Peltipurkkiämpärit

 Pitkästä aikaa, on luvassa tekemistä! Ihan kunnon tuunausta meinaan. Haaveilin, että olisin tehnyt Joulukalenterin tänne blogiin tänä vuonna mutta aikatauluilla ja kiireillä oli muut suunnitelmat ja piti vähän rukata ajatuksia jotta en olisi ollut jouluun mennessä aivan rättiriepu-uupunut. 

Sanotaan siis että jospa tämän viikon tekeleet muodostaisivat sellaisen 

 Aatonaatto-viikon melkein Joulukalenterin

ihan kertakaikkisen loistava nimi (ihan tuntee olonsa kirjailijaksi, heh) joo, tällä mennään.

 

Ensimmäisenä on luvassa Peltipurkkiämpäreitä, vaiko sankoja? Romukierrätystä kuitenkin. 

Sain nämä erittäin suuret kurkku-peltipurkit (3 kpl vaikka kuvassa vain 2) Sokoksen hedelmäosastolta kun satuin paikalle kuin taiottuna sillä hetkellä kun siinä työntekijä täytti suolakurkku-astiaa. Kannattaa pyytää ruokakaupoista tai laitosruokaloista josko voivat laittaa sivuun odottamaan innokkaan askartelijan noutoa. Olin iki-iloinen kun sain nämä etikalle lemuavat purkit, taisi siinä olla työntekijällä lievästi hämmästyttävä hetki tämän pöhkö-hymystä ja hän vielä huuhtelikin purnukat tupla-ilostukseksi.

Kotona otin purkkien kannet kokonaan irti, kevyt huuhtelu sekä hioin sisäreunan Dremelillä pikaisesti jotta en saisi reunasta jatkossa haavaa, sillä se on tosiaan terävä, joten hiokaa sitä hiukan.

Kahvat hankin Bauhausista, alle 2 e kappale ja taivutin pihdeillä helposti taipuvia kiinnityspäitä hiukan kaareviksi,

 Jotta ne istuisivat kaarevan purkin kylkeen. Mallasin kahvoja kohdilleen ja merkkasin porattavien reikien paikat tussilla.

 Automaattipistepuikko on superkätevä väline (tuossa porakoneen vieressä kuvassa, maksaa jotain 1-2 euroista) sillä sen avulla saat paukautettua "lommon" peltiin ja poraaminen käy kuin tanssi porakoneella kun terä ei lipsu minnekään. Tämä vekotin tuli tutuksi hyvin Vintagen viemää-kirjassa.

Reiät siis seuraavaksi kahvoja varten, käytin 3,5 mm metalliporanterää.

Sitten popniitataan, eli käytetään vetoniittejä, sama vekotin ja samat niitit vaikka kumpaa tahansa nimeä käyttäisi. Popniittaaminen on superhelppoa, katso käyttöohjeet Vintagen viemää-kirjasta jos olet epävarma kuinka se käy! Näihin kävi hienosti 3,2 x 8 mm vetoniitit.

 Tältä kahva näyttää paikoillaan, supersiistejä nuo popniitit eiks jeh?

Viimeiseksi maalia pintaan, käytin sinkkispraymaalia, ollut luottomateriaali jo moneen projektiin, tällähän saa metalliin, tai sitten vaikka puuhun, sinkityn metallin ilmeen ja ihan oikeasti ohuen metallipinnan! Sinkkimaali-pintaahan saa tuttuun tapaan patinoitua suihkuttelemalla sitä vesi-etikka-seoksella vaikka suihkupullosta. 

Jätin tällä kertaa patinoimatta. 

 

 Tässäpä ovat valmiit peltipurkkiämpärit, monikäyttöiset, vaikka ulkotulille tai pieneksi roskapöntöksi tai miksikä vain. Huomenna näytän mihin muuhun niitä tuli jo käytettyä. 

Mukavaa maanantaita ja kiitos tosi paljon kommenteista edelliseen!

I recycled some large tin cans into handy containers by attaching handles on the sides. You can use these as a trashcan, or for paper rolls or even for large outside candles, they can handle it. 

The best projects are the ones where you get to recycle something that was going to be trash, into something usable. The finish on them is zink-spraypaint, that you can give patina by spraying it with water-vinegar-mix but I left mine just plain and supermatte.

