Itsenaisyytta 71 vuotta

Eilen ja tanaan vietettiin Israelin 71-vuotis Itsenaisyysjuhlaa.
Tykkaan tosi paljon itsenaisyyspaivasta ja sen monista juhlimismuodoista.
Virallinen avajaisjuhla pidetaan aina meilta muutaman kilometrin paassa olevalla Hertzel-vuorella.
Me seuraamme juhlan televisioituna,mutta tunnelmaan paasee hyvin myos sen valityksella.
Niin pitkaan jo taalla asuneena ohjelmasta tulee tunne kuulumisesta tahan kansaan puheiden ja musiikin valityksella.

Tytot viettavat myohemman illan aamutunneille saakka ystaviensa kanssa keskustassa erilaisissa konsereteissa tai jarjestamissaan juhlissa.
Me '' vanhukset'' olimme pojan kanssa myos eraassa ulkoilmakonsertissa.
Ilo on katsella,kun kansa laulaa ja tanssii ja iloitsee aidosti itsenaisesta valtiosta.
Eilen illalla sattui vaan olemaan tosi kylma ilma ja kaikesta pukeutumisesta ja (tanssimisesta) huolimatta hytisin kylmasta.

Meilla kuten monella muullakin parveke koristellaan Israelin lipuin.Myos autoissa liehuu liput ja juhlan kunniaksi myydaan jos minkalaista lipun varein koristellutta esinetta.
Myos hoitolasteni kanssa vietimme koko viikon itsenaisyysteemalla.Askarreltiin teemaan liittyvia juttuja ja otettiin lapsista hauskoja kuvia.

Tanaan olimme grillaamassa mieheni perheen kanssa Jerusalemia ymparoivassa metsassa.
Kiva oli olla perheen kanssa,nauttia luonnosta ja tietenkin hyvasta ruoastakin.
Porukkaa oli paljon,mutta ehka vahan viilea ilma vahensi vahan grillaajia.
Minua ei haittaa muut ihmiset,kunhan itsella on oma grillipaikka poytineen ja penkkeineen.
Israelilaiset ovat yleensakin vapaata porukkaa,joten tuollaisissa tilanteissa tutustutaan toisiin,lainataan suolaa tai pippuria ja tuodaan naapurille poislahtiessa vaikka loput syomatta jaaneet suolakurkut.

Tassa grillipaikalla oli lauma  lampaitakin.
Aluksi oikein saikahdin,kun luulin niita elaviksi lampaiksi.

Luonto alkaa vahitellen kuivua.
Enaa ei saada sadetta ja huomisesta lahtien taas lampenee,etta tiistaina paastaan jo +36 asteeseen.
Vahan vahempikin riittaisi.

Talla alueellakin on varmaan ollut joskus asutusta.
Nain siella myos vanhaa kiviaitaa,joten varmaan loytyisi myos talon jaannokset.
Pitaisi joskus tutustua tuohonkin alueeseen tarkemmin.
Iso metsa ja aivan meita lahella.

Taman kuva nappasin anoppini sisaankaynnista aamulla.
Hanen asuntonsa on korkealla vuorella ja maisema yli Jerusalemin.

Kiva,etta Itsenaisyyspaiva osui lahelle viikonloppua ja nain sain 3,5 paivan miniloman.
Herata muutamana aamuna ilman heratyskelloa!

Kevatlomalla

Miten tama aika rientaa?
Olen ollut niin kiireinen koko kevaan,etten ole ehtinyt postata tanne mitaan.
Toisaalta en ole muutamaa reissua enempaa kulkenut missaan kameran kanssa,joten ei ole ollut mitaan kuvattavaakaan.
Minulla ei poydan paikka tai asetelmat vaihdu niin tiheaan,joten samoja nurkkia ei jaksa aina kuvata kotonakaan.
Mutta nyt olen reilun viikon Pesah lomalla.
Koti saatiin eilen siivottua juhliksi.
Tama kuulostaa helpolta,mutta ollaan siivottu joka nurkka,kaappi,hylly ja aivan ihana tunne,kun tietaa,etta koti on puhdas.
En olisi taas yksin selvinnyt tasta,vaan lapset ovat auttaneet hurjasti.
Koululaiset ovat olleet jo viikon lomalla ja minulla loma alkoi eilen.
Ihana hengahdystauko kevaan keskelle ennen elokuun kesalomaa.

