Herran huomassa!
A new year is a border. We want to listen to our inner voice and feelings and say aloud what we have carried around for months. A new year is a mystery but life tends to surprise and those who adopt to changes will survive and those who humble will gain, too. We can only hope and give promises.
Uuden vuoden äärellä on
rajalla. Olemme herkistyneitä kuulostelemaan tuntojamme ja myös sanomaan ääneen
sellaista, mitä olemme kantaneet kuluneet kuukaudet. Uudesta vuodesta ei vielä
tiedä muuta kuin sen, että aina elämä yllättää, heittää eteen, ja ne, jotka
sopeutuvat, selviävät. Ne, jotka nöyrtyvät, voivat jotain saadakin. Me voimme
vain toivoa ja luvata.
 |
| Korppoo Lucia 2014. |
Just before Christmas we entrepreneurs of archipelago were invited to listen about pilgrimage. We are on the route of St Olav between Trondheim, Norway and Novgorod, Russia. One wants to atone, another thank - or find his path and seek for the holy. Everyone needs a bath, a bed and a breakfast after walking tens of kilometers from one island to the next. They also wish for an opportunity to meditate and pray. Unlike ordinary travelers of the archipelago road the pilgrims are not in a hurry. On a pilgrimage already the first step counts.
Joulun korvalla me
saaristoyrittäjät olimme kuuntelemassa toivioretkeläisistä ja
pyhiinvaeltajista. Olemme reitin varrella, ja moni vaeltaa Pyhän Olavin
jalanjäljissä Trondheimin ja Novgorodin väliä. Yksi haluaa sovittaa, toinen
kiittää - tai käydä henkistä polkuaan ja etsiä omaa pyhää. Kun on kävellyt
kymmeniä kilometrejä saarelta toiselle, mitä sitten kaipaa? Kylpyä, vuodetta,
ruokaa. Tavallisista rengastien hurauttajista poiketen näillä kulkijoilla ei
ole kiire. Pyhiinvaelluksella jo ensimmäinen askel lasketaan. Retkeläinen
haluaa myös mahdollisuuden hiljentyä ja mietiskellä.
We are shown photos from North of Spain, a pilgrimage way marked with shells and travelled for a thousand years. There are dormitories filled with beds, long tables for dinner and meets with the locals that make you glad. I am already filling the barn with bunk beds and cooking porrigde in a huge kettle. People have followed the steps of St Olav almost as long as St Jacob. For an entreprenor it is business, for a archipelagoer it is an encounter.
 |
| Our art project at the local school to honorate Tove Jansson and create a Nativity Scene to the Moomin world... |
Näemme kuvia
Pohjois-Espanjan simpukoilla merkityltä reitiltä, jota on taivallettu tuhat
vuotta. Retkeilijät yöpyvät kerrossänkyjen täyttämissä saleissa, ruokailevat
pitkien pöytien äärellä ja ilahtuvat paikallisten tervehdyksistä. Ajatuksissani
täytän jo täyttä häkää tallin vinttiä ja aittoja hetekoilla, ja hellalla hautuu
kymmenen litraa puuroa. Pyhän Olavin perässä on menty lähes yhtä kauan kuin
Jaakobin, välillä vain harvakseltaan. Yrittäjälle tässä on tienestin,
saaristolaiselle kohtaamisen paikka.
Every New Year we play with the cups. We hide something small under them and predict the future. We forget the branch of fir marking the visit of death, but take a piece of hard bread, the poverty... A ring and dancing shoe of the barbie mean fun, a key opens new doors. I am thinking of the travelers that wander. They don't foretell and wait. They just move on knowing nothing of tomorrow nor return. What a freedom and abandon! What if I give it a try - as a business investment on myself..?
 |
| The Three Wise Men |
Joka uusi vuosi leikimme
kuppien kanssa. Muutaman alle piilotetaan pieniä esineitä, ja niitä nostamalla
ennustamme tulevaa. Havunoksan kuoleman merkkinä jätämme pois manaamasta, mutta
köyhyyden näkkileivän palan hyväksymme. Sormus ja barbin tanssikengät tietävät
hauskanpitoa. Avain avaa ovia uuteen. Jään miettimään vaeltajia. He eivät ennusta
ja odota, mitä tuleman pitää. He lähtevät vaan tietämättä tulevasta tai edes
paluusta. Mikä vapaus ja huolettomuus! Kutkuttaa kokeilla – jos vaikka ihan
bisnesmielessä, itseeni sijoittaen.
http://en.wikipedia.org/wiki/Pilgrim%27s_Route
http://pilegrimsleden.no/en/
http://www.pilgrimstales.com/stolavsway.html