Kehyksistä

Tämä mietelause oli aivan pakko saada työpöydän ylle, kun sen ensimmäisen kerran näin englanninkielellä niin tiesin että nyt löytyi hyvä. Ja tottakai suomeksi. Laitoin sen nopeasti vain tähän magneettitauluun jonka väsäsin viime kesänä vanhasta kehyksestä.

Kehykset ovat minulle kyllä ehdottomasti sellainen pehmeä kohta ja taidan keräillä niitä joskus fanaattisella innolla.

Onhan niistä  väsätty yöpöytätauluja Vintagen viemää-kirjassa...

ja ripustin muutamat seinää koristamaan nopeana ryhmänä. On monta muutakin kehys-ideaa, tuolla Patinaa-palstan puolella tällä kertaa, klik-klik tästä pääsee katsomaan!

What to do with old frames, quick and simple, go check the ideas out at Patinaa-column, here!

Yökirjasto

Nyt tulee vaihtelua kirjakiireisiin, nimittäin huomenna perjantaina olisi Parolassa tekemistä...

Nimittäin Hattula päivien lomassa löytyy kirjastosta  

Yökirjasto-tapahtuma, 

jossa ainakin pääsee allekirjoittaneen opastamana tuunaamaan vaikka mitä vanhoista kirjoista, on luvassa nopeita sekä näyttäviä askarteluja. Eli siis ilmainen tapahtuma klo 19-23 Parolassa Juteinitalolla eli kirjastossa, osoite on Kauppatie 3 Parola, on siellä haastattelujakin luvassa (minä messissä myös) ja vaikka mitä muuta. Sinne siis, Tervetuloa!

Kirjoistahan voi tuunailla vaikka tällaisia kirjarasioita mitä Vintagen viemää-kirjassa väsättiin, nyt tehdään vaan jotakin aivan muuta, todella mukavaa vaihtelua, nähdään siellä!

Ateljee osa 3: Kirjapainolokerikko

Työhuoneesta jälleen, mutta eihän sitä itselleen voi mitään kun on vielä niin paljon näytettävää! Tämä on varmaan se toiseksi tärkein huonekalu ateljeessa heti työpöydän jälkeen.
Nimittäin, tämä kirjapainolokerikkolaatikosto, löytyi sattumien summina eräältä maatilalta meille ja on odottanut jo yli vuoden varastossa. Nielee järjettömiä määriä tavaraa, oho.

Sehän oli maalattu joskus oranssiksi,
ja sitten niin ja näin vain puoliksi valkoiseksi,
joten maalasin sen kertaheitolla Uulan helmenharmaalla lattiapellavaöljymaalilla vain kerran ja annoin elämän näkyä.

Muuten, jos kuivumisajat mietityttää kunnon pellavaöljymaalilla niin tässä esimerkki miten mukavan nopeaa kuivuminen olikaan: 

Maalasin edellisenä päivänä 6 tuntia ja aloitin vasta iltapäivällä jolloin oli jo pimeää ja lopettelin 21 jälkeen. Seuraavana aamuna oli jo kaikki osat kosketuskuivia ja illalla kaikki niin kuivia että olisin voinut samantien ottaa käyttöön.Ei tarvittu valoa yöllä, ei erikoista tuuletusta, eikä lisälämpöä.

Ja minä diggaan pellavaöljymaalin tuoksua, se on terve tuoksu. 

Ei mitään uretaanialkydeja, muovipinnoitteita ja mitä muuta.

 

30 vetolaatikkoa täynnä lokeroita, ja kooltaan niin suuri että kuvaan ei meinaa mahtua. Tähän tulee kaikki työkalut (ei kuitenkaan suuret) jotka nyt ovat vallanneet siivouskomeron kompastumiseen asti. Ja materiaaleja niin paljon kuin vain mahtuukaan.

Kaapin päälle laitoin valaisimia, myös tämän Villavalon jonka ohjeet löytyvät Vintagen viemää-kirjasta, 

on siinä vaan niin kaunis valo..

 

Laitoin sen vanhan lääkäri-instrumentti-vitriinin sisään. Sulassa sovussa valaistun M-kirjaimen kanssa, ja vanha lääkärin lämpölamppu odottaa vielä uusiovalaistusta, pelittää kyllä, mutta 300 W lampun teho on ihan sillai hitusen liikaa arkikäyttöön, eikös joo?

 

Lisää huonekaluja, nurkkia ja muita ylläreitä tiedossa vielä työhuoneesta pian, nyt jätän vähän yllätykseksi, mutta paljon on vielä näytettävää. 

