Maaliskuuta

Maaliskuu on säiden puolesta ollut mainio, vaikka liukkailla jalkakäytävillä onkin saanut taiteilla kieli keskellä suuta. Eikä tämä tästä vissiin huonommaksi ihan heti muutu, sillä tälle viikolle on luvattu ihanaa keväistä lämpöä! Ihan parasta, että talvi on jälleen selätetty ja valo on täällä ilonamme. Maaliskuun siemenkasvatuslistani on ennätyslyhyt (siitä seuraavassa jutussa lisää), mutta olen sentään saanut jotain multiin. Valo riittää länsi-ikkunalla jo mainiosti, eikä tarvitse alkaa ähertää lisävalojen kanssa. 

Ikkunalle teki mieli saada muutakin vihreää, kuin itämistä odottelevat siemenkylvöt. Olen nykyisin surkea huonekasvien kasvattelija, joskus on tullut niitäkin enempi harrastettua. Nämä ihastuttavat lankaköynnökset saavat kasvaa kevään ikkunalla ja kesällä siirrän ne ulos kesäkukkaistutuksiin. 

Lankaköynnökset ovat kovia kasvamaan ja minua niiden ulkonäkö ja kasvutapa viehättävät suuresti. Kesän mittaan kasvi venyy hämmästyttävän suureksi köynnöstäväksi putoukseksi. Ruukuissa se saattaa olla turhankin ahne valtaamaan juuristollaan multatilaa. Ihanan istutelman saa, kun ymppää samaan ruukkuun heliotrooppia, lankaköynnöstä ja isosamettikukka 'Vanillaa', suosittelen kokeilemaan!

Kevätaurinko porottaa jo siihen malliin, että ikivihreiden suojaus on tarpeen. Alppiruusuissa vaikuttaisi olevan ihan kivasti nuppuja. Ehkäpä viime kesän lannoitus rodolannoitteella teki terää. Suojasin tänä vuonna atsaleatkin, vaikkei niissä lehtiä olekaan. Viime keväänä lähes kaikki nuput ruskettuivat ja kuivuivat, jospa suojaus auttaisi siihen vaivaan ja pääsisin nauttimaan kukinnasta.

Lumi sulaa näillä ilmoilla ihan silmissä ja pälvipaikkoja ilmestyy sinne tänne. Vielä ei piippoja ole näkyvissä, kun en niitä lumikellojakaan ikinä muista istuttaa. Ne voisivatkin jo kukkia. Lumen alta on kuitenkin onneksi paljastunut jo jotain vihreää, lupaus kesästä!

Maariankello?

Metsäalppikello-Soldanella montana

Metsäalppikellon päältä lumet ovat jo sulaneet. Täytyy muistaa suojata tämäkin kasvin auringolta. Vaara ruskettuineisiin lehtiin on muuten ilmeinen. Metsäalppikello viihtyy muutenkin hieman katveisemmassa kasvupaikassa. Viime vuonna kasvi ei kukkinut, toivottavasti tänä vuonna kukkisi.

Sormustinkukkia näyttäisi puskevan esiin vähän joka penkistä. Sormustinkukat ovatkin (kukkiessaan) tosi kauniita. Osa näistä taimista varmasti vielä kuolla kupsahtaa kevään edetessä, mutta eiköhän niistä jälleen jokunen kukkivaksi asti selviä.

Aurinkoista viikkoa! 🌞

Taimitaaperot

Vauvavaihe on ohitettu ja taimet kasvat kovaa vauhtia. Vähän liiankin. Aletaan taas olla siinä tuskastuttavassa vaiheessa, jolloin purkkia ja purnukkaa on joka paikka täys. Innoissaan tulee helposti kylvettyä liian montaa sorttia, jolloin tilat ovat ikkunalautatarhurilla nopeasti kortilla. Tammikuussa sitä optimistisesti kuvittelee taimien viettävän huhtikuussa suurimman osan päivästään ulkona tai ainakin kasvihuonekaapissa. Noh, eipä ole meikäläisen taimet ulkoilleet vielä kertaakaan ja kasvivalojakin on tarvittu ennätyspitkään. Karaiseminen on toki tarpeen, mutta kukapa sitä kasvejaan räntäsateeseen vie kuolemaan.

