Hippo

Virkkasin, virkkasin ja virkkasin.

Afrikankukkia tarvittiin monta,

viisikymmentäneljä,

vai montako lienee,

olen jo unohtanut.

Ohjeen voi osataa Ravelry:sta,

happypotamus-the-happy-hippo

by Heidi Bears.

Ohje on talletettu tulevaa varten, 

jospa vielä toisenkin jaksaisin joskus tehdä.

Eri kokoisista kukista syntyi täydellinen Hippo.

Pullea pylly

ja terävä katse.

Siskon tyttö sai sen lahjaksi. 

Tykkäsi kyllä, kovasti!

Se on parhautta.

Piupau

Afrikankukkia

Virkkaan Afrikankukkia,

valo ei tunnu riittävän niiden kuvaamiseen,

valo ei tunnu riittävän mihinkään.

Tee kupissa on kylmää,

puolukkarahka kirpeää.

Pesen pyykkiä,

ripustan ja viikkaan.

On vapaapäivä!

Onnellista alkanutta viikkoa!

Piupau

mekko ja matto

Matto on valmis,

pojan huoneeseen väriltään varsin sopiva,

keskeltä kupruilee itsepäisesti,

kesällä taltutan sen kastelemalla

je venyttämällä mieleiseksi.

Näiden mattojen tekeminen on niin terapeuttista,

paitsi hartioille ja käsivarsille :)

Uudessa SuuriKäsityö-lehdessä oli

ihanan näköinen pellavamekko.

Päätin kokeilla kaavaa vanhasta palalaarikankaasta.

Kankaassa on värivirheitä mutta muuten aika

 mukavan kesäinen kangas.

Kangas ei riittänyt mallin mukaisiin

puolipitkiin hihoihin,

mutta tähän mekkoon sellaiset

olisivatkin olleet liian raskaat.

Kaula-aukko on minulle ihan liian iso,

pienensin sitä vähän kuminauhalla

ja silti se jäi liian suureksi.

Muuten mekko näyttää lähinnä suurelta säkiltä,

hi,

mutta koska kangas on kiva

luulen että voin kesällä hyppelehtiä

se ylläni pihamalla.

Onneksi en tuhlannut kaavan kokeiluun pellavaa.

Uusi matto on jo koukulla,

muutamat housut leikattuna pienimmäiselle

mutta koska pyykinpesukone sanoi pitkän ja

luotettavan työsopimuksen irti yllättäin

 joudun ehkä viettämään tämän

vapaan pyykkikonekaupassa.

Eilen kun inokkaana keräsin kaikki toppavatteet kodinhoitohuoneen lattialle,

siihen koko viikon pyykkiläjän päälle,

ajatuksena käyttää vapaapäivä tehokkaasti pyykäten.

No,

niinhän siinä sitten kävi että ensimmäinen

koneellinen jäi jumiin koneeseen

ja sain rauhassa ommella koko päivän.

Se hirvittävä läjä siinä lattialla ei kyllä kadonut

ja pörssiäkin makotti melkoisesti.

Ihan jo valmiiksi :)

Koukku, pannari ja parsakaali

Olen kulkenut iloiten,

käynyt kylässä siskolla,

herkutellut lankakaupassa,

kutonut,

virkannuta

ja nauttinut olostani.

Olen katkaissut ihanan addin-kimallekoukun

ja ostanut uuden entistä ehomman,

aivan huippu koukku,

metallia,

ihana sinisenlila

ja aivan mielettömän hyvä koukutella.

Siis niin hyvä,

etten mitenkään olisi uskonut miten eriltä koukku voi tuntua,

ja kun verrokkina oli kuitenkin addi,

en voi lakata ihmettelemästä,

huokailemasta.

Olen pettynyt

 kun en onnistunut saamaan samanlaista

 kudetta kesken loppuneen jatkoksi

ja taas hihkunut kun

 "pakko ostaa jotain muuta" kude osoittautuikin ihan hauskaksi,

raikkaaksi ja iloiseksi.

Olen hemmotellut perhettä pikkuisilla pannareilla,

paistoin ne muffinsivuokassa

 jonka ostin K-kaupasta

ihan yllättäin maidonhakureissulla.

Olen päättänyt taas vähän keventää ;)

ja onnistunut tekemään NIIN hyvää parsakaalilisuketta,

että ohje on pakko jakaa teillekin,

se on NIIN hyvää

ETTÄ!!

Laita kattilaan babyporkkanat,

pilko tuore parsakaali suupaloiksi,

keitä tilkassa vettä lähes kypsiksi.

Ota kattila liedeltä,

kaada keitinvesi pois.

Laita liedelle kattila jossa voita

(noin50g, tai kasvisten määrän mukaan)

anna voin sulaa,

ripsauta hiukan suolaa,

mustapippuria ja

hyppysellinen intiaanisokeria.

Kuori 3 valkosipulinkynttä,

purista ne hienoksi ja lisää kattilaan.

Lämpötila saa olla hyvin mieto.

Anna makujen tasoittu hetki, sammuta levy.

Kaada voisula kasvisten päälle,

 lisää sekaan chasheypähkinöitä ja kuorittuja manteleita.

Sekoita ja anna levätä hetki lämpimällä levyllä.

Tarjoa esim paistettujen kanafileiden kanssa.

Tiistaita

Ompelin pyynnöstä pussin,

muksupussin.

Aplikointia koneella,

tikkausta käsin.

Pinnassa kierrätettyä lakanaa,

välissä vanu.

Pehmyt ja mukava.

Leivoin säpylöitä,

vähän oikaisten.

Helposti koko pellillinen,

siitä on ihana käsin murtaa palasia.

Tuoksu on huumaava.

Virkkaan kaulahuiviketta,

vuosia vanha villatakin alku

 pääsi uusiokäyttöön.

Alpakan letkeys viehättää,

noro virkistää väreillään.

Ketjusilmukoita ja kiinteitä,

 piilosilmukoita ja pylväitä,

sattumanvaraisesti sekaisin.

Pelakuut hohtavat syysilmassa,

kuin kaikki vaihtaisi väriä.

Valo on syntynyt uudeksi,

tutkin sitä

mutten saavuta.

Kylmäksi,

vaiko kepeäksi?

Laskeudun iltaan hyvillä mielin,

kasvot hoidettuna,

levollisena.

Kauniita unia!

Piupau