Joulu ja työt teettävät nyt minulla niin paljon puuhaa että saatan olla hetkisen hävyksissä blogista mutta palaan heti kun ehdin, ehkä nopeammin kuin luulenkaan, tämä joulukuu meinaa loppua ennen kuin ehti alkaakaan, kuinka se nyt tällaisen pikavaihteen laittoikaan päälle?

Räntäisestä säästä huolimatta, ihanaa tiistaita teille ihanille ja paljon hymyä!

Älkää antako joulun stressata, koitetaan ainakin estää.

From the workroom, again, but can't help myself 'cause there is so much to show! This old printer's drawer we found from a farm has been waiting in storage for over a year to be put into use. It was painted orange, and then half white, I guess the painter got bored midway through the job. So I painted it with linenoilpaint to a nice shade on pearl grey. Love the smell of good linenoil paint, it's a healthy sent.

It stores about a million things and huge amounths of tools and others such. The lamps on top of it are an old doctor's odd-warmth treatment lamp or something of the sort, led-lighted letter M and a woollen light I made in our book Vintagen viemää, it really has a nice light to it. 
The Christmas time and work are trying to bury me into stress so I might not have a lot of time to pop here for a little while, but I'll come back as soon as I can, maybe sooner than I think. 
Have a great tuesday!

Botanical-taulut

Niin monia hätääntyneitä Botanical-taulujen pahvin etsijöiden kommentteja sekä sähköposteja on tullut että täytyi kääräistä hihat ja keksiä ratkaisu moiseen pulmaan. Itsekin huomasin nyt Tuunauspäivän-askarteluja valmisteltuani että konepahvia, jota myös joskus puupahviksi kutsutaan, ei löydy ruskeana versiona oikein mistään, että voi mikä häh ja melkein kirosana, mutta... 

Ei hätää, nimittäin nyt seuraa niksi!

 Vanhat opetustauluthan on tehty tällä seuraavalla tekniikalla suurinpiirtein myös, nimittäin pahvin takaosa ja reunat on paperoitu, kyllä, ruskealla ohuella paperilla jonka huomaa reunoista kun oikein tiirailee.

 Joten, materiaalina tarvitset:

~ Sitä harmaata konepahvia (1 mm-1,5 mm paksuisena)

~ Ruskeata liimapaperia (saa taidetarvikeliikkeistä, käytetään kehystykseen yms. saa jättirullissa ja pikkurullissa)

~ Vettä (hanasta, tai pullosta tai järvestä)

Leikkaa suurinpiirtein yhden sivun mittainen pala liimapaperia ja upota se veteen, vähän huljuta ja nosta ylös sekä pyyhi sormien välissä liiat vedet pois paperin pinnalta.

 Laita liimapuoli tähän tapaan pahvin laitaan ja taita molemmin puolin kiinni pahviin.

Painele sormin suoraksi ja sileäksi. 

 Pyyhi vielä ylimääräinen vesi pinnasta kankaanpalalla tai pyyhkeellä sekä toiselta puolelta myös. Leikkaa ylimääräiset osat pois laidoista, joko suoraan tai 45-asteen kulmaan, ihan mikä tuntuu mukavimmalta.

Ja anna kuivua perusteellisesti ennen kuin jatkat!

Sitten valitaankin vain kauniita kasviaiheisia printtejä, mistä näitä löytää mielin määrin ja ilmaiseksi on neuvottu tosiaan Vintagen viemää-kirjassa, josta löytyy myös kuvien kera kaikki muut työvaiheet tosi selkeästi miten taulusta sitten tulee vaikkapa tällainen:

Ja tässä se nyt on, melkein aidompi kuin aito opetustaulu, eiksvaa? Ja kauniin ruskeat reunat.

Mukavaa keskiviikkoa kaikille!

This is also in finnish only, sorry, it's an added advice to a neat botanical-educational board from my book Vintagen viemää!

Arvotaan voittavat numerot

Kylläpä meidän pörröinen perheenjäsen onkin pitänyt meidät kiireisenä, ja oppimassa uutta samalla kuin se itsekin. 

Mutta nyt on arvottu kaksinkertaisesti, eli arvontanumerokoneella arvottuna postikortit lähtevät uuteen kotiin Minjalle,

ja kirja Esmeraldalle! 

