Suuri Seikkailu ja elämä nyt!

Hyppäsimme käsi kädessä! Olemme saanet aitoutta, pysähtymistä, heräämistä, hetkeä. Nyt elämme hirsiä ja pellavarivettä, banaanilaatikoita, teinejä ja taaperoa, koiranneniä ja lampaita, kaartelevia merikotkia ja huikaisevaa halua merelle.

KOTIKALLIO

KOTIKALLIO
Näytetään tekstit, joissa on tunniste syksy saaristossa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste syksy saaristossa. Näytä kaikki tekstit

30.10.2019

Catching up for Mr Winter!

November seems to water the colours, fields and sences. 
Lähestyvä marraskuu tuntuu imevän valon, ja pilvet liikkuvat nopeasti kaataen kuuroja ennestään märkään maahan. Kun ulos kuitenkin uskaltaa, nauttivat silmät hämystä ja mieli suolaisesta ilmasta. Resepteistä valitaan pitkään hautuvat padat ja tukevat piiraat, ankkuroidutaan syystuuleen molemmin saappain. Merisäätä kuunnellaan joka päivä, ja kun saaristomerelle luvataan kovaa pohjoistuulta, päätetään nostaa myös Pellas Saga tukevalle kamaralle. Korpoströmin liuskalla kumpparit hörppivät vettä, ja aallot painavat kylkeä liusuun.

We listen to the sea weather forecast every day. The northern cold wind is rising and  we decide it is time to take up Pellas Saga to the safe ground. With wet wellies and cold fingers we finally succeed and after she has been scrubbed and cleaned  we need something to make us land, too, a tasty, creamy appel pie works always!



Nyt on kyljet kuurattu merirokoista ja ahdin partahaivenista. Långsam mat -kirjassa kuljetaan Österlenin kylissä, mutta samaa kiireettömyyttä ja rauhaa on elämässä Rumarissakin. Korpit raakkuvat yli raskain siivin, talitintit kisaavat ensimmäisistä siemenistä laudalla, viimeiset syreeninlehdet rapsahtelevat alas puutarhassa.



Kirpeät aamut saavat odottamaan ensilunta. Se satoi tänä vuonna Rumarissa 29.10., 
yhden ukollisen verran pölkyn päähän. Herra Talvi, tervetuloa.

The cold crispy mornings rise the hope for a white surprise, too, and then it starts, enough snow to make one little stubburn snowman. Welcome, Mr Winter!


12.11.2018

Kissoja & Karviaisia - Cats & Gooseberries

Haaveilemme usein matkoista. Luimme ruokokattoisista aamiaismajoituksista Englannin maaseudulla. Puulämmittäisellä hellalla voisi keittää teetä, yli nummien voisi vaeltaa koirien kanssa, jotka olivat myös tervetulleita. Merenrantakin melkein pilkotti. Kylien kesken järjestettiin karviaisleivonnaiskilpailuja.

We often dream of travelling and happened to read about a lovely B&B in the English countryside. There would have been a woodburner, mugs with hot strong tea, strolls across the fields, sea glittering in the horizon - until we understood that it is our life. Even the weather is very English. We don't have Gooseberry festivals but our own jam is unbeatable on a rainy morning on the toast. 
Kunnes tajusimme, että matkustaminen - ainakin Karviaiskilpailujen takia - on turhaa. Kun vettä vihmoo jo aamusta yli peltojen ja puut taipuvat, olemme yhtä suurta saarivaltiota. Suuria iloja on laittaa lisää puita Kotilieteen, kaataa vielä yksi kuppi vahvaa teetä ja voidella hellalla paahtunut leipä omalla karviaishillolla. Kurittomat kissat ryömivät puolivahingossa yli pöydän kohti unohtunutta puurolautasta, kunnes ne kaapataan lämmittämään syliä.

Viimeiset kuukaudet ovat olleet täynnä kissatouhuja. Fiamme ehti hädin tuskin täyttää vuoden, kun teiniraskaus paljastui ja sitten syntyivätkin pennut, eteisen lattialle yhdeksänvuotiaiden kätilöiden avustuksella. Pienet vikisevät suloiset pysyivät vain muutavan viikon kotilaatikossaan, kunnes löytöretkeily alkoi. Koska lapset eivät pystyneet päättämään, mikä pennuista jäisi kotikissaksi, pidimme kaksi suosikkia. Salmiak sai kodin Kangasalalta, jossa se tunnetaan nimellä Hali, ja Lakrits pääsi Strömman kylään Helmeksi kotisaarelle.
And the purring cats warming the lap... Our life has recently been full of cats when Fias suprisepregnancy and the four kittens filled our floors, fell our flowerpots and forced the dogs to learn some new house rules why it is allowed to use sharp nails but not sharp teeth. But these cuties don't follow us out for long walks in the rain. That is only for the tough country dogs.
Fia oli esimerkillinen teiniäiti. Ruokki, siisti ja kasvatti. Kukkaruukut saivat kyytiä, ja koirien leluista tuli kissojen harjoittelusaaliita. Kesävieraat konttasivat kissanpentujen perässä.
Kotiin jäi Findus, pentueen ainoa Mies, joka tuntuu päivä päivältä kasvattavan muhkeampia Salvador Dali -viiksiään ja rintalihaksiaan. Pikkusisko Fiolina on siro tiikeri, ja yhdessä seikkaillaan nyt puutarhassa ja hämmästellään lampolan asukkeja.
Children had two favourites, Findus with the Salvador Dali -moustache and sweet Fiolina, so we had to keep them both. Two other kittens got good new homes but mother Fia had a long maternity leave and raised them all well.


Fia saattaa vielä silloin tällöin saa äitiyden puuskan, mutta pienet suloiset ovat jo yhtä suuria kuin äitinsä. Keinutuoliin ne mahtuvat silti vielä yhdessä.

Koirille tässä on ollut uuden oppimisen paikka. Että näitä pieniä riiviöitä, jotka roikkuvat heiluvassa hännässä ja saavat kelliä sylissä, ei saa napata hampaisiin. Ne tulevat kehräten tervehtimään joka aamu ja sitten ohimennessä huitaista terävillä kynsillä. Lenkille yli peltojen ne eivät kuitenkaan pääse, sinne pääsevät vain säänkestävät karvakuonot.