Kesä Keltainen

Sainpa meidänkin Runoratsun pilkottua. Kaava sama kuin vadelmiin tein. Pinkkiä kanttia olin myös ajatellut, mutta tuo ruoste sattui olemaan mökillä mukana ja niiiiin sopiva, joten pakko oli sitä laittaa. Nyt kun kuvaa katsoo, niin ei olisi huono turkoosinkaan kanssa tämä keltainen! Tulis tosi poikamainen. Mekko alla on vanhasta puuvilla tehty kumpparimekko. Sain idean tehdä olkaimet niin, että kumppari menee sisällä. Ei siis tarvitse sitoa, eikä nauhat ole suussa. Laitoin myös helmaan kumpparin. Julkiselle paikalle en tämän kanssa viitsi mennä, mutta mökillä hyvä rihmankiertämä. Julkista paikkaa varten olisi saanut olla vähän enemmän pituutta. Tämän malliseen sopisi leveä vyö, mikä tekisi ilmeestä viimeistellymmän ja enemmän julkiseen soveltuvan. Esikoinen 10v. tosin jo haukkui mekon eilen, että näyttää ihan kolmasluokkalaisen tekemältä :/

Kesävillahousut tein jo keväämmällä amppariväreissä. Lankana Lankamaailmasta reilu 2 vuotta sitten ostettu, ohut, peHMeä, edullinen ja nimetön huovutuslanka, puikot nro 3. Tällä kertaa tuli fiilis tehdä kolmiomainen kiila taakse, joka näkyy vasemmassa kuvassa. Tekniikaltaan tosi yksinkertainen eli lisätään 2 silmukka vierekkäin ja siitä se lähtee levenemään kiilatyyliin eli aina lisäys tuossa kohdassa, missä kiilan reunat näkyvät.

Mahtaakohan näitä päiviä enää tulla tänä kesänä?

Uudet kesävaipat

Näin kului meikäläisen juhannuspäivä. Päästiin aattona mökille vasta ekaa kertaa ja aurinko paistoi. Aattoilta meni sitten siivotessa ja kasseja purkaessa. Sitten koitti juhannuspäivä ja keli oli kaamea. Nou hätä, mulla oli kasa vaippoja leikattuna mukana ja suunnitelmissa oli niiden ompelua. Nappasin kuvat vasta nyt, kun sain vaipat vihdoin nepitettyä. Ne ehtivät käydä käyttöönottopesussakin ja ovat kuvissa ikävän ruttuisia, mutta saavat nyt kelvata. Joukosta oli näköjään yksi vaippa eksynyt jo ennen nepitysvaihetta, joten se ilmestynee myöhemmin.

Kaikki on ommeltu äidin Janomella eli taviskoneella, joten piti varioida vaipat sen mukaan. Ja kun sarjatyö ei nappaa, piti virkistykseksi tehdä näistäkin taas kaikista vähän erilaisia...mikä tietää aina onnistumisia ja ei-onnistumisia.

Vasemmalla sisävaippa puuvillapinta, sisällä coolmax, välissä ties mitä imumateriaalia täältä mökiltä löysinkin.

Oikealla trikoinen sisätasku, sisus Jätti-Rätin joustavaa kuivamateriaalia, joka on ihan ykkönen.

Vasemmalla trikoinen sisätasku, sisus coolmaxia.

Oikealla perinteinen Pul-tasku, mutta sivunepit jänskästi ns. etuneppisesti, mutta sivuissa.

Marimekkokankainen sisävaippa, jossa coolmaxia sisäpintana, imuna mökiltä löytyneitä. Tästä piti sitten tehdä röyhelövaippa päähänpistoksena ja testasin ekaa kertaa, miten suoraommelkoneen kanssa voisi hätätapauksessa sellaisen tehdä. Tikkasin suoralla reunat, siistin saksilla leikkamalla tasaten reunat ja lopuksi vielä kolmipistesiksakilla reunat. En suosittele, enkä ainakaan puuvillakankaasta. Sen siitä sitten saa, kun kaikkea pitää saada kokeilla...

Kaksi ylimmäistä on tämän hetken suosikkeja, oikeita kesämökkiunelmia eli villataskuja. Ovat siis taskuja, joihin imut sisään, käytettynä ulos ja villatasku kuivumaan. Puhdistaa siis itse itsensä, eikä tarvii pestä kuin imut ja tasku vasta varsinaisesti likastuessa. Päällä kierrätysvillapaitaa, sisus Myllymuksujen merinovillaneulosta. Kannattaa pukea erityisesti isomman hädän JÄlkeen, jolloin vältytään ikävältä käsipyykiltä... On muuten ihanan helppo hellevaippa, kun ei ole mitään muovia...

Kolme ylimmäistä perinteisiä Pul-taskuja coolmax-sisuksella.

Kaksi ylintä trikootaskuja coolmaxilla. Nää on niin käteviä, 

kun joustavat puettaessa ja kuivuvat tosi nopeasti.

Kierrätysvillahousut Benettonin vanhasta villapaidasta sekä vyötäröpala villaisesta pooloneuleesta, josta napattu poolo-osuus. Leikkasin Benettonin koneessa huovutetun raitapaidan housujen mallisesti eli ompelin sivusaumat ja haarasauman, haaraan ompelin pienen salmiakkikiilan tuomaan istuvuutta. Poolokauluksen ompelin vyötäröksi tikkaamalla se kolmipistesiksakilla housuosaan kankaat suoraan päällekkäin eli ei tullut ns. perinteistä käännettävää saumaa... 