Mietin,etta mihin se aika menee tavallisessa arjessa ja yksi aikaa vieva koko vuoden ajan on se,etta toimin toitteni jalkeen autokuskina lahes koko illan.
Mieheni ajoi noin kolme vuotta sitten kolarin,jossa toisena osapuolena oli mopoilija,joka loukkaantui onnettomuudessa.
Mieheni todettiin syylliseksi,silla han kaantyi risteyksesta vasemmalle suoraan mopoilijan eteen.
Risteys on todella hankala,silla keskella on istutusta ja taytyy ajaa vastaantulevien puolelle nahdakseen sielta tulevan liikenteen.(Nyt siihen asennettiin liikennevalot)
Tama mopoilija tuli vasenta reunaa puskan takaa vauhdilla,joten mieheni ei edes tajunnut heti mika autoon osui.
Mieheni on erittain varovainen ja hyva kuski.Viimeinen ylinopeussakkokin oli saatu vuonna 1979.
No,rangaistus onnettomuudesta oli 250 tuntia yhdyskuntapalvelua,sakkoa ja 11 kk ajokielto.
Tosi pelottavaa noinkin kovat rangaistukset,kun ajattelee,etta tuollainen onnettomuus voi tapahtua kenelle tahansa.
Mieheni suoritti yhdyskuntapalvelun Yad Sarah-keskuksessa,joka on vapaaehtoisuuteen perustuva avustusjarjesto.Sielta voi lainata apuvalineita,kainalosauvoja,pyoratuoleja,rollaattoreita,saada vammaiskuljetuksia seka tosi paljon muuta toimintaa,mm.viriketoimintaa vanhuksille.
Mieheni tykkasi tyoskennella jarjeston kaupassa niin paljon,etta han jatkaa siella viela kerran viikossa  muutaman tunnin vapaaehtoisena.
Mutta ajokielto jatkuu edelleen kesaan saakka ja mina ja vanhin tyttareni saamme toimia kuskeina.
Keskimmainen tyttareni sai myos ajokortin,mutta ensimmaiset 3 kk saa ajaa vain ajokortin omaavan valvonnassa,joten olen mukana myos hanen reissuissaan.
Tykkaan ajaa autolla,mutta tama vie hurjan paljon aikaani muilta toilta.
Tosin mieheni kayttaa myos bussia ja kaupunkijunaa,mutta on paikkoja,jonne niilla kulkeminen on tosi hankalaa ja jopa mahdotonta...

Tallaista tama minun postaaminen on.Kirjoittelu jai kesken ja jatkan viela tana aamuna,kun Pesahin ensimmainen juhla on jo takanapain.
Kokoonnuimme koko mieheni lahisuku anopin luokse seder-illalliselle.
Tosin jokainen toi mukanaan tekemiaan ruokia,mutta anoppini tuntien tiesin,etta ruokaa tulee olemaan aivan liikaa.
Anoppi asuu meista kavelymatkan paassa,joten toimme illalla nuorison meille yoksi.
Aamupalalla poydassa oli iloinen puheensorina,kun yhdeksan serkkua olivat kokoontuneina yhteen.
Yksi sotilas joutui jaamaan armeijaan juhlaksi ja kolme serkuista viettivat juhlan ulkomailla.
Ihanaa,etta on naita juhlia,etta nakevat toisiaan.Arki on muuten kaikilla niin kiireista,ettei ehdita niin tavata.

Ensimmaisena loman arkiaamuna oli ihanaa herata ilman heratysta vaikka sisainen kello herattikin jo 7 jalkeen.
Joka paivalle teemme suunnitelmia ja matkoja.Tanaan viela on suunnitelmat auki,silla talle paivalle on luvattu sadetta ja tanaan on tosi kylma!(12 astetta)
Tosi harvinaista nain huhtikuussa enka tykkaa yhtaan tasta kylmasta.
Tiistaista lahtien on luvattu lampimampaa ja lampotila kohoaa pitkasti yli 20 asteen.

