1800 kilometriä, monta kaupunkia ja niin paljon naurua,
että suu hymyilee vieläkin, kun sitä muistaa.
Rakkaita ihmisiä, ruokaa,
jäätelöä ja näkemistä.
Loma oli hyvä!
Päivä porvoossa oli yli odotusten,
siitäkin huolimatta,
että olin odottanut sinne pääsyä jo monta vuotta,
haaveillut ja odottanut.
Ihania pieniä kauppoja,
moukkuisa kujia,
taloja, joita luulisi olevan vain saduissa.
Lämpöä riittämiin,
kahviloita ja kukkivia pensaita.
Huokailen vieläkin,
niin ihanaa se oli.
Juhannussiivous on hyvässä vauhdissa.
Pöly lentää katoista ja ikkunat kirkastuvat,
verhot vaihtuvat pitseihin ja mattoihin haetaan kesänvärit.
Pöydillä tuoksuu kielot ja sireeni.
Pyykkikone on kovilla,
viisi päivää se saikin laiskotella,
tuppaa kostautumaan tuollainen lorvinta.
Puutarhalta hain sireenin taimia,
yhden ison ja yhden pienen.
Tahtoisin lisää.
Nyt odotan sitä,
joka toiselle kuoppaa kaivaa.
Piupau