Onneksi olkoon molemmille ja kiitos paljon kaikista kommenteista sekä sähköposteista, moniin toiveisiin tuunauksista ja askarteluista, valaisimien teosta lähtien huonekalujen muokkaamiseen löytyy helpotus tekemiskolotukseen juurikin Vintagen viemää-kirjasta, kun viime vuonna meistä ei paljon blogissa kuulunut, me teimme juuri niitä tuunauksia ja kymmenittäin muita tekemisiä ja rakenteluja ja ne on kaikki tiivistetty tähän kirjaan jättipaketiksi. 

Yksi kommentti teki minuun erityisen vaikutuksen ja haluan palkita vielä erikseen Tintin postikorteilla mukavista, ajatuksia herättävistä kysymyksistä joihin syntyi hinku vastata, kiitos. 

Blogissa on luvassa siis puutarhajuttuja, asemasta lisää kuvia, meistä juttua ja vaikka mitä muuta tuttua ja uutta, heti kun vain ehdin niin aloitetaan! 

Arvotaan!

No nyt lähtee käyntiin arvonta pitkästä aikaa myös täällä asemalla! 

Hurjia lukemia on pyörähtänyt kävijälaskurissa jo ylikin 500.000 sekä lukijoita on tullut roppakaupalla lisää, tästä suuri kiitos ja kumarrus,

Arpajaisvoittona on tällä kertaa jaossa tosiaan yksi Vintagen viemää-kirja, täynnä ideointia kesää varten ja jotta kirjasta ei tuntuisi yksinäiseltä mennessään postilaatikkoa kohti...

Arvon myös 2. palkintona ei vain 7 kappaletta vaan..

9 kappaleen postikortti-lajitelman, joista löytyy kirjan aiheita ja kuvituksia muille postitettavaksi asti. Tai sitten sinne inspiraatiotaululle, näistähän riittää! 

Joten osallistuaksesi jätä kommenttia tähän postaukseen, tällä kertaa toivoisin jos voisitte kertoa samalla sopivasti että:

Mitä kaipaisitte eniten ja hirmuisasti nähdä Parolan aseman blogissa tulevaisuudessa, toiveita, haaveita tai muuta kutkuttavaa kysyttävää, kirjoittakaa ihmeessä.

Osallistumisaikaa on ensi maanantaihin, 23.5 asti klo 22, 

onnea kaikille tasavertaisesti! 

Myös sähköpostitsekin voi osallistua, osoite on tuttuun tapaan tuossa vieressä sivupalkissa.

Saarekepöytä osa 2

Nyt onkin luvassa yläkerran keittiöstä aimo annos kuvia ja saareke on tosiaan valmis ja jo juhliin kokatessa hyväksi todettu! 

Pöydän sävyksi valiutui äänestyksessä suuren suosion saanut lämminharmaa sävy, maali on Ottosonsin ja sitä löytää Lundagårdin puodista täältä. Väristä tuli aivan täydellinen, pinta on aika eläväinen ja tavallaan "laikukas" mutta se näyttää itseasiassa paremmalta juuri niin. Alla varmaan vaikuttaa vanhan maalin rippeet. Se on kuin se olisi aina ollut näin. Yksi kerta riitti, maalasin tällä kertaa pensselillä.

Pöydän pinta käsiteltiin vesiliukoisella Bloomin työtasoöljyllä, joka on ainakin saanut EU:n ympäristömerkinnät ekologisena aineena, joten sitä piti päästä testaamaan. Ainetta saa ainakin Pintanikkareilta. Käsittelin ensin tason runsaalla kerroksella, sitten hionta 0000-teräsvillalla ja vielä yksi kerros heti kohta ja vielä teräsvillalla. Suosittelen kyllä levittämään vain ohuen kerroksen toisena kertana, pinnasta nimittäin tuli hieman kiiltävä ja siitä en pidä, toivon että taso kuluu pian mataksi.
Nyt siltä pitäisi voida syödä, tai vaikka nuolla ruokansa.

Lopputulos on aivan mahtava! Tämä on nyt oma lempipaikka kotona...

Jättimäisiin laatikoihin pääsi keittiöpyyhkeet, näitä kerään ja kaikkia käytän. Sekaisin on armeijan vanhat, äidiltä perityt ja sieltä täältä löydetyt. Meillä ei kauheasti paperia käytetä keittiössä, pyyhkeitä mieluummin ja sitten pyykkiin. Tässä ei edes ole kaikki...