Kuvat ensimmaista kuvaa lukuunottamatta parvekkeelta.
Ostin jo ensimmaiset kesakukat ja monet monivuotiset kasvit jo kukkivat ja viinirypale aukaisee lehtiaan.
Lomalla olisi tarkoitus ehtia kierrella vahan puutarha huonekaluliikkeissa ja etsia uusia kalusteita terassille.
Terassi kaipaa jo kovasti uudistusta.
Ehkapa naita postauksiakin alkaa tulla nyt vahan useammin,kun paasen liikkeelle kameran kanssa.
Hyvaa Paasiaista  ja Pesahia kaikille juhlijoille!

Tammikuun kuulumisia

Tammikuu on ollut erittain vaihtelevaa ilmojen puolesta.
Valilla ollaan saatu nauttia aurinkoisista ja lampimistakin paivista,mutta paljon ollaan saatu vettakin kuivaan maahan.

Eilen oli tosi kaunis aurinkoinen paiva ja innostuin siistimaan vahan isoa rosmariini pensasta.
Yleensa heitan oksat pois,mutta nyt huomasin rosmariinipurkin lahes tyhjaksi.
Kuivaan rosmariinit ja nain saan nopeasti kayttaa niita ruoanlaitossa.
Tosin kaytan tuoretta rosmariiniakin,kun sita kasvaa ihan tuossa keittion ikkunan alla.

Jerusalemin yolampotilat on olleet aika alhaiset ja laskeneet jopa ihan lahelle nollaa.
Yhtena iltana jopa niin kylmaksi,etta satoi veden sijasta rantaa ja lunta.
Ei kuitenkaan ollut ihan niin kylmaa,etta lumi olisi pysynyt aamuun asti.

Lapset ovat aina iloisia lumesta.Poikani tosin odottaa kovasti,jos saisimme viela tana talvena oikein kunnolla lunta.
Tyttareilleni taitaa kuitenkin riittaa talta talvelta!
He ovat olleet nyt viikon Suomen pakkasissa talvilomalla ja palaavat tana yona takaisin kotiin.
Ovat nauttineet heille eksoottisesta Suomen talvesta ja lumesta seka kokeneet elamansa pakkaset.
Tosin heidan ollessaan ihan pienia eraalla joululomallamme pakkanen kiristyi -35 asteeseen,mutta sita he eivat muista.

Perjantaina teimme pienen retken luontoon.
Tahan aikaan vuodesta luonto nayttaa niin vihrealta ja mantelipuut alkavat juuri kukkia.

Perheen pienennettya talla viikolla puoleen minulla on ollut paljon vahemman kokkaamista,pyykkia ja siivottavaa.
Perjantai-iltana olimme myos sapattiaterialla anoppini luona,joten viikonlopuksikaan en valmistanut paljon ruokaa.

Kuun puolivalissa vietimme myos poikani 11-vuotissynttareita.
Tana vuonna han valitsi muutaman kaverin perheemme lisaksi ja menimme seinakiipeilemaan.

Mina tyydyin pysymaan maan kamaralla ja jarjestelemaan tarjottavia,kun toiset kiipeilivat katon rajassa.

Yolla jaakin uni vahan lyhyeksi,silla haen tytot lentokentalta ja aamulla aikaisin nousen viemaan poikaani kouluun ja aloitan tyot.

Mukavaa tammikuun loppua kaikille!

Talvi on taalla

Jerusalemissa on jo reilun viikon ollut kunnon talvi-ilma.
Vetta sataa tuulen kanssa ja lampotilat paivisin alle 10 asteen ja yolla vain noin +5.
Taalla vesisateet on niin paljon harvinaisia,etta lahes kaikki ovat iloisia sateista ja todetaan sateen olevan siunaus maalle.
Vaikka kylmasta ei kaikki niin tykkaakkaan,silti vesisadetta toivotaan.

Meilla ei ole ongelmaa kylman kanssa,silla talo on lammin ja saamme sen viela lampimammaksi kytketessamme lattialammityksen paalle.
Kaupat ovat myos taynna lampimia talvivaatteita;villapaitoja,takkeja,hanskoja ja pipoja.
Reilu 30 vuotta sitten tanne tullessa ei kaupoista loytynyt kunnon talvitakkeja ja asuntommekin olivat tosi kylmia.
En tosin ymmarra ajattelua,kuten eras hoitovauvani isa talla viikolla .Han toi hytisten poikaansa hoitoon ja valitteli kylmyytta.
Sanoin,etta laita kunnon talvitakki paalle,niin ei palele.Hanella oli ohkainen nahkapusakka.
Han sanoi,ettei kannata ostaa,kun talvi on taalla niin lyhyt.
Ainakin taalla Jerusalemissa lampotila laskee aika alas ja kostea sade tekee ilman vielakin kylmemman tuntuiseksi.Tata kestaa ainakin parisen kuukautta,joten itse en kylla viitsisi kulkea ohuissa vaatteissa.

