Helteistä heinäkuuta

Viimeinkin sain itseäni niskasta kiinni ja päivitän tätä blogianikin. Instagramin helppous on vissiin vienyt mennessään, sillä sitä tulee useammin käytettyä. Joskus tuntuu muka niin ylivoimaiselta siirtää kuvia kamerasta tai etsiä niitä kuvatiedostoista. Noh, valitus sikseen ja asiaan. Kesä on ollut huikea! Kesäloma osui kerrankin sopivaan saumaan sään suhteen. Kasvit meinaavat kärsiä paahteesta, mutta viimeiset kaksi kesää kärvistellessäni kylmyyden ja sateen ankeuttamana, päätin että minä en helteestä enää valita koskaan.

Tässä jutussa ei ole mitään juonta, kunhan pistän kuvaa kuvan perään. Tänä kesänä on kuvamateriaalia tullutkin ja niistä riittää jutun aihetta syksyllekin. Talvivauriot olivat vähäiset, mutta kaikki hohdekukkani häipyivät autuaimmille kukkakedoille, se kyrsii. Hohdekukat ovat lemppareitani ja loppukesän kaunottaria. Sinivaleunikot ne puolestaan jaksavat vuodesta toiseen. Kukkivat kyllä tosi kauan. Ekat kuvat otettu joskus kesäkuun alkupuolella ja edelleen on kukkia ja nuppuja. Kuvuudesta eivät nuukahda, mutta yksittäinen kukka ei toki paahteessa kauaa jaksa sinnitellä. 

 Kellukat ovat olleet suosikkilistani kärkipäässä jo useamman vuoden. Ovat mutkattomia ja kauniita. 'Mai Tai' on erityisen näyttävä. Näiden kukinta on jo auttamatta ohi. Lehdistö pysyy kuitenkin koko kesän siistinä ja jämäkkänä.

 Tänä kesänä pionienkin kukinnasta sai nauttia, eikä tarvinnut surkutella vesisateen runtelemia kukkaparkoja. Minulla ei pioneja ole kuin pari. 'Coral Charm' teki ekaa kertaa kukkia ja olihan se nami. Nuppu oli ihmeen punertava, mutta sittemmin kukka vaihtui persikkaisempaan sävyyn kukan auetessa. 

 Ja sitten sokerina pohjalle vielä yksi ihanuus. Kurjenpolvi 'Summer Skies' on tajuttoman ihana! Nyttemmin kukkia saa tyytyä ihastelemaan vain kuvista, sillä sekään ei enää kuki. Ostin tämän aikanaan Zetaksesta ja hyvin on menetynyt ja kasvanut ihan kunnon pehkoksi.

Taidanpas tästä lähteä tekemään vielä pihakierrosta ja kasteluhommiin. Huomiseksi on kait luvattu ukkosia ja sadetta. Vesi tulee tosi tarpeeseen, mutta tulis silleen kohtuudella ettei riko kaikkia kasveja. 

Leppoisia kesäpäiviä sinulle!

Kesäkuun viimeinen

Kesäkuun viimeistä eletään! Kesäkuun säät ovat olleet ihan mukiinmenevät, on ollut aurinkoa ja kosteuttakin tarpeeksi. Kasvit ovat ankean talven ja kuivan kevään jälkeen piristyneet ja puutarhurointi tuntuu jälleen itsestäkin mukavalta. Jossain vaiheessa kevättä oli aika vahva fiilis, että tässä hommassa ei ole mitään mieltä ja vaihdan johonkin "järkevämpään" harrastukseen. Aurinko ja kukkaset onneksi haihduttivat moiset mietteet aika tehokkaasti. Onhan tässä taas jokin juju, järjestä en olisi niin varma. Tosin olen aika varma, että järkeä ja älyä tässä maailmassa arvostetaan tosinaan ihan liikaa.  

Sieltä täältä nousevat sormustikukkahujopit ovat ilahduttaneet monen pettymyksen edestä. Nämä vaeltelevat kaunottaret ovat kasvaneet pitkiksi ja vankoiksi. Siementaimia on levinnyt kiitettävästi niin sokkeleiden vierustoille, pihalaattojen rakoihin kuin kaikkiin kukkapenkkeihinkin. Olen pelastanut osan ruukkuihin kasvamaan ja siirrän ne loppukesällä paremmille paikoille.
 