Keskimmäinen seurasi juhannuspäivän iltana villapaidan saksimistani ja huudahti kauhuissaan: "ÄITI, ei noin saa tehdä!" ;D

 Pikkusisko alkaa kotiutumaan mökille. Ompelunurkkaus on työn alla. Otin mukaan trikoita, vaikkei saumuria ole täällä, mutta josko ainakin saisi ne leikattua. Tänään kyllä tuli mieleen, että voisi kai sen saumurinkin tänne ottaa seuraavaksi kotona käydessä. Sadepäivänä saisi varmaan aika paljon aikaiseksi...

Violetit villahousut

Olen jotenkin ihmeissäni, miten vähän on tullut käytettyä tällä pienimmällä villahousuja. Keskimmäisellä oli aina vaipan päällä villahousut ja yläosana paita. Tytön kanssa on tullut käytettyä pääasiassa taskuvaippoja, koska niistä ei ole saanut ohivuotoja aikaiseksi, kuten pojalla saattoi joskus tulla, tosin harvoin. Tyttö tekee kaiken muutenkin jotenkin sievemmässä määrin, on se sitten syömistä, juomista, pissaamista tai huutamista. Epäilen kyllä, että suurin syy ovat olleet nuo vaatteet eli olen kahden pojan jälkeen pukenut tyttöä enemmän ja villahousut olisivat tulleet häiritsemään tätä antaumuksellista pukemista ;)  

Mutta on sitä sentään välillä villahousut olleet, varsinkin olen tykästynyt käyttämään villabodyn kanssa, kumpikin vaatekappale lanoliinitettuna. Kuvan villabody on Po.pin alesta ostettu tammikuussa. Villahousut on Cascadea, terrakotta raita Patonsia. Malli taas siltä kutomiselta päästä temmattu. Tein jotenkin niin, että keskikohdassa haarassa (keskimmäinen silmukka edessä, samaten takana) lisäsin keskisilmukan kummallekin puolelle silmukat. Tällöin haara lähti kiilamaisesti syntymään. En nyt löydä tähän hätään housuja täältä, kun on neidin vaatekaapin mylläys menossa ;) Taas on pieniä järkätty pois, suurimman osan olen myynyt ja myyn fb-kirppareilla, samoin ostan sieltä "uusia". 

Villahenkselipotkarit

Retrovillahaalarit + dilemma (apua!)

Nämä tein myös jo jokunen aika sitten. Näistä tuli suosikit, tosin nyt hieman hirvittää näitä käyttää, kun neiti konttaa oikein jo kunnolla niin polvista kuluu ihan varmasti. Voisi painottaa niin, että laittais villabodyn kanssa päikkäreille. Kanttaukset merinovillasta sujui ihmeen hienosti, odotin jotenkin katastrofia. Tuli ihanan joustavat kanttaukset, mutta jämäkät silti. 

Sellainen katastrofi kuitenkin tällä hetkellä on, että etu- ja takakappaleisiin tekemäni tukikerrokset pinkistä neuloksesta alkavat purkautumaan saumurihuolitteluista. Hmm...miten tämän selittäisi selkokielellä...eli etu- ja takayläosassa menee kainaloihin asti toinen kerros villaneulosta. Olen huolitellut tämän kakkoskerroksen hulpion saumurilla ennen haalarin kokoamista. Ja nyt se saumurisauma purkautuu eli tukikerroksen hulpio alkaa olla ilman saumurointia! Koska tämä huolittelusaumurointi alkaa ja päättyy punaisiin kainalokanttauksiin, en saa hulpiota saumuroitua uudelleen päästä päähän ilman kanttausten purkua! Ja sitä en oikein mielellään tekisi. Tuli jo mieleen, että tikkaisin poikkisuuntaan tukikerroksen päällikerrokseen eli jokin joustava tikkaus menisi oranssin nauhamerkin alta, mutta sekään ei oikein kuulosta houkuttelevalta. Täysi dilemma siis, miten estää tukikerroksen hulpiota purkautumasta...vai annako vain olla...arvatkaapa ärrrrrsyttääkö?

 Haalarin alla on Mam:n villabody ja yhdessä nämä toimivat (lanoliinitettuina) vaippakäytössä.

Viimeisiä villoja

Ennen kuin kevät tulee kunnolla voisin päivittää jo jokin aika sitten tekemiäni villavaatteita. Tänään tuli sunnuntain kunniaksi tehtyä kirpparikierros Maskun uudehkossa Vilpertissä. Ostettavaakin löytyi. Niitä voiskin muistaa taas pitkästä aikaa kuvailla. Heitän kirppariostoksen aina lennossa pyykkipinoon niin jää usein kuvaamatta. Aurinko laskee jo tältä päivältä, mutta laitetaan kameran viereen odottamaan.

 Merinovillabody, jota voi käyttää vaipan päällä suoraan villahousujen alla. Tähän settiin on muistaakseni housut leikattuna odottamassa ompelua.

Bambuiset bambipöksyt, jotka ompelin kesällä, kun Maisa oli syntynyt.