Olohuoneen pöytä on saanut uuden käyttötarkoituksen pienempien taimien alustana

 Minulla on taimia erivaiheissa, sillä olen jaksottanut kylvöjä monelle kuulle. Toiset kukat tarvitsevat pidemmän esikasvatusajan ja osa onneksi tyytyy lyhyempään. Leijonankidat kylvin maaliskuussa, ne on koulittu ja nyt ne pitäisi ehdottomasti ruukuttaa uudelleen. Poden päivittäin huonoa omaatuntoa niiden ahtaista kasvuoloista. Ruukuttaminen on mielestäni äärettömän tylsää, ehkäpä lähinnä siksi, että onnistun aina jotenkin sotkemaan mullalla koko asunnon. 

Jonkin aikaa sitten latvoin leijonankidat suuren epävarmuuden kourissa, mitä jos ne kuolla kupsahtavat? Kannatti kuitenkin uskoa viisaampien neuvoja. Latvominen innosti niitä oitis haaromaan. Latvomisella taimista pyritään saamaan tuuheita ja monihaaraisia. Sisätiloissa taimet helposti venyvät vain pituutta, eivätkä haaro toivotusti.

Leijonankidan taimi haaroo latvomisen jälkeen

Osan koristetupakoista sain aikaiseksi istuttaa suurempiin ruukkuihin, ja kylläpä ne alkoivatkin nopeasti kasvaa rehottaa. Liian pienessä multatilassa taimien kasvu on selvästi heikompaa. Ahdas multatila kuivuu myös yllättävän nopeasti, joten kastelun kanssa saa olla tarkkana. 

Koristetupakat

Alan lannoittaa kesäkukkia laimealla lannoitevedellä yleensä siinä vaiheessa, kun ne on koulittu ensimmäisen kerran omiin ruukkuihinsa ja kasvaneet kunnolla. Istutan taimet koulinnan jälkeen taimimultaan, jossa on jo itsessäänkin ravinteita, joten annan lannoitetta hyvin niukasti. Tällä kertaa ostin kokeiluun multaa, jossa on mykorritsa sienijuurta ja muita hyödyllisiä mikrobeja. Niiden luvataan parantavan juurten kasvua ja ravinteiden ottokykyä sekä suojaavan taimia taudinaiheuttajia vastaan.

'Red Gem'

Kääpiösamettikukan 'Red Gem' taimet ovat vielä koulimatta. Kasvivalo on värittänyt tämänkin kuvan sävyt erittäin oudoiksi, eikös!  Kääpiösamettikukka kasvaa luonnostaan pensasmaiseksi, mutta olen tavannut nekin latvoa tukevampien taimien toivossa.

Isosamettikukat ja kosmoskukat ovat intoutuneet tekemään jo nuppuja. Vaikka kukintaa jo suuresti kaipaakin, nuput on syytä alkuun nyppiä pois, jotta taimi vankistuu. 

Jättiverbenat nyt

Jättiverbenat ovat osoittaneet, miksi ne ovat saaneet etuliitteen jätti, kasvu on ollut aikamoista. Näillekin suositellaan latvomista, mutta en raaski.

Jättiverbenat tammikuun lopussa.

Elämänlangat kurottelevat versojaan kohti ikkunanpieliä. Hätäpäissäni kylvin jo tuoksuherneet ja krassitkin. Oikean kylvöajan löytäminen on taitolaji. Liian aikainen kylvö vaatii lisävaloa ja tilaa. Jos taas jättää kylvöt liian myöhään, kukintakin viivästyy. Toukokuussa aion vielä kylvää lyhyen esikasvatuksen vaativat ja suoraan kylvettävät kasvit terassille ruukkuihin ja kasvilavaan. 

 

Kasvivalon loisteessa krassi saa melko erikoisen sävyn

Siemenkylvöt mielessäin

Nyt on vaihteeksi satanut sitten lunta ja maisemat ovat ihan lumiset. Minä olen tähän talveen jo niin ryytynyt, että haluan keskittää ajatukset tulevan kevääseen ja kesään. Siemenkasvatushässäkkä lähestyy vääjäämättä, joten tein muutaman kollaasin siitä, mitä aion tänä vuonna kasvattaa. Ihmeen hyvin olen pitänyt itseni kurissa ostosten kanssa, vanhaa varastoa on sen verran, jotta niinhän taisin joskus oikein luvatakin.