Astrantia major 'Rubra'

Isotähtiputkista ensimmäisenä kukkaan on ehtinyt 'Rubra', joka kukkii vahvoin punaisin kukin. Se on vuosien saatossa levinnyt kohtuullisesti ja näiden kukinta-aika on mukavan pitkä. Se vierellä kasvaa myös muita isotähtiputkilajikkeita, jotka kukkinevat myöhemmin. Näin intensiivinen väri  kaipaa jotain vierelleen, mietinnässä on vielä, että mitä.

Geranium pratense 'Splish-splash'

Kurjenpolvia pidetään helposti vain täytekasveina, mutta kyllä niissä mielestäni on aineksia muuhunkin. Niissä on valtaisa joukko erilaisia lajikkeita, joita keräilemällä saisi jo kokonaisen puutarhan täytettyä vain tällä kasvisuvulla. Kyläkurjenpolvi 'Splish-splash' koreilee hauskoilla kirjavilla kukillaan.
 

Aquilegia vulgaris

Akileijat jaksavat kukkia pitkään, kun niistä nyppii kukkineet kukat pois ja estää näin kasvin keskittymisen siemenien valmistamiseen. Akileijan terälehtien muodon sanotaan muistuttavan kyyhkysiä. Huomaatko?

Lamium maculatum 'Pink pewter'

Hopeatäpläpeippiä olen siirtänyt moneen paikkaan. Se lähtee pienestäkin palasta kasvamaan ja on kaunis myös ruukkuistutuksissa. 'Pink pewter' on suloisen vaaleanpunainen. Hopeatäpläpeippi voi levitä liiankin innokaasti, kannattaa pitää sekin mielessä. Ehkäpä kasvien liiallista leviämistä pelätään suotta liikaa, harvasta perennasta nyt ylitsepääsemätön riesa tulee (paitsi vuohenkello ja maahumala nyt ainakin).

Kasvien leviäminen on monesti ihan toivottavaa. Tontin rajalla on kuivaa ja varjoa, sinne on turha istuttaa vaativia perennoja. Tämä peittokurjenpolvi, joka nimi on hukassa, leviää ja kukkii siellä mukavasti. Sen ulkonäkökin sulautuu sopivasti luonnonmukaiseen tunnelmaan.

Alchemilla erythropoda

Reunuspoimulehti on suuremman poimulehden pienempilehtinen versio. Silläkin on kiva luonnonmukainen ulkonäkö ja sen limenkeltaiset kukkapilvet sopivat näyttävämpien kukkijoiden sekaan rönsyilemään. Itselläni se kasvaa edellä mainitussa kuivassa ja varjossa ja viihtyy hyvin.

Hydrangea anomala subsp.petiolaris

Siellä kasvaa myös köynnöshortensia, joka kasvaa maata peittäen. Suotuisalla paikalla köynnös saavuttaa helposti useiden metrien mitan, täällä kuivassa se on jäänyt aika hillityksi, mutta kukkii sentään.

Lilium martagon 'Alba'

Pensaspenkissä yksi ainokainen valkoinen varjoliljani availee kukkiaan. Näiden kukat ovat kyllä hassut, kuin laskuvarjoja. Lapsilla riittää niissä ihmeteltävää. Nämä kuuluvat siihen joukkoon kasveja, jotka saisivat levitä, mutta eivät sitä tee.

Clematis 'Hagley hybrid'

Kärhörintamalla alkaa näyttää lupaavalta. 'Hagley hybrid' on kiitollinen kärhö. Se kasvaa ja kukkii hienosti. Vielä ei ole kukkia auki, mutta nuppuja sentään näkyy. Kärhöjä lannoitan kastelulannoitteella aika tiuhaan, näin olen kuullut viisampienkin tekevän. Tarvitsevat paljon potkua kukkiakseen syksyyn saakka.

Geranium pratense 'Summes skies'

Lopuksi muuan kiinalainen viisaus, jonka olen jostain joskus lukenut. Kiinassa osataan arvostaa puutarhaa, vai mitä?

"Tunnin ilo - pullo viiniä, 

vuoden ilo - avioliitto, 

koko elämän ilo - puutarha"

 

Juhannuksen aikaan

Rankkasateiden jälkeen saatiin kaivattua lämpöä ja aurinkoa. Lempeät kelit ovat innostanut kukkiakin, jotka ovat ryhtyneet rivakasti muodostamaan nuppuja. Tasaiseen tahtiin nuppuja alkaa poksahdella aukikin, kukkahörhön iloksi ja onneksi. Perennapenkkien aukkopaikatkin ovat täyttyneet kummasti, aukon siirtyessä tosin uhkaavasti rahapussin puolelle.

