tiistai 23. joulukuuta 2014

Ihanaa joulunaikaa!


"Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella. 
Namusia ripustettu ompi kuusen oksilla.
Kuusen pienet kynttiläiset valaiset kauniisti. 
Ympärillä lapsukaiset laulelevat sulosti.
Kiitos sulle, Jeesuksemme, kallis Vapahtajamme, 
kun sä tulit vieraaksemme, paras joululahjamme.
Tullessasi toit sä valon, lahjat rikkaat, runsahat. 
Autuuden ja anteeks'annon, kaikki taivaan tavarat.
Anna, Jeesus, Henkes' valon jälleen loistaa sieluumme, 
sytytellä uskon palon. Siunaa Jeesus joulumme"

Näiden talvisten tunnelmien ja tyttöjen lempijoululaulun sanojen myötä 
toivon teille kaikille oikein ihanaa ja rauhallista joulunaikaa!

perjantai 19. joulukuuta 2014

Joululoman aloitus


Koti on hiljalleen puettu jouluun. Lukuisia kynttilöitä ja tähtien tuiketta. Vähän kimallusta, valkoista ja jossain se pieni tonttu. Kuusi loistaa olohuoneen nurkassa ja saivat tytöt taas pienelle pöydälleen oman pienen kuusen koristellakseen sen omilla vaaleanpunaisilla koristeillaan. Viikonloppuna mennään katsomaan uusi Helinäkeiju-elokuva, tehdään vielä viimeiset jouluostokset, paketoidaan lahjoja ja rauhoitutaan glögimukin äärellä joululauluja kuunnellen. Näitä ainakin olisi suunnitelmissa koko perheen joululoman alkamisen kunniaksi.

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Enää viikko jouluun..


Joulu. Se ihana aika. Niin lähellä jo. Silloin aika voisi pysähtyä, vaikka lapset toki toivovat aattona ihan muuta. Joulunaika, kun kaikki rakkaat on koolla, on aikaa olla ja nauttia yhdessäolosta ja -tekemisestä, hyvästä ruoasta ja jouluisista asioista. On aika rauhoittua joulun sanoman äärelle. Hiljentyä. Nyt vain toivotaan, että saadaan valkea joulu, se olisi se viimeinen silaus luomaan jouluista tunnelmaa. Vaikka syntyyhän se niistä vanhoista perinteistä ja siitä ripauksesta uutta sekä lasten tuomasta ilosta ja riemusta.
Enää vikko jouluun..

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Tuomaan markkinat



 Piipahdimme kaupungilla ja kävelimme läpi Senaatintorin ja Tuomaan Markkinoiden. Tori on kaunis näky lukuisine jouluvaloineen, kynttilöineen ja joulukuusineen. Siellä seisoi pikkumökkejä vieretysten ja niiden luukuista pilkisti yhtäsuntoista myytävää vaikkapa joulupakettiin. Torin keskellä oli se ihastuttava karuselli, jonne tytöt tietenkin toivoivat pääsevänsä. Hetken odottelun jälkeen olimme karusellin kyydissä, nauttimassa matkasta pinkillä pyörällä polkien tai hevosen selässä ratsastaen.

lauantai 13. joulukuuta 2014

Lunta!


Niin satumaisen kaunis näkymä aukeni ikkunasta, kun heräilimme uuteen aamuun.
Lunta, kuinka ihanaa!
Luminen maisema kutsui pulkkamäkeen ja lumiukon tekoon,
mutta sitä ennen otettiin muutama kuva joulukorttia varten.
Niitä hetkiä sitten myöhemmin, tässä tunnelmia lumisen maiseman keskeltä sen jälkeen.
Kumpa lumi nyt pysyisi maassa, tulisi pikkupakkanen ja saataisin valkea joulu.

Pieni joulupuu


Pieni joulupuu on nököttänyt paikallaan kauniin pelkistettynä ja tuonut tunnelmaa joulunodotukseen.
Tänään tuotiin tupaan iso joulukuusi, joka sulaessaan toi ihanan tuoksun tullessaan. Kynttilät valaisevat nyt sen oksilla ja pian päästään koristelemaan sitä yhdessä. Mutta tämäkin saa silti jäädä, meidän ihana, pieni joulupuu ja saavat tytöt koristella sen omilla vaaleanpunaisilla koristeillaan.