Tänä vuonna kasvatan muutamia kasveja, joissa olen pitänyt pidempää taukoa. Tuoksuherneet kuuluvat siihen sakkiin. Alhaalla vasemmalla olevat jättiverbenat ovat saaneet jo kylmäkäsittelyn ja itäneet. Nyt pienet kasvivauvat ovat kasvilampun alla vahvistumassa. Ei voi jälleen kuin ihmetellä, miten pienestä rääpäleestä sitä syntyykään loppukesään mennessä suuri ja näyttävä kukkija. Unikoita on hamstrattuna vaikka minkälaisia, joten niitä tulee varmasti kylvettyä paljon. Ovat kauneudessaan ja helppoudessaan verrattomia.
 

Valkoisten kukkien ystävä kun olen, niin aina täytyy saada jotain uutta kokeiltavaa. Leijonankitoja en ole itse vielä koskaan kasvattanut ja tuo sen vieressä oleva valkohelokkikin on uusi tuttavuus. Siinä pitäisi olla oikein hyvä tuoksu. Jännä nähdä, mitä niistä tulee. Kirjosalvia ja kesämalva ovat suht varmoja tapauksia, joiden pitäisi onnistua helpommallakin vaivalla.

 
Kukkapenkin reunat jäävät helposti hieman huonolle tolalle ja toivon sievikistä apua siihen. Krasseja en ole moneen vuoteen kylvänyt, mutta nyt haluan kokeilla tuota mukavan vaaleaa versiota. Höyhenheinä on helppo kasvatettava ja isosamettikukka 'Vanilla' on jokavuotinen hankinta.

Koristetupakoitakaan en ole ennen itse kasvattanut, joten siinä taas yksi haaste lisää. Kosmoskukkaa rakastan ja tämä alhaalla vasemmalla näkyvä versio on näpsäkkä, kun ei ole ihan hirmuisen korkea. 'Split second' keisarinelämänlanka ihastutti viime kesänä, joten päätin ottaa sen uudelleen kasvatukseen.

Onneksi suurin osa vaatii vain lyhyen esikasvatuksen tai voi vaikka kylvää suoraan maahan. Meillä ei kasvatusolosuhteet ole parhaat mahdolliset, joten täytyy yrittää pitää pää kylmänä, vaikka kuinka meinaa järki lähteä siemenhyllyjen- ja kuvastojen äärellä. 

Mukavaa viikonloppua!

Siemenkasvatuksen iloja ja suruja

Alkaa olla taas se aika vuodesta, jolloin on aika pohtia tulevan kevään ja kesän siemenkasvatuksia. Mitä aikoo kasvattaa, siinä vasta pulma. Kokemusta on jo kertynyt sen verran, että pitäisi olla järkeä päässä, jotta ei lähde kaikkiin hömpötyksiin mukaan. Keskittyminen varmoihin tapauksiin ja runsaasti kukkiviin kesäkukkiin onkin nyt ollut vakaa aikomukseni. Viime vuonna lähti mopo niin reilusti käsistä ja tuli kasvatettua vähän mitä sattuu.

Akileijat eivät sitten itäneet juuri ollenkaan ja kylmä kesä teki selvää kesäkukista. Ruukuissa ja katoksen alla onneksi kukintaakin riitti. Nämä ovat niitä siemenkasvatuksen ja puutarhanhoidon realiteetteja ja suruja, aina ei vaan onnistu! Eikä säitä voi hallita. Ärsyttävää, kun ei tiedä, millainen kesä nyt mahtaa olla tulossa.

Akileijan reppanat

Loppukeväästä olin jo niin kypsä koko kasvatustouhuun, että vannoin lopettavani sen kokonaan. Kummallista on, että vieläkään ei ole mikään kylvökuume vallannut mieltä. Noh, tammikuun alkuahan tässä vielä eletään, jotta ehkä ei tarvi suuremmin huolestua ja kuumetta mittailla kuitenkaan. Siemenkuvastoja ja netin tarjontaa olen selaillut, mutta mikään ei ole erityisemmin vielä kolahtanut. 

Tila ja valo ovat rajalliset, joten harkintaa saakin käyttää. Mikään ei ole näet ärsyttävämpää kuin valonpuutteessa honteloiksi kasvaneet taimet, jotka eivät pysy pystyssä. Olen hommanut muutamia kasvilamppuja ja niistä on kyllä selvästi apua. Täytyy vaan olla suuri pinkin ystävä, sillä vaaleanpunertava olohuone on sitten todellisuutta parin kuukauden verran.