Joulu tuli ja meni...
En valmistautunut kuin vahan uusin kukkasin ja muutamin leivonnaisin.
Kokoonnuimme meilla siskoni perheen kanssa aattoiltana.
Puhelun valityksella olimme osallisena perheemme joulussa Suomessa.

Poiskani kanssa kokosimme tana vuonna piparitalon.
Nyt siita on jo muumit,koirat ja autot havinneet pihasta.
Kohta varmaan "tuuli" vie katon!

Torttuja tein uudella mallilla ja olikin tosi helppo.
Tortuistahan tahtoo monesti sakarat palaa uunissa,mutta tassa ei ollut sellaista ongelmaa.
Nyt on sitten torttuja,pipareita,hanukkamunkkeja ja kakkuja syoty aika runsaasti,joten pieni tauko taitaa olla paikallaan.

Hyvin mielin jatan vanhan vuoden taakse ja uusin innoin uutta vastaanottamaan.
Ensi vuonna on tiedossa lapsille monenlaista uutta.
Ajokortteja ehka perati kahdelle tytolle,vanhimman tyttaren opiskelujen aloitus syksylla(4-vuotinen graafinen suunnittelu),keskimmaisen ylioppilaskirjoitukset ja syksylla siviilipalvelus,tyttarien ja koko perheen matkoja.
Toivottavasti myos minun ja mieheni 20-vuotishaapaivan kunniaksi suunnittelemamme matka toteutuu.

Kaikkein tarkeinta,etta saamme olla kaikki terveina!
Oikein hyvaa uutta vuotta 2019 kaikille uskollisille lukijoilleni!

Y.M.C.A.n joulumarkkinoilla

Viime viikolla kavimme Y.M.C.A.n eli NMKY(Nuorten miesten kristillinen yhdistys) joulumarkkinoilla.
Israelissahan ei joulu nay kovin paljon ulkoisesti,mutta joka vuosi vahan enemman ja tietenkin kristittyjen tapahtumissa.
Hotellin eteen oli pystytetty hieno suuri joulupuu.Ei ihan tainnut kuusi olla,mutta komea silti.

Pihalla oli myyntitelttoja ja olihan siella valkoiset porotkin valmiina lahtoon.
Porot ja vaunut oli valaistu sahkokynttiloin,joten illalla varmaan loistaa hienosti.Taytyykin kayda ilta-ajelulla siella joskus.
Isani oli viime viikon meilla vieraana ja kiertelimme joka paiva vahan eri paikoissa.

Vietimme taalla isan 80-vuotissynttareita ja kokoonnuimme yhteen koko taalla oleva suku(12).
Lastenlapset kokosivat pappalle vuosien ajalta kuvakoosteen ja tosi paljon loytyikin hauskoja kuvia ja muistoja vuosien varrelta.

Tosi ihana,etta isa on niin hyvissa voimissa,etta yksin voi tanne lentaa ja on myos hyvin omatoiminen taalla.Han kiertelee yksin Jerusalemin vanhan kaupungin ja keskustan seka museot.
Meilla on tyomme paivisin,mutta meilla juuri olevan Hanukka-juhlan aikaan minullakin sattui olemaan ylimaarainen lomapaiva.

Joulupukkikin oli ehtinyt Jerusalemiin,mutta ei kuitenkaan Korvatunturilta asti,silla ei osannut yhtaan suomea!
Oli kylla mennyt juhlat vahan sekaisin talta kaksikolta,silla pelle ei oikein mielestani kuulu joukkoon!😆
Ihanaa joulunodotusta kaikille!

Pienikin muutos piristaa

Olen aika laiska muuttamaan jarjestysta tai asetelmia kotona.
Suunnitelmissa on kuitenkin ostaa jotain uutta huonekalua meidan olohuoneeseen ja silloin toivottavasti koko huone muuntautuu taas uudeksi.

Viime viikolla tosin sain hankittua vihdoin uudet verhot.
Olohuoneestamme on kaksi liukuovista uloskayntia parvekkeelle.Toinen on suljettu ja toisesta on kaynti ulos.
Olen etsinyt jo pitkaan sopivaa kangasta ommellakseni uudet vahan kevyemmat verhot,silla entiset oli paksumpaa kangasta ja pimensi aika lailla huonetta.
Loysinkin sitten sopivat valmisverhot sopivaan hintaan(12 euroa/kpl) ja paasin paljon helpommalla.

Kesalomalla tartuin maalipensseliin ja maalasin vitriinikaapin harmaaksi.
Harmaa on pikkuhiljaa hivuttautunut valkoisen seuraksi.
Taman kaapin toin aikoinaan Suomesta muuttokuormani mukana.Kaappi on taytta puuta ja on kestanyt hyvin kaytossa 20 vuotta.

Kaapin maalasin aikoinaan valkoiseksi...

Alkujaan se oli puunvarinen.
Silloin myos koko sisustus oli puusavyinen.
Nain maku muuttuu vuosien varrella.

 Tanaan olemme saaneet nauttia ensimmaisesta kylmemmasta syksyisesta paivasta.
Pari paivaa lupailtiin myrskya ja vesisateita.
Jerusalemissa vain oli kova tuuli,mutta sade saapui vasta viime yona.
Tanaan jo aurinko paistaa,mutta ilma on ihanan raikas.
Ihanaa,etta saa kaivaa jo vahan lampimampia vaatteita paalle!💗

Raakelin hauta

Tanaan muistellaan Raamatun Raakelia eli Laabanin tytarta,Jaakobin toista puolisoa seka Joosefin ja Benjaminin aitia.
Sanotaan,etta tanaan on hanen kuolemansa paiva ja tuhannet ihmiset menevat rukoilemaan hanen haudalleen lahelle Jerusalemia Betlehemiin.

Jaakob rakastui enonsa Laabanin nuorempaan tyttareen Raakeliin(hebreaksi Rachel) ja palveltuaan enoansa 7 vuotta luuli saavansa hanet vaimokseen.
Eno antoikin hanelle vanhemman tyttarensa Lean ja haaviikon jalkeen vasta Raakelin Jaakobin luvattua palvella hanta viela toiset 7 vuotta.
Oikein jain miettimaan,etta on siinakin ollut tragediaa,kun huomaa heraavansa vaaran naisen vierelta.
Ja milta tuntui nuorikosta Leasta ja pikkusiskostaan Raakelista,kun isa oli vahan juksannut sulhasta?

                                    Vasemmalla turva-aita Raakelin haudan ja Beetlehemin valilla.

Lea synnytti poikia,mutta Raakel oli hedelmaton.
Siinakin on varmaan ollut monenlaista ongelmaa,kun Lea iloitsi lapsistaan ja varmasti oli vahan vahingoniloinen Raakelin lapsettomuudesta,kun tiesi Jaakobin kuitenkin rakastavan enemman Raakelia.
Loppujen lopuksi Raakel sai kaksi poikaa;Joosefin ja Benjaminin.
Hanen kohtalonaan oli kuitenkin kuolla Benjaminin synnytykseen ja hanet haudattiin Efratan tien varteen Betlehemiin.
Jaakob pystytti hanen haudalleen patsaan ja tama hautapatsas on olemassa viela tanakin paivana,lukee Raamatussa.

Pari vuotta sitten kavin hanen haudallaan,josta nama kuvat.
Erityisesti lapsettomat tai naimattomat naiset tulevat talle haudalle rukoilemaan,silla hanen haudallaan rukoilemisen uskotaan auttavan erityisesti lapsettomuuteen.

Itse en ole mikaan haudoilla vierailija.Israelissa uskonnollisten juutalaisten keskuudessa on tapana vierailla tunnettujen rabbien haudoilla heidan kuolinpaivanaan.
Mina uskon,etteivat nama kuolleet rabbit enaa voi auttaa.
Rukoilla voi joka tilanteessa eika siihen tarvita mitaan erityisia paikkoja.
Raakelin haudalla oli kuitenkin mielenkiintoista kayda,kun kyseessa on Raamatun henkilo,jonka tarinaa on kuullut aina pyhakoulusta lahtien.