Jippii!

Mikä ihana lämpö meitä onkaan viime päivät hellinyt, se on kesä nyt!  Luonto on suorastaan räjähtänyt vihreyteen ja vehreyteen. Puutarhamyymälöissä käy kuhina, eikä poistua voi tyhjin käsin. Kesäkukkia on tullut jo laitettua, vastoin vanhan kansan neuvoja. Mikäli oikein kylmäksi vielä heittää, niin sitten saa viritellä harsoa ja kantaa kukkia sisään. Mutta eipä mietitä sitä nyt, Suomen säistä ei koskaan tiedä, joten paree elää kuin viimeistä kesäpäivää ja ottaa ilo irti näistä hetkistä.

Uskomatonta tosiaan, miten nopeasti kasvu etenee. Kohta saa leikata jo ruohon ja koivuissa on paikka paikoin jo ihan kunnon lehdet. Puutarhassakin kasvun huomaa. Perennat ovat kaikki jo heränneet, toiset rivakammin kuin toiset. Tällä hetkellä tähtinä puutarhassani loistavat pääasiassa pienet kevätkukkijat ja narsissit.

Monesti olen ostanut helmililjoja kevään ensimmäisiin ruukkuistutuksiin. Puutarhassa ne ovat jatkaneet elämäänsä kukkien vuodesta toiseen.

Narsissitkin kukkivat yleensä helposti vuodesta toiseen. Nämä valkoiset narsissit ovat kauniin keveitä ja sopivat hienosti esimerkiksi sinikirjavien posliinihyasinttien kaveriksi.

Keltaisen ystäville iloa tarjoavat nämä pirteät narsissit. Omaan silmääni keltainen on aina vaan haastava väri, mutta kyllä se näin keväisin menettelee. Toisaalta kukkapenkki, jossa olisi oikein räväkästi keltaista, punaista ja oranssia voisi olla tosi hieno!

Koiranhampaiden keltaisuus on haaleampaa ja helpompi tällaisen värirajoittuneenkin hyväksyä. Kukat ovat aika veikeännäköisiä.

Kaihonkukat kukkivat jälleen runsaasti. Niiden sinisyys on aina yhtä huikeaa. Kaihonkukka tuppaa leviävän vähän joka puolelle pihaa ja sitä joutuu kurittamaan, ettei valtaisi joka paikkaa.

Kaikista väreistä suosikkini juuri nyt on tämä heleä vihreys, joka ympärillä vallitsee. Miten kaunis luonto nyt onkaan.

Taitaa monen suomalaisen ilta vierähtää tänään töllön ääressä, tuleehan sieltä sekä lätkää että euroviisut. Lätkä ei niinkään kiinnosta, mutta euroviisuja ajattelin minäkin katsella. Huomenna onkin sitten vuorossa äitienpäivän viettoa. 

Aurinkoista äitienpäivää ja toukokuun jatkoa kaikille!

Narsissit ja tulppaanit

Puutarhassa tapahtuu nyt niin vauhdilla, että postauksiakin näyttää syntyvän omaa ennätystahtia. Talvella minusta tuntui, että juttua ei keksi sitten millään, nyt ei ole enää semmoista ongelmaa. Olen vihdoin ottanut myös bloggerin ajastustoiminnon käyttöön, kätevä apuväline! Muuten bloggeri ei ehkä aina ole niin kätevä, elää omaa itsepäistä elämäänsä. Nytkään eivät kuvat ja teksti asetu millään siten, kuin itse toivoisin.

Huippulämmöistä on palattu normaalimpaan arkeen. Toissa yönä suojasin kasvattamani kesäkukan taimet, kun peloteltiin hallalla. Taimet ovat lämpimien ilmojen vuoksi majailleet yöt ja päivät ulkona. Taimien suojaaminen hallaharsoilla on omanlaisensa rulianssi, johon ei hirveästi huvittaisi ryhtyä. Harmistus olisi ollut kuitenkin liian suuri, jos olisin taimet tässä vaiheessa silkkaa laiskuuttani menettänyt. Hallaa ei sitten kuitenkaan lopulta meille tullutkaan!

Mukavaa, että narsissit jaksavat kukkia vuodesta toiseen ilman kummempaa hoitoa. Vuosien saatossa niidenkin kukinta voi tosin taantua, ja silloin sipulit tulisi jakaa ja istuttaa uudestaan. Keltainen ei ole suosikkivärini, mutta keväisin sitä kyllä sietää, ja narsisseja väri pukee vallan mainiosti.