Kiinanritarinkannukset eivät olleet mikään menestystarina, mutta sain sentään kuvattua.

Joitakin suunnitelmia kyllä jo on. Voisin kasvattaa pääasiassa kosmoskukkia, samettikukkia, leijonankitoja ja malvoja. Kaikissa miellyttää tällä hetkellä valkoinen väri. Samettikukasta ei ihan valkoista ole, mutta 'Vanilla' on aika lähellä. Suorakylvönä sitten voisi kasvatella unikoita, tuoksuhernettä ja krasseja. Hentohöyhenheinä ja jänönhäntä ovat helppoja heiniä kasvatettavaksi. Jättiverbena pitäis kohta puoliin jo pistää kylmäkäsittelyyn, on vielä harkinnassa jaksanko siihenkään ryhtyä. Kesäkukan hienot koristetupakat ovat alkaneet houkuttamaan ihan kunnolla, vaikka koristetupakoista onkin vähän heikkoja kokemuksia. Tosin en ole ikinä kasvattanut siemenestä, vaan tyytynyt valmiisiin taimiin. Siinäkö se taika olisikin?
 

Samettikukat onnistuvat aina. Kuvassa isosamettikukka 'Vanilla' viime kesältä.

Osa hamsterin siemenvarastosta...

Ja jos joskus oikeasti käyttäisi näitä vanhempiakin varastojaan, eikä aina hommaisi uutta. Tilata ei tarvitsisi oikeasti mitään, mutta ainahan on kiva kokeilla jotain uutta. Osa tämän harrastuksen iloja itselleni onkin uusien lajien ja lajikkeiden testaus. Vaikka se monesti tuottaakin myös sitä harmia, kun ei mene ihan niin kuin kuvitelmissa. Monia onnistumisiakin kyllä mahtuu joukkoon!

Jänönhäntä on söötti

Perennojen suhteen lopetan ikkunalautakasvatuksen. Minulla on kasvilava ja sinne heitän jotain. Muutenkin tyydyn helppoihin kaksivuotisiin, kuten sormustinkukkiin ja harjaneilikoihin. Ranskantulikukat ovat sydäntäni lähellä ja niitä täytyy kyllä saada jollain keinoin lisää. Perennoihin olen heikkoina ja jotta saisin joskus nähdä niitä kukkiakin, ostan jatkossa kasvit pääosin taimina.

Ihania ja helppoja unikoita

Tajusin juuri, että on aika "vaarallista" julistaa täällä, miten aikoo olla niin hillitty ja hallittu, kun taipumuksena on kuitenkin seota heti, kun keväisen auringon ensisäteet alkavat lämmittää. Nyt, kun iski talvi ja on niin tajuttoman kylmää, olen vaipunut horrokseen ja kesä tuntuu niiin kaukaiselta. Pidätänkin oikeuden muuttaa mieltäni ja antaa mopon karata, mikäli siltä tuntuu. Kerranhan täällä vaan eletään =)

Sormustinkukka-aina yhtä hurmaava

Millä mallilla sinun suunnitelmasi ovat?

Taimia, taimia, taimia!!

Olipas aikamoinen urakka muuttaa taimia omiin yksiöihinsä. Ja sitten ne vievät taas tuhottomasti tilaa. Minne mää vielä joudun näiden kanssa ?! Päänvaivan varmistamiseksi kylvin vielä kosmoskukkia. Unikkopataljoona saa odotella suosiolla ensi kuuhun. 

Mutta eihän kesää voi olla ilman kosmoskukkia! Vasemmalla näkyvä lajike on 'Cosimo Collaretta', joka pitäis olla noin 50cm korkea. Oikealla puolestaan on 'Fizzy Pink', joka on korkea ja puolikerrattu. 

'Chocolate Soldier'

Akileijostani suklaasotilas tekee kivasti jo kasvulehtiä ja onhan se söpö kuin possu :) Toisten kanssa sitten onkin meinannut mennä hermot. Nyt kuitenkin armas 'William Guinness' on ymmärtänyt alkaa itää kuten myös 'Aline Fairweather'. Hikikarpaloitani nostattavat edelleen 'Ruby Port', 'Tower Light Blue' ja japaninakileija. Malttia vaan...

