Niin vain vierähti ihana jouluodotus, joulu ja vaihtui uusi vuosi. Me ajeltiin jouluksi lapsuuden kotini maisemiin, kun olin aattoaamuna yövuorostani kotiin selvinnyt. Siellä meitä odotti ihana jouluinen tunnelma ja kaikki rakkaat. Aatto kulki perinteikkäästi iltaan ja viimein siihen hetkeen, kun avattiin joulupaketit, sitäkun lapset olivat odottaneet jo pitkään. Oli ihana ja leppoisa joulunaika, joka niin nopsaa tuntui ohi kulkevan. Uusi vuosi vastaanotettiin täällä meillä. Oli hyvää ruokaa ja siskoni tekemä suklainen kakku sekä monen monta ihanaa hetkeä yhdessä rakkaiden ystävien. Lasten riemu oli valtava, kun viimein lähdettiin ampumaan pellon laidalle raketteja. Miten upeita ne olivatkaan! Iltasella vielä kuumien kupposten äärellä mietimme uutta vuotta, mitä siltä odotammekaan, mitä kaikkea se tuokaan tullessaan.. Olkoon uusi vuosi upea ja täynnä onnellisia päiviä!
torstai 31. joulukuuta 2015
sunnuntai 13. joulukuuta 2015
Joulupipareita
Joulun alla piparit maistuvat jotenkin erityisen hyviltä, eikä tyttöjä tarvitse kahtaa kertaa kehottaa, kun ehdotan, että leivoittaisiinkos taas muutamat pellilliset joulupipareita. Taustalla soi joululaulut, niinkui omassa lapsuudessanikin joulupipareita leipoessamme, ja pian on muotit ja taikinat levitelty pöydän päätyyn. Pelti täytyy nopeasti enkeleistä, tähdistä ja kuusista, niistä lempparimuoteilla painetuista pipareista, ja ihanasti tuoksuu kodissa joulu!
perjantai 11. joulukuuta 2015
Minttukaakao
Tänään hypittiin yli pikkuisten lammikoiden, pyöräiltiin hieman jäätynyttä hiekkatietä ja hengitettiin raikasta ilmaa, jossa oli pikkupakkasen tuntu. Lumesta ei ole tietoakaan ja voi, miten se valaisisikaan maiseman kauniiksi. Mutta tänään onneksi aurinko paistoi luoden valon peltojen ylle, tänään nautittiin siitä ja tehtiin hiekkakat uuniin ennenkuin lähdettiin sisään juomaan kuumat kupilliset minttukaakaota. Voi, kun kaakao maistuikin hyvältä ulkoilun jälkeen!
keskiviikko 9. joulukuuta 2015
Joulutorttuja
Pienin pääsi tänään painelemaan sakaroita ja laittamaan hilloa, sillä leivottiin pikkujouluvieraille joulutorttuja. Siinä hänen touhujaan katsoessani havahduin, miten näppärästi tortut jo valmistuivatkaan pienissä käsissä. Joka vuosi yhä varmemmin ottein, sillä näitä ollaan yhdessä leivottu joka vuosi. Ja sitten siroteltiin päälle tomusokeria ennen siskojan ja pikkujouluviraiden tuloa. Ihania nämä pienet asiat, ihana joulunodotus.
sunnuntai 6. joulukuuta 2015
Itsenäisyyspäivä
Oi Suomi, katso, Sinun päiväs koittaa,
yön uhka karkoitettu on jo pois,
ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa
kuin itse taivahan kansi sois.
Yön vallat aamun valkeus jo voittaa,
sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa.
Oi nouse, Suomi, nosta korkealle
pääs seppelöimä suurten muistojen,
oi nouse, Suomi, näytit maailmalle
sä että karkoitit orjuuden
ja ettet taipunut sä sorron alle,
on aamus alkanut, synnyinmaa.
yön uhka karkoitettu on jo pois,
ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa
kuin itse taivahan kansi sois.