perjantai 12. joulukuuta 2014

Muffinssiainekset purkissa


Tänään eskarissa vietettiin läksiäisiä. Olimme miettineet yhdessä eskarilaisen kanssa, mitä antaa viemiseksi ihanalle ohjaajalle, josta oli tullut pienelle niin kovin tärkeä eskarimatkansa aikana. Hän oli sellainen oma ohjaaja, joka vieraili kotonammekin silloin elokuussa ihan vain tutustuakseen meihin paremmin ennen eskarin alkua. Tämä lasipurkki muffinsiaineksineen lähti pienen matkaan ihanalle ohjaajalle muistoksi. Ja eskarilaista kotiin hakiessani ei äitikään välttynyt kyyneleltä, kun halattiin viimeisen kerran.

torstai 11. joulukuuta 2014

Nämä hetket


 Aamulla kupillinen vaniljalta maistuvaa maitoista kahvia ja sitten kömmittiinkin vilttien alle elokuvaa katselemaan. Pienin pyytää syliin ja isompi kiskoo lisää peittoa varpailleenkin, kun ei sukat ole löytäneet jalkoihin saakka. Parasta, kun ei ole kiire minnekään. Ja juuri tällaiset hetket saa toivomaan, että aika tähän jäisi..
Illalla oli luvassa jouluista tunnelmaa. Olimme muutama viikko sitten eskarilaisen oman ryhmän pikkujouluissa, jossa pienet esittivät meille ihastuttavan näytelmän tontuista, ja tänään oli vuorossa koko päiväkodin yhteinen joulujuhla. Kuinka mieleenpainuvia hetkiä molemmat.
Juhlasta ajeltiin vielä tyttöjen syksyn viimeiselle balettitunnille ennen ensiviikkoista tanssinäytöstä. Istuttiin pikkuisimman kanssa katsomassa, kuinka ballerinat tekivät baletin askeleitaan kauniin musiikin soidessa taustalla. Siellä mun pienet, ja mietin, milloin kasvoivat noin.
Nukkumaanmennessä silitin tyttöjeni hiussuortuvia ja huokaisin. Kumpa olisi aina näin. Lapset tässä ihan lähellä. Saman peiton alla sohvan uumenissa. Yhdessä juoksemassa tuulessa juhlamekkosissaan. Tanssikassit keikkumassa pienissä käsissä ja puhelimessani tallessa nuo lukuisat videot ballerinoistani.
Kuinka arvokkaita hetkiä nämä ovatkaan, tämä arki sellaisenaan ja sen tuomat asiat. Ja toivon, ettei elämä koskaan muuttuisi sellaiseksi liian kiireiseksi, ettei hetket vaan kulkisi ohi kuin huomaamatta. Osaisipa aina nauttia näistä hetkistä. Tässä, tänään.

lauantai 6. joulukuuta 2014

Itsenäisyyspäivänä


Itsenäisyyspäivän aamuna maisema oli valkoinen ja lähdettiinkin lumisateeseen tekemään lumiukkoja. Siinä ne nököttivät vastaanottamassa illan vieraita ja yhteiset hetket kuluivatkin herkutellen ja Linnan juhlia katsellen. Pysähdyimme myös miettimään, kuinka kiitollinen sitä onkaan omasta Itsenäisestä Suomesta, kiitollinen heille, ketkä sen puolesta taistelivat. Myös paappani lähti sotaan vain 17-vuotinaana nuorukaisena ja sen matkan muutamia tarinoita on äiti meille sitten eteenpäin kertonut. Ja kerron ne myös omille lapsilleni. Oli ilo katsella Linnan Itsenäisyyspäivän vastaanottoa, kun siellä oli mukana monia Itsenäisen Suomen todellisia sankareita!

torstai 4. joulukuuta 2014

Hyasintin tuoksua


Hyasintin lumoava tuoksu valtaa kohta kodin. Tuoksu, joka tuo tullessaan palasen joulua.
Pienin pyysi syliin ja katsomaan kukkasta, vaikka eihän siinä ollut vielä kukankukkaa, mitä ihastella.
Mutta pian on ja sitten tuoksutellaan sitä yhdessä.

maanantai 1. joulukuuta 2014

Joulukuun ensimmäinen


Joulukuun ensimmäinen ja taisi sen kunniaksi paistaa aurinko tänään monen niin tosi harmaan päivän jälkeen. Ulkoilu pikkupakkasessa sai punan poskiin ja hymyn suupieliin. Oli ojan vesi jäässä ja siinä kului tytöillä monta mukavaa hetkeä leikkien. Iltapäivällä pöydän äärellä mukillinen glögiä ja ystävältä saatu valkoinen joulutähti. Hiljaa hiipii mieliin jo jouluntuntua.