'Vanilla'

Vanilla isosamettikukat kasvaa vauhdilla. Pakko oli nämä istuttaa jo toiseen kertaan suurempiin purkkeihin. Lisäksi minulla kasvaa kolmea ryhmäsamettikukkalajia ja kääpiösamettikukkaa. Ei lopu samettikukat ei!

Härmesalvia

Myös härmesalvia on yllättänyt kasvuvauhdillaan. Nämäkin istututin uudestaan. 

Purppuratulikukka

Purppuratulikukista puhumattakaan. Eipä mahtuneet tässä ratkaisussa kasvamaan kuin hetken...

Joten pääsivät nämäkin omiin potteihinsa.

Myös kiinanritarinkannukset ruukutin uudelleen. 

Mukavaa viikonloppua kaikille!! Messuille menijöille antoisia shoppailuja, tuokaa vaikka kevät takaisin tullessanne jos ei muuta löydy ;)

Trallallaa jo vihertää!

Ikkunalla alkaa näkyä elonmerkkejä, kivaa! Purnukoista ei todellakaan ole pulaa sisätiloissamme...ja vielä olisi paljon kylvettävääkin. Ainakin samettikukkia, pioniunikoita ja kosmoskukkia. Kyllä tätä touhua taas kotiväki ihmettelee.

Ja onhan tämä aikamoista säätöä näiden kylvösten kanssa. Sotkua ja ahtautta. Mutta puutarhahörhölle on vaan parasta iloa upottaa sormensa multaan ja käydä kurkkimassa purkkeja, josko siellä joku itu näkyisi.

Isosamettikukka 'Vanilla'

Samettikukat ovat kyllä helppoja, suosittelen. Tämäkin isosamettikukka iti parin päivän sisällä kylvöstä. Nyt tekee jo terhakkaana oikeita kasvulehtiä. Olen tarkoituksella toppuutellut muiden samettikukkieni kanssa, sillä ne ehtivät kyllä vielä mainiosti.Viime vuonna "hurmaava" samettikukkien tuoksu leijui asunnossamme jo vapun tienoilla. Ei enää sitä kiitos.

Härmesalvia 'Victoria'

Auringonpaisteessa ei tule parhaita mahdollisia kuvia, kuten varmasti huomaattekin. En siltikään raaski olla ottamatta arskaa kuviin mukaan, kun se kerran paistaa!

Härmesalviaa en ole ennen siemenestä lähtien kasvattanut. Pidän siitä paljon. Onhan se kaunis ja jämäkkä kasvi, joka on helppo yhdistellä muiden kasvien kanssa ja sopii muuten myös ruukkuistutuksiin.

Kiinanritarinkannus 'Dwart Blue Butterfly'

Kiinanritarinkannustakin kylvin nyt ensimmäistä kertaa. Se onkin jo aika vauhdissa. Minua viehättää sen erikoisen kirkkaansininen kukinto. Ehkäpä näyttää hyvältä, vaikka pinkkien pioniunikkojen kaverina?

Tähkäkissanminttu 'Pink cat'

Minusta on ihanaa, että puutarhassa lentelee perhosia. Olenkin pyrkinyt houkuttelemaan niitä erilaisilla kasveilla. Uskon, että tähkäkissanminttu hoitaa osaltaan tätä hommaa. Lupaan odottaa myös pitkää kukintaa ja ihanaa tuoksua. Ajattelin istuttaa nämä kukkapenkin reunuskasviksi.

Purppuratulikukka

Purppuratulikukkieni itävyys oli varmaan lähes100%. Nyt raukat kärsivät ahtaudessa ja tekevät jo kasvulehtiä. Koulia pitäisikin pikapuoliin. Mahtaavatko kukkia tänä vuonna vai vasta seuraavana, tietääkö kukaan??

Akileija 'Chocolate Soldier'

Akileijoistani "suklaasotilas" on lähtenyt itämään. Tämä akileija on erityisen kaunis ja sen pitäisi myös tuoksua. Toivottavasti nämä tästä jaksavat kasvaa ja kukkivat sitten joskus. Akileijan kasvatus siemenestä vaatiikin kärsivällisyyttä. Kukintaa ei ole luvassa ainakaan vuoteen.

Puutarhassa alkaa vihertää myös. Paljon on piippoja noussut! Pessimisti-minäni kuitenkin varoittaa iloitsemasta vielä liikoja, ei kait talvi vielä iske takaisin, eihän?!