Lämpöä ja aurinko saatiin, mutta tänään jälleen sataa. Ei onneksi sentään enää rankasti ja tuulien ja tuiskujen kera. Ehkä tämän kestää, vaikka ajatuksena olikin viettää päivä sormet mullassa. Huomenna pitäisi (alati muuttuvien ennusteiden mukaan) olla poutaa ja lämmintä. Sepäs olisikin positiivista vaihtelua näihin viime vuosien surullisenkuuluisiin juhannussäihin.

Tosiaan, juhannuksen aikaa jo elellään. Miten tämä kesä kiitää aina näin hurjaa vauhtia? Juhannuksena kukkivat tyypillisesti erilaiset kurjenpolvet. Ne ovat tänäkin vuonna noudattaneet aikataulua, toisin kuin moni muu kasvi, jotka ovat varastanut ja kukintansa jo lopettaneet. Juhannuksen aikaan myös luonnonkukat ovat kauneimmillaan, niistä saa nyt ihania kukkakimppuja.

Olen elänyt viime päivät nettipimennossa, kun laajakaista lakkasi pelittämästä. Sen takia en ole päässyt vierailuille blogeihinne, mutta nyt onneksi yhteydet jälleen pelaavat. Kesällä me puutarhaihmiset lähes asumme ulkona, joten kommentoinnit jäänevät kaikilla varmasti vähemmälle. Niinhän se kuuluu mennäkin, turistaan sitten talvella senkin edestä!

Valkoinen lehtosinilatva

Valkoiseen penkkiin on vaeltanut pinkki sormustinkukka. Näitä kasveja ei vaan voi olla rakastamatta! Onnekseni ne näyttävät viihtyvän puutarhassamme. Valkoisen penkin pitäminen vain valkoisena on siis yllättävän hankalaa, mutta enpä sitä niin vakavasti otakaan. Tämmöiset ihanuudet ovat sinne aina tervetulleita.

 Tämä pieni laukka taitaa olla lehtolaukkaa. Hämärästi muistan istuttaneeni sen sipuleita syksyllä maahan. Kivasti sopii kasvamaan kivien vierelle.

Toivotan teille kaikille oikein aurinkoista ja mukavaa juhannusta!

Kesän 2015 hankintoja-kurjenpolvet

Voi, miten kurjenpolvet saavatkin polveni notkumaan! Kun puutarhaharrastukseni ei ollut vielä näin vakavaa, hommasin joitakin kurjenpolvia lähinnä maanpeitekasveiksi ja täytekasveiksi muiden kasvien lomaan. Sittemmin olen saanut huomata, miten upeita erilaisia kurjenpolvia onkaan jalostettu. Eihän siinä sitten mikään auttanut, vaan pakko oli niihinkin hurahtaa ja alkaa keräillä näitä ihanuuksia ihan täysillä. Tänä vuonna löytyi jälleen muutamia kivoja tapauksia, jotka saavat nyt pääroolin tässä postauksessa. 

Idänkurjepolvi-Geranium himalayense 'Plenum'

Kurjenpolvissakin kiehtoo niiden monimuotoisuus. On kerrottua, matalaa, korkeaa ja väreissäkin löytyy. Kurjenpolvien liuskoittunut lehdistä on myös kaunis, joillakin se on tumma ja jotkut loistavat syksyisin upeassa ruskassa. Monilla lajikkeilla kukinta-aika on aika lyhyt, vaikka pitkäänkin kukkivia löytyy. Kurjenpolvien kukintaa saa puutarhaansa kuitenkin koko kesäksi, kun hommaa erilaisia lajikkeita. Osa kukkii näet alkukesästä ja joidenkin paras kukinta ajoittuu taas myöhemmäksi. Moni innostuu vielä kukkimaan hieman uudestaankin syksyllä. 

Clarkinkurjenpolvi-Geranium clarkei 'Kaschmir white'

Olen etsinyt sopivaa valkoista kurjenpolvea valkoiseen penkkiini. Clarkinkurjenpolvi näyttää sinne sopivan. Valkoisissa kukissa on vaan sitä jotain! Ensimmäisenä kesänään tämä kurjenpolvi kukki pitkään ja kasvoi korkeuttakin sen verran, että ei jäänyt muiden kasvien jalkoihin. Onko vinkata muita täysin valkoisia korkeahkoja kurjenpolvia?? Valkoista verikurjenpolvea jo löytyy.

