toki reissu tulee aivan varmasti olemaan ikimuistoinen ja arvokas kokemus, joten hyvillä fiiliksillä ollaan. Onneksi koko seuraavan kevään saamme valmistautua tulevaan ja odotella jännityksellä tietoja tyttäremme tulevasta host-perheestä. 

Seuraavana tehtävänämme meillä on kirjoittaa isäntäperheelle kirje, joten omatkin kielitaidot saattavat tällä matkalla karttua :). Itsehän emme tule toimimaan isäntäperheenä, emmekä näin ollen ota meille ketään vaihdossa, sillä asuntomme on vaan ihan liian pieni siihen tarkoitukseen. Vai tykkäisiköhän joku ulkomailta tuleva opiskelija jakaa huoneensa tuon pikkuteinimme ja pupuherran kanssa? ;)

Hyvien uutisten keskelle mahtuu aina jotain tylsääkin, sillä meillä on ollut viimeaikoina todella huonoa tuuria erinäisten koneiden kanssa ( onneksi nyt kuitenkin vain koneiden eikä esim. terveyden kanssa ). Mutta miten voikin kaikki tekniikka hajota aina samaan aikaan!? Varsinkin nyt, kun tuo tuleva vaihtoon lähtökään ei ole mikään halpa juttu.

Muunmuassa tyttären opiskeluihin hankittu upouusi tietokone hajosi lomalla!! Eihän vahingoille mitään mahda ja kotivakuutuksen pitäisi onneksi korvata näppiksille kaatuneet juomatkin? Mutta harmittaahan ne. Ja kaikkein isoinpana ongelmana on nyt sitten automme...jälleen kerran! Huoltomieheltä saimme juuri karun tuomion, että vaikka laittaisimmekin auton nyt kuntoon, niin se ei tule pääsemään seuraavasta katsastuksesta läpi! RIP vaan sitten sillekin menopelille ;D 

Kyseisen koslan kanssa olemmekin kokeneet ikimuistoisia tähtihetkiä aina siitä lähtien, kun sen omaksemme hankimme! Kuten mm. heti toisena ajopäivänä pudonneen pakoputken muodossa, tai siinä, kun poliisit pysäyttivät meidät alkuun AINA liikenteessä ( kyseessä onneksi olikin edellisen omistajan rikkeet eikä meidän ). Lisäksi, jos ajelimme autolla vahingossa töyssyyn, niin tuulilasin pyyhkimet lopettivat toimintansa, tai jos laitoit auton radiota kovemmalle, niin volyymiä ei saanutkaan enää pienemmälle. Ja se tunne, kun aamulla auto ei käynnistynytkään pakkasyön jälkeen tai kun jämähdit Mc Donaldsin autokaistalle!  Ja olisihan näitä tarinoita vielä lisääkin....
Ei yhtään tylsää hetkeä ;D

Mutta näillä mennään eteenpäin ja arki jatkuu..onneksi huumori auttaa harmaimpinakin päivinä.

Nyt ajattelin lähteä haravan varteen, kun sade on hetkeksi tauonnut.

Ilonpisaroita päivääsi!

Iida Emilia

Syysfiiliksiä

Kolea, mutta kauniin aurinkoinen syyspäivä aluillaan.

Aamulla maa oli kimaltelevan kuuran peitossa ja puiden punastelevat lehdet lennähtelivät tuulen matkassa kauas kotikonnuiltaan, osa näemmä pujahti etuovesta meille kyläänkin :)

Lasten lähdettyä kouluun, jäin nauttimaan vapaapäivän hiljaisuudesta lämpöisen teekupposen ääreen ja katselemaan ikkunasta avautuvaa, syksyisen kaunista maisemaa. Taitaakin pihan syyspuuhat kutsua tänään ulkoilemaan.

Kaapin perukoilta kaivelin neuleita ja villapaitoja esille. Rakastan syyspukeutumista, vaikka paksumpiin vaatekerroksiin kietoutuminen vaatiikin jälleen totuttelua kesän jälkeen. Mutta mikäs sen ihanampaa, kuin pehmoiset villasukat tai neulepusero lämmittämässä mieltä ja kehoa viileänä päivänä.

Olenko ainut, jonka mielestä juuri tämä syyslukukausi kuluu ihan hirveällä vauhdilla? 

Tuntuu kuin juuri koulut olisivat vasta alkaneet ja silti syyslomakin häämöttää aivan näköpiirissä! Eikä aikaakaan, kun se "nimeltämainitsematon juhlakausikin" sieltä koittaa ;)

Tunnustan, että saatoin tällä viikolla selailla jo vanhoja j...ulehtiä. Ehkä Pinterestissäkin eksyin jou.... eipäs kun talvisten kuvien pariin. Fiilistely on ihan parasta!

Mutta nyt nautitaan syksystä: sen väreistä, raikkaudesta, hämäristä illoista lyhtyineen.

Niin kliseistä, mutta toimii...ihan joka vuosi :)

Tunnelmallista tiistaipäivää!

