Laituri 9 3/4 - Platform 9 3/4

Hei, pitkästä aikaa.

Työkaveri jäi eläkkeelle. Tein läksiäislahjaksi torkkupeiton tiilimallilla. 
Sain mukavan kommentin, Potterin laiturista. Nimesin työn sitten sen mukaan. Se osu ja uppos :) 

Tässä vaihekuva. Mulla ei ole suunnitteluseinää, vaan suunnitelusänky, joka tuntuu olevan aina varattu. Tai ei se ole varattu kun aloitan, mutta kun kangasta alkaa tulee, niin kissakaverit on heti mukana.      

 Tässä lähikuvaa kankaista.

 Tässä näkyy taustaa. Tikkaukset on tiiliä kiertäen.

Työ oli todella kiva tehdä ja lopputuloksesta tuli kaunis.

Crossroads / Risteykset valmiina

Olen aiemmin jo näyttänyt  vaiheessa olevaa pintaa tästä työstä, sekä valmiin pinnan, mutta kyllä tätä työtä kelpaa vielä kerran vilauttaa valmiina :)

Tausta on koottu yhdestä isosta palasta, jota sitten jatkoin päälipuolen sävyillä tarpeeksi isoksi.

 Tikkautin työ Töölön Tilkkupajassa.
Tässä hieman lähikuvaa silmukoista.Tämä oli hyvä malli tikkaukseen. Kaunista tuli.

   Risteyksien saumat ei aina osuneet kohdilleen, kuten lähikuvista huomaa. Palojen trimmauksessa olisi pitänyt olla tarkempi, mistä mahdollisen ylimääräisen leikkaa pois, ettei tule heittoja.  Kokonaisuutta pienet heitot eivät kuitenkaan haittaa.

 

Tässä reunuksesta kuva, joka on tehty kahdella värillä. Saakohan tästä selvää kun on harmaa tausta? 

 Lähennetään ja käännän kulmat taustan päälle. Ei huono!

 Tuli kyllä kiva reunus. Ja on silti kiva, vaikka tunustan nyt mokani. Mun piti tehdä yksivärinen, harmaa raita pinnan viereen ja musta-valko pilkullinen kangas ulkoreunaan.  Kun olin ommellut kaitaleet yhteen, silittänyt homman ja aloin aamulla ompelemaan, tajusin, että tämä on väärin päin. Mulla oli pieni mallikappalekin tästä, mutta ei ne aivot jaksa aina työskennellä. Varsinkin jos on kärsimätön ja yrittää saada valmista ajattelematta. En tehnyt uutta nauhaa, kun tiesin, että tästä tulee kiva näinkin.
Mulla on ohjeessa mitat 5 cm + 3 cm kaitaleet yhteen, mutta lisäsin molempiin 0,5 cm, jotta saan leveämmän raidan. Halusin siis raidan, en terettä  

 

Tässä peitto "tositoimissa". Tämä on nyt mun testihuone / leikkikenttä.  

Seinät on jääneet tyhjiksi, kun tytär lähti opiskelemaan. 

Niihin olisi nyt seuraavaksi tilaa ja mahdollisuus virittää jotain työtä. Mitähän keksisi...

Mukavaa alkavaa viikkoa!

Torkkupeitto kevään väreissä

Talot-tilkkutyö siirtyi takavasemmalle.
Työkamu jäi tänään eläkkeelle ja mulla tuli hirveä kiire puuhata torkkupeitto läksärilahjaksi.
Mietin mikä olisi helppo ja nopea malli, mutta samalla tyylikäs, moderni ja muutenkin kiva.
No sehän on tietysti tämä, suikalepeitto. Tämä on jo toinen tekemäni tänä vuonna.
Aloitin peiton pe iltana ja sain valmiiksi viime yönä puolen yön jälkeen. Ehkä nopein tekemäni työ. mutta kyllähän tähänkin  sai tuntia jos toista kulumaan. Kivaahan mulla tietty oli joka hetki :)

Värit on tulevasta keväästä.

Tausta oli sitten taas vaikea mietittävä.
En halunnut ihan yksiväristä. Juu, ei tullut yksiväristä, tuli kaikkea muuta. Tästä tulee Jamaikan lippu mieleen.
Käytin keskelle aiemmin tehtyjä, ylimääräisiä paloja ja "vähän" kehystelin.  

 Lähikuvaa kaarevista saumoista. 

 Tikkaukset on joka saumaan.
Kuvat on otettu keskiyön jälkeen, peiton valmistuttua.
Tässä kuvattu valoa vasten, joka ei ikinä näytä hyvältä. 
Pakko oli kuitenkin kuvata, ennen luovutusta, että jää itselle muisto työstä. 

 Vaikka tausta on tumma, laitoin luonnonvalkoisen alalangan.

Peiton koko n. 140 cm x 190 cm.
Saaja oli iloinen lahjasta. Oli kuulemma mieleinen, mikä on aina kiva kuulla 

Harmaa valkoinen torkkupeitto

Juuri ennen Olympialaisia valmistui muhkea kisapeitto.
Tämän alla tarkenee katsoa tuulista tuiverrusta Koreasta. Siellä näyttää niin kylmältä, että se vaatii kotioloihinkin, sohvaperunalle kunnon toppinkia.

Malli on hyvin yksinkertainen. Neljästä osasta tehty pala, jota pyörittelin miten parhaaksi näin.
Kankaat oli melko samoja läpi työn ihan tarkoituksella.

 Tämä työ kelpaa kuuleemma tyttärellekin. Värit ratkaisevat.

 Lähikuvaa kankaista.

Tausta on kaunis, harmaa kangas.

Peiton koko n. 150 x 200 cm.
Vanuna on paksu 100 g polyestervanu.

 Tässä vielä testikuvaa käytöstä.
Juuh, on just hyvä.

Crossroads Quilt / Risteys kasvaa

Lokakuussa valmistunut torkkupeiton päällinen on kaivettu uudelleen esille.
Mun piti viedä työ tikkautettavaksi, mutta se jäi tekemättä, koska en pitänyt kasaamastani taustasta.
 Mulla on paljon isoja paloja hankittuna, jotka tarvitsevat vain ripauksen jotain  muuta kangasta lisää, jotta niistä saa sopivan taustan. Tarkoituksena olisi käyttää nämä palat pois pyörimästä.   Taustaan ne kelpaavat ihan hyvin.
Eli tämä, pienistä jämäpaloista tehty torkkupeitto joutui lisäkäsittelyyn. 

Tein 2 riviä lisää vaakaan ja pystyyn. Siitä tuli 32 palaa lisää. 
Nyt peitto on muuttumassa torkkupeitosta päiväpeitoksi 120 cm sänkyyn.  Lisäpaloja ei enää saanutkaan tehtyä jämälaatikoiden paloista, vaan nyt piti otta hyllystä mitä löytyi.

Malli olisi helppo tikata itsekin ihan suoralla, mutta tämä on niin iso pinta, etten halua ensin kontata lattialla tunteja