Jalokurjenpolvi Geranium 'Dilys'

Mutta kyllä hempeät vaaleanpunaisetkin ovat kauniita, eikös? Ainakin ne sopivat ruusutarhani romanttiseen tunnelmaan. Sinne hommasinkin tänä kesänä muutamia matalia lajikkeita. Neidonkurjenpolvea minulla on jo vanhastaan ja se on todella kaunis kasvi. Tämä uusi hankinta kulki nimellä 'Dilys' muistuttaa neidonkurjenpolvea suuresti, mutta kaipa niissä sitten jotain eroa on? Zetas-taimitarhalta ostin myös purppuran lajikkeen 'Ankum's Pride', joka kukki tosi nätin kukin. En vain käsitä, että enkö ole sitä ollenkaan kuvannut vai missä jemmassa kuvat luuraavat?

'Ankum's Pride' kasvaa myös ruusutarhassa, mutta tässä ainoa kuva, joka löytyi, hah!

Tuntematon sininen

Kurjenpolvissa on myös kauniita sinisiä sävyjä. Tämä herkän sinertävä kurjenpolvi ilmestyi tänä kesänä pensasryhmääni, jossa kasvaa tuoksukurjenpolvea. Ei mitään hajua, mikä tämä on. En edes muista tätä istuttaneeni. Kaunis se on kuitenkin!

Tässä kuvassa näkyy, että aina ei nämä puutarhahommelit mene ihan niin kuin suunnittelee. Valkoiset verikurjenpolvet kasvavat etualalla ja ne sopivat paikkaan hyvin. Tuo lila kurjenpolvi taas on paikkaan liian suuri, eikä se ollut sitä mitä sen piti olla, joten saikin jo siirron toiseen penkkiin. Senkin piti olla neidonkurjenpolvi, mutta ei siitä sitä tullut.

Kyläkurjenpolvi-Geranium pratense 'Summer skies'

'Summer skies' tekee pienehköt kerratut kukat, joissa on erikoinen väritys. Toivottavasti jo ensi kesänä se innostuu kunnolla kukkimaan. Tämä lajike kukkii jo kesäkuussa. Jostain muuten luin, että tämä tapaus on varsin altis härmälle, voi ei!

Tämä kurjenpolvi voisi olla 'Elke'.  Lidlin juurakoista kasvatettu, joten ei täyttä varmuutta siitäkään. Kovasti tykästyin kuitenkin se kukkaan, joka urhoollisesti säilyi kesän kylmyydessä ja sateissa.

Harmaakurjenpolvi-Geranium cinereum 'Ballerina'

Harmaakurjenpolvi 'Ballerina' on jo vanha hankinta puutarhassani, mutta tänä kesänä se intoutui kukkimaan pitkään ja leviämäänkin kunnolla. Tämä viihtyy auringossa, monet kurjenpolvethan pitävät enempi puolivarjosta. Mainio kasvi kukkapenkin reunaan.

Sitten vielä osoitus puutarhurin muuttuvasta mielestä! Aikanaan olen lempannut tämän tarhakurjenpolven rytöpenkkiini. Sinne päätyvät kaikki kasvit, joihin kyllästyn tai ne onnettomat, jotka eivät sovi sen hetkisiin suunnitelmiini. Kurjenpolvi päätti kuitenkin näyttää, että mikä se on kukkiaan. Sitä pitkin käydä usein ihastelemassa, niin kauniisti se kukoisti rytöpenkissä. Hieman kutkuttelisikin tarttua nöyränä lapioon ja siirtää arvon kurjenpolvi takaisin paremmille paikoille...

Eikä muuten väheksyä kannata yhtään näitä luonnon omia kurjenpolviakaan. Niitä on ilokseni levinnyt puutarhamme laitamille, jossa myös vuokkojen, lemmikkien ja mesiangervojen kukinta alkaa olla jo aika runsasta.

Vielä jäi monta ihanaa kurjenpolvea hankittavaksi tuleville vuosille. Mikä on sinun suosikkisi?

Aurinkoa, lämpöä ja kukkasia!

Haa, viime päivät ovat olleet ihania! Aurinko on paistanut niin, että villasukkia ei todellakaan ole enää tarvittu. Kesämekoille on vihdoin ollut käyttöä. Parin päivän helleputki on tosin vaarassa katketa jo huomenna, mutta vähät helteistä, kunhan ei taas palata siihen kesäkuun kylmyyteen. Hirveät helteet eivät pitkän päälle ole mukavia nekään. Kelit ovat olleet niin makeat, että sisälle saati tietokoneen ääreen ei ole oikein malttanut asettua, vaan kaiken mahdollisen ajan on halunnut viettää pihalla. Nyt kuitenkin pieni kesäinen postaus puutarhamme kuulumisia!