Iida Emilia

Kesäpicnic laiturilla + muut pieleen menneet suunnitelmat

Hellurei ja heinäkuuta!

Koko perheen yhteinen pariviikkoinen loma käynnistyi mökkeillen ja heti perään Linnanmäellä huvitellen, mutta siihen se riemu sitten tyssähtikin! Lomamatkamme Gdanskiin jäi vain haaveeksi, eikä muutakaan hyvää ( kohtuu edukasta ) kohdetta ole enää vastaan tullut. Edelleen reissurahamme ovat jumissa pankin katevarauksissa purkupyynnöistä huolimatta, joten pitkää pinnaa ja huumoria on tässä jonkin verran kaivattu.

Tähän viikkoon meillä ei muutenkaan suurempia suunnitelmia ollut, sillä kuopuksella on edelleen kesätreenejä ja esikoisella omia menojaan. Me aikuiset toimitaan lähinnä kuskeina ja kokkeina, ja siinähän ne päivät sitten menevätkin ;). Välillä on mukavan letkeää, mutta välillä ollaan toistemme kurkuissa kiinni. ( Olikohan sitä taas hieman liian suuret odotukset lomalle...mietinpä vain ).

Onneksi meille "vanhuksille" olisi perjantaihin tiedossa festarihuumaa....

tosin sääennuste lupailee sadetta ihan koko päiväksi! Suorastaan naurattaa jo tämä moukan tuuri :D.

Mutta hei...viikonlopun picnic oli aikas kiva, vai mitä ootte mieltä?

Totuuden nimissä mun on kuitenkin paljastettava, että tämä kesäinen picnic oli lavastettu yhteistyötä varten ja todellisuudessa kuvaushetkellä tuuli niin vauhdikkaasti, että siinä oli kattauksessa pitelemistä!!! Kukatkin lensivät kaaressa useamman kerran, vaikka asettelin maljakon täyteen kiviä.

Nautiskelimme herkuista sitten turvallisesti sisätiloissa ;)

Kaikesta epäonnesta huolimatta olo on ollut ihmeen positiivinen, ja yritämme tässä vielä kehitellä edes pientä reissun tynkää ensi viikkoon, vaikka tiedän toki, että olemme tosi matti-myöhäisiä. 

Kyllä tämä pelkkä kotoilukin aina työnteon voittaa :D

Minkäslaisia kesäsuunnitelmia teillä muilla on? Viihdyttekö kotosalla vai vietättekö reppureissuelämää? Teettekö suunnitelmat hyvissä ajoin vai fiilisten mukaan? Oih...nyt mun täytyykin lähteä valmistautumaan, kun tapaan ystäviä kaupungilla ruuan äärellä. 

Ihania lomia kaikenlaisille lomailijoille!

Iida Emilia

Kesäsade

Tunnelmallista kesäiltaa!

Rakastan raikkaita kesäsateita ( kunhan ne eivät kestä koko kesää ) ja harmaita pilvenhattaroita taivaan rannalla, jotka antavat hyvän syyn vetäytyä sisätiloihin mielenkiintoisen kirjan tai lehden parissa. 

Sytyttelen kynttilät ja kuuntelen sateenropinaa. Keitän ehkä kupposen teetä ja etsin kaapin uumenista jotakin herkkua. Aika rauhoittavaa, eikö vaan? Todellisuudessa toki perheellisen ihmisen on vaikea löytää kotoa rauhallista soppea ilman taustahälyä, mutta nykyään sitä osaa vain paremmin olla kiinnittämättä huomiota ylimääräisiin ääniin ( jopa siinä määrin, että tätä kirjoittaessani torkahdin hetkeksi makuuhuoneen sängylle...sen siitä saa kun kesäisin ei malta mennä ajoissa illalla nukkumaan ;)

Vaikka meidän aikuisten kesälomat eivät olekaan vielä alkaneet, niin mukavia kesäjuttuja ehtii tehdä iltaisinkin. Helteiden aikaan käytiin ilta-uinneilla tai nautiskeltiin omalla terassilla auringonlaskun viimeisistä säteistä. Mökkeilystäkin on otettu ilo irti aina viikonloppuisin. Eilen tapasin ystävääni picnicin merkeissä hämeen vanhan linnan rannassa ja vapaapäivänä ajelin kuopuksen kanssa Iittalan lasimäelle. Leppoisia kesämenoja.

Nyt puolestani nautin näistä vähän viileämmistäkin keleistä, kun pystyy paremmin tarttumaan toimeen, eikä koti tunnu jatkuvasti hiostavalta saunalta. Innostuin vaihtamaan ruokailutilan järjestyksen myös ennalleen eräänä päivänä ja kyllä se taitaa noin päin olla paljon parempi?!

Nyt sade onkin loppunut ulkona ja harmaiden pilvien takaa pilkistelee jälleen aurinko. Nämä valoisat illat ovat ihan parhaita. Ensi viikolla sitten jännätään, millaisia juhannus-säitä meille tarjoillaan.

Pidemmittä puheitta: Mukavaa loppuviikkoa!

Iida Emilia