Sisääntulossa keltaiset narsissit kukkivat yhdessä lamoherukan kanssa.

Ensimmäinen valkonarsissi 'Actaea' on avannut nuppunsa. Tämä vanha lajike kukkii sievästi ja tuoksuu ihanalle. Monta vuotta olen yrittänyt muistaa tämän lajikkeen hankkia, viime syksynä haaveeni vihdoin toteutui.

'Purple Prince'

Jostain silmiini osui uutinen, jonka mukaan kulunut talvi oli vaikein kasveille sitten 80-luvun. Monia sellaisiakin kasveja on nyt kuollut, joita harvemmin menetetään. Omassakin puutarhassani on menetyksiä jonkin verran tullut. Eniten harmittaa monien esikkojen, rotkolemmikkien ja keijunkukkien kuolemat.
 

'Pursissima'

Tuntematon tapaus

Ehkä 'Quebeck', ehkä ei

Sipulikukillekin talvi näyttäisi olleen vaikea. Outo ilmiö on se, että osa niistä ikään kuin kuivuu pystyyn. Monet krookukset esimerkiksi nousivat hienosti vihreinä pintaan, mutta jonkin ajan päästä ne kuivuivat totaalisesti. Mädäntyneitä sipuleitakin maasta löytyy.

'Apricot beauty'

Olen myös tuuminut, että tulppaaneissa kannattaisi satsata kunnon kestäviin peruslajikkeisiin, joista on iloa useampanakin vuotena. Pitkälle jalostetut yksilöt ovat ikävä kyllä paljolti yhden kevään iloja. Aikamoisen kuorman saa pieneenkin pihaan sipuleita lastata, jos monipuolisen ja täyteläisen kukinnan haluaa varmistaa. Luultavasti syksyn tullen löydän kuitenkin taas itseni kuolaamasta erilaisten sipulikuvastojen ääreltä!

Väriterapiaa ja mieluinen vieras!

Kevät on puutarhatöiden kulta-aikaa, mutta yksi lempipuuhani on myös pelkkä puutarhassa tallustelu (mielellään kahvikuppi kädessä). Usein näillä kävelyillä toki tulee mieleen erinäisiä operaatioita, joita puutarha vaatisi, mutta joskus sitä osaa olla jo ihan tyytyväinenkin kädenjälkeensä ja nautiskella vain. 

Viime päivinä olen saanut nautiskella puutarhan tarjoamasta väriterapiasta, kun erilaiset sipulikukat loistavat vahvoissa väreissä.

 Näin keväisin osaa olla onnellinen siitä, että noita sipuleita on jaksanut syksyllä maahan tunkea. Iso ilo keväällä!

 Jossakin postauksessa väitin näiden oranssien tulppaanien olevan princess Ireneä, mutta enpä ole asiasta enää yhtään varma. Ulkonäkö ei ihan täsmää. Mielestäni istutin niitäkin kyllä jonnekin... Kannattaisi ottaa aina kasvien nimet ja istutuspaikatkin talteen. Näyttää olevan mahdotonta, enää talven jälkeen muistaa, mitä on istuttanut ja minne.

 Viime viikkojen kelit eivät oikein ole olleet optimaaliset tallustelukelit puutarhasta nautiskelijalle. Äärimmäisen paleluherkkänä olen joutunut turvautumaan naurettavan paksuihin vaatekerroksiin, joita jotkut käyttävät varmaan pohjoisnavalla. Lämpimät ilmat ovatkin siis varsin tervetulleita!! Nyt tosin alkoi taas sataa kaatamalla...

Joku näyttävä, värikäs tulppaani

Syyshämärissä olen innostunut aika värikkäisiin tulppaaneihin. Tämä on hieman outoa, sillä oranssi ei ole mieluisin suosikkivärini, mutta nyt näitä katsellessani olenkin varsin ihastunut näiden vahvoihin väreihin! Ehkäpä ne antavat potkua ja energiaa kevääseen.

Näissä kerrotuissa narsisseissakin on voimakas väri. Kauniitahan nekin ovat ja ihmeen hyvin ovat kestäneet sadetta, vaikka ovatkin noin muhkeita.


Lopuksi ihan paras juttu! Meillä kävi erittäin mieluinen vieras tässä eräänä iltana. Istuskelin kaikessa rauhassa nojatuolissa. Satuin katsomaan ulos ja kummastelin, että mikä ihme mönkii kukkapenkissä niin, että puskat heiluvat. Nousin katsomaan ja näin meidän pihan ensimmäisen (nähdyn) siilin! Voi, miten suloinen se oli, kun nuuskutteli perennojen joukossa. Siilit ovat ihania otuksia ja hyödyllisiäkin, syöväthän ne etanoita ja kotiloita.