Yön vallat aamun valkeus jo voittaa,
sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa.
Oi nouse, Suomi, nosta korkealle
pääs seppelöimä suurten muistojen,
oi nouse, Suomi, näytit maailmalle
sä että karkoitit orjuuden
ja ettet taipunut sä sorron alle,
on aamus alkanut, synnyinmaa.
Itsenäisyyspäivää juhlittiin kotona siskon perheen kanssa. Kahvipöydässä muisteltiin niitä tarinoita, joita äitimme oli paapan sotaretkistä meille kertonut. Kuinka suuri kiitollisuus valtaa mielen itsenäisestä Suomesta, siitä, että nuo nuoret pojat, isät, aviomiehet ja papat siellä soti meidän itsenäisyytemme puolesta, lottia ja heidän työtään tietenkään unohtamatta.
Itsenäisyyspäivän ilta huipentui tv:n äärelle ja Linnan juhliin.
tiistai 1. joulukuuta 2015
Ihana joulukuu!
Ihana, tunnelmallinen joulukuu on täällä ja kuinka sitä onkaan odotettu!
Saapui viimein se aamu, kun saa hypistellä joulukalenterin luukkua auki ja kurkistella pienen laatikon sisään. Ja lasten onnea katsoessa palaa aina muistoista mieleen ne lapsuuden joulukuun aamut, kun oli äiti piilottanut kalenterin taskuun jotain pientä ja ihanaa, milloin tarroja, milloin suklaata. Ja kuinka se tuntuikaan lapsena niin ihanalta, mutta niin kovin pitkältä ajalta, odottaa ja laskea päiviä jouluun. Nyt tämä aika menee aina vauhdilla, samaa tahtia tietysti, mitä muutkin kuukaudet kulkevat, mutta sitä toivoisi, että tämä joulukuun tunnelma kestäisi kauemmin, se joulunodotus ja joulun aika. Mutta onneksi ehtii aina nauttia niistä tärkeimmistä! On monta aamua, jolloin hypistellään kalenterin luukkuja yhdessä ja sytytellään kynttilöitä hämärään, on hetket, kun takkatulen lämmössä mietitään joululahjatoiveita ja soi taustalla joululaulut. Leivotaan pipareita, käydään jouluisilla ostoksilla, juodaan glögiä yhdessä ystävien sekä juhlitaan monet jouluiset juhlat. Loppujen lopuksi niillä pienillä asioilla on merkitystä, niillä perinteillä, sillä niistä syntyy joulunodotus ja meidän ihana joulu!
Saapui viimein se aamu, kun saa hypistellä joulukalenterin luukkua auki ja kurkistella pienen laatikon sisään. Ja lasten onnea katsoessa palaa aina muistoista mieleen ne lapsuuden joulukuun aamut, kun oli äiti piilottanut kalenterin taskuun jotain pientä ja ihanaa, milloin tarroja, milloin suklaata. Ja kuinka se tuntuikaan lapsena niin ihanalta, mutta niin kovin pitkältä ajalta, odottaa ja laskea päiviä jouluun. Nyt tämä aika menee aina vauhdilla, samaa tahtia tietysti, mitä muutkin kuukaudet kulkevat, mutta sitä toivoisi, että tämä joulukuun tunnelma kestäisi kauemmin, se joulunodotus ja joulun aika. Mutta onneksi ehtii aina nauttia niistä tärkeimmistä! On monta aamua, jolloin hypistellään kalenterin luukkuja yhdessä ja sytytellään kynttilöitä hämärään, on hetket, kun takkatulen lämmössä mietitään joululahjatoiveita ja soi taustalla joululaulut. Leivotaan pipareita, käydään jouluisilla ostoksilla, juodaan glögiä yhdessä ystävien sekä juhlitaan monet jouluiset juhlat. Loppujen lopuksi niillä pienillä asioilla on merkitystä, niillä perinteillä, sillä niistä syntyy joulunodotus ja meidän ihana joulu!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)