Lattia on ainoa joka ei keittiössä miellytä tippaakaan mutta sitä ei tarvitse ikuisesti katsoa, sitten kun ehdimme keittiöremontin kimppuun ja puulattia saadaan esiin, sitten...

Keittiö on vähän kapoinen joten millään ei saa kuvaan kaikkea mitä haluaisi..

Upea penkki pöydän päätyyn, juuri vähän korkeampi, löytyi Metsänkylän navetalta täältä.

Hieno, pitkään etsitty jätti kivimortteli löytyi hulluilta päiviltä, tämän suurempi se ei oikein voi olla tai sitä ei kertakaikkiaan jaksa kantaa. Tälläkin jo painoa varmaan n. 7 kiloa.

Vanha lautashylly taas löytyi huuto.netistä jo kauemman aikaa sitten. Nyt se pitää paikkaansa tässä, varmaan toiselle kaapille, saapi nähdä..

Ja omatekoinen Kattokoukusto kruunaa keittiön, siirsimme sitä hiukan ja hetken kun oli pois paikoiltaan, keittiö näytti yksinäiseltä ja tyhjältä. Se on mahtava, ja tähän kuten yli 52 muuhunkin projektiin löytyy ohjeet kuinka sen voi tehdä aivan itse kirjasta Vintagen viemää. Tämän koukuston tekeminen ihan itse nostatti kyllä niin osaamis-itsetuntoa että voihan!

Tässä on kyydissä kaikki tarvittavimmat ja kauneimmat roikotettavat keittiötarpeet. Yksi puuttuu, suurin espressopannu, mutta se olikin juuri käytössä.

Keskellä valaisimina Kakkukupuvalaisimet, jotka nekin löytyvät kirjasta. Piiloutuvat aika mukavasti tuonne keskelle, eikös?

Oikein kaunista ja aurinkoista viikonloppua kaikille!

Now the island table for the upstairs kitchen is finished and here it is! The table was painted with full linenoil paint, a warm gray shade, that you can find and buy here. The surface was treated with eco-friendly oil that is meant for working surfaces. Now you can practicly eat off of it. 

The result is fabulous, the kitchen is my favorite place right now. The large pot hanger is something I'm really proud of, it's selfmade, and you can find the instructions and step-by-step-pictures in my book Vintagen viemää, as well as for over 52 other projects to enjoy. And no, it is not hard to make, just takes a little bit of patience. Have a great, sunny weekend!

Juhlistamista ja Ihanassa

Vappuna juhlittiin samalla sopivasti Vintagen viemää-kirjaa, todella mahtavasti ehtivät ihmiset kilistelemään asemalle nopeisiin juhliin..

Sitten herkuteltiin kunnon focaccialla, pikkusuolaisilla ja porkkanakakulla ja muulla..

Ja hyvin runsaasti kuplivaa, myös siman muodossa (paras on aina kotona tehty mutta toiseksi paras on Porvoon kotisima).
Kiitos kaikille ihanille kun pääsitte kippistelemään!

Samalla kastettiin käyttöön uusi keittiön saareke, on se vaan niin paras huonekalu ikinä, lupaan että tällä viikolla näytän millainen siitä tulikaan.

Ja sitten vielä nopea juhlien koristusvinkki:
Loistavan kukka-asetelman saa super-halvoilla miniruusuilla, vanhalla työkalupakilla, melkein ilmaisella palalla säkkikangasta ja yhdellä jätesäkillä.
Säkkikangas pohjalle, jätesäkki eristeeksi ja kukat päälle omissa ruukuissaan. Keksintö tuli kun kukat napattiin puutarhamyymälästä mukaan perjantaina.

Hyvin ehtii vielä vaikka äitienpäiväksi koristelemaan pöytää..

Uusimmassa Ihana-lehdessäkin on mahtavat vinkit kevään juhlien koristuksen avuksi, esimerkiksi helppoja kukka-amppeleita, lehti löytyykin jo kaupoista!


We had a small party last weekend to celebrate our book Vintagen viemää, such fun and lots of bubbly! Here's also a super-fast-flower-arrangement tip: Grab miniature roses, an old toolbox, small piece of burlap and a hefty plastic bag. Put the burlap to the bottom of the toolbox, then the plastic bag and just place the roses (or what ever flower you want to use) in the toolbox in their own pots. Fast and simple and looks like a million bucks, like almost.
Also a great decoration tip for the upcoming festivities of Spring you can find in the latest Ihana-craft magazine (sorry only in finnish) here. Have a great monday everybody!