Rosa rugosa 'Louise Bugnet'

Lämpö on rohkaissut uusia kasveja kukkimaan. Aamulla huomasin ihanan 'Louise Bugnet' ruusun avanneen kolme nuppua. Kukka tuoksuu ihanalle ja on kaunis lähes puhtaassa valkoisuudessaan. Kukan erityispiirteenä on kuitenkin pienet lilanpunaiset viirut terälehtien alapinnassa. Tämän ruusun hommasin vasta äskettäin, mukavaa että se kukkii jo nyt. 

Tuntematon pioni

 Valkoinen pionikin avasi ensimmäisen kukkansa. Pioni on kyllä yksi puutarhan kuningatar kukkiessaan. Ei tämmöiset kukat jää keltään huomaamatta. 

Sormustinkukat ovat melkoisen näyttäviä nekin. Olen ilahtunut, että niitä on levinnyt vähän sinne sun tänne. Tästä kasvistahan on saatu aikanaan sydänlääkkeissä käytettävää digitalista ja kasvi on täten myös myrkyllinen. Meillä lapset ymmärtävät jo kasvien päälle hyvin, joten olen antanut kukan levitä melko vapaasti.

Digitalis purpurea

Eräänä päivänä muuten päivittelin, miten en ollut koskaan nähnyt ritariperhosta livenä. No, heti seuraavana päivänä semmoinen lentelikin eteemme puistometsän reunamilla. Ei ollut tietenkään kameroita mukana, eikä perhonen tosin pysähtynytkään, mutta lensi kuitenkin niin läheltä, että tunnistamaan sen pystyi helposti. Eikä tässä suinkaan vielä kaikki, sillä seuraavana päivänä ritari lensi myöskin etupihallamme, kun lähdimme autolla pihasta. Sittemmin olen kytännyt kamera valmiudessa pihamaata, mutta eipä ole toistaiseksi ritaria kohdalle osunut. 

Muita ötököitä kyllä näkyy. Tässä jonkinmoinen lude hengailee lehdistössä. Nämä vissiin aiheuttavat tuhoja puutarhassa, mutta olen hirveän huono listimään mitään hengiltä, jollei ole aivan pakko.

Tämmöinenkin ötökkä pääsi kuvaan

Kurjenpolvista taisin höpöttää jo viime postauksessa. Monet niistä ovat nyt parhaimmillaan. Joku teistä sanoikin viime jutun yhteydessä, että kurjenpolvia on helppo yhdistellä muihin kasveihin. Juuri se taitaa olla jutun juoni, kauniita muiden kasvien lomassa, sitoen ja yhdistäen niitä toisiinsa. Kuten kuvan valkoinen verikurjenpolvi, vaivaton yhdistellä mihin vaan. Itse olen istuttanut sen paahteisen kukkapenkin etualalle, jossa se verhoaa kauniisti reunusta.

Geranium sanguineum 'Album'

Tämä kyläkurjenpolvi 'Splish Splash' on kyllä hauska ihan yksinäänkin. Näyttää ihan siltä, kuin joku olisi roiskinut vesivärisiveltimen kanssa menemään, vailla huolen häivää.

Geranium pratense 'Splish Splash'

Isotähtiputket ja akileijat ne jaksavat kukkia. Luovat aika villiä meininkiä heti tuohon terassin edustalle, mutta sentään mukavasti ovat osanneet mätsätä värit sopiviksi toisilleen. Silmä on jo tottunut tähän meininkiin ja näyttää ihan kivalta.

Lamprocapnos spectabilis 'Alba'

Valkoiseen penkkiin siirsin kesän korvalla lähes kukkimassa olleen valkoisen särkyneen sydämen. Kaveri otti tästä hieman nokkiinsa, mutta sitkeänä tapauksena päätti, että kukinpa kuitenkin! Tekisi mieli siirtää pari muutakin kasvia, mutta nämä kelit eivät ole sitä varten. Paree vaan odotella rauhassa ja keksiä jotain muuta puuhaa :)

Spiraea japonica ‘Little Princess’

 Näin loppua kohden huomaan, että melko hempeissä ja valkoisissa merkeissä sujui tämä postaus. Se sopinee sitten lopettaa niinkin satumaisesti, kuin keijuangervon kukintaan. Pensasangervot taitavat olla monesti itsestäänselvyys, joita ei tule juuri noteerattua. Kukka on kuitenkin todella kaunis ja varsinkin, kun koko pensas on pullollaan tätä pinkkiä hattaraa, on näky komia, kuten laulussakin sanotaan!