Vinkki kaikille siileille!

Joka ilta olen samoihin aikoihin katsellut iltahämärään, mutta siiliä ei näy. Toivottavasti se tulee vielä takaisin!!

Onkos teillä siilejä ja miten olette saaneet ne viihtymään puutarhassanne?

Aikaan hyasinttien!

Kulunut talvi taisi olla aika suopea kasveille. Ainoastaan kermesmarjani ei ole vielä noussut. Hommasin kyseisen kasvin vasta viime kesänä, joten minulla ei ole siitä kokemusta, kuuluuko myöhäisiin herääjiin, vai onko kenties kupsahtanut. Palloarvovuokkoni olen melko varmasti menettänyt, sillä sen kyllä pitäisi jo olla alulla. Tähän menetykseen ei tosin ole syynä talvi, vaan omat kaiveluni. Osaisikin vain joskus malttaa tuon lapion kanssa tai ainakin merkitä kasvit siten, että muistaa niiden paikat!

Vaaleanpunainen hyasintti ja kääpiötulppaanit

Nyt aletaan olla siinä ihanassa vaiheessa, että pihalta bongaa jatkuvasti kaikkea kivaa! Tällä hetkellä kukintansa ovat aloitelleet varsinkin erilaiset narsissit ja hyasintit.  Ulkosalla hyasinttien tuoksu laimenee sopivasti, eikä hyökkää päälle. Sisätiloissa minä ja hyasintti emme sovi samaan huoneeseen. 

Keltainen hyasintti on piristys

Hyasintit mielletään vahvasti jouluun, mutta täytyy sanoa, että hienosti ne sopivat keväiseen puutarhaankin. Hyasintti yllätti runsaalla kukinnallaan. Syksyllä istutin näitä vähän sillä asenteella, että katsotaan nyt josko joku niistä kukkisi. 
 

Valkoinen hyasintti pyrkii näyttämölle

Narsissit kukkivat kauniisti. Osa myöhäisistä lajikkeista pitää vielä nuppunsa kiinni, mutta aikaisemmat lajit ovat kukkineet jo tovin. Myyräthän yleensä jättävät nämä rauhaan, siksi olenkin istuttanut narsisseja runsaasti.

Olin syksyllä laiska, enkä ole ottanut näiden lajikkeiden nimiä ylös. Joten ei hajuakaan, mitä nämä virallisesti ovat nimeltään.

Tämän narsissin nimen saatan jopa muistaakin. Mielestäni nämä ovat syklaaminarsisseja. Keltainen väri ei kuulu suosikkeihini. Näillä on kuitenkin hauskat oranssit suppilot ja muutenkin vahva väri, joten näitä kyllä katselee mielellään. 

Syklaaminarsissi

Bloggailun myötä on tullut valokuvattua kasveja aivan eri tavalla kuin ennen. Kuvista huomaa, miten kevät todella juoksee eteenpäin, vaikka hätähousuna tuntuu, että mitään ei muka tapahdu. Kotkansiipikin on kasvanut supernopeasti.

3.5.15

7.5.15

Kylmänkukkakin on puhjennut täyteen loistoon ihan hetkessä. Kasvi on niin ihanan pörröinen, että sitä tekisi mieli melkein silittää.

Pikarililjoissa on jo näkyvissä kukan ainutlaatuinen ruutukuvio. Näiden kukintaa odotan jo kovasti!

Pikarililjoja

 Valkoinen varjoliljani meni kesällä kummannäköiseksi ja kuihtui pois. Olin varma, että se kuoli. Pihamaalla tallustellessani huomasin kuitenkin terhakkaan alun. Mukava yllätys!

Varjolilja

Erityisen iloinen olen myös sinivaleunikkotaimieni talvehtimisesta. Kasvatin niitä siis viime keväänä siemenestä ja iskin kesällä maahan. Nyt näyttää, että kaikki ovat hengissä. Jännää nähdä, kukkivatko ne.

Sinivaleunikon karvaiset lehdet

  

Ja pakko vielä loppuun laittaa pari kuvaa näistä kääpiötulppaaneista, jotka kukkivat upeasti. Suosittelen kyllä kaikille näitä, kannattaa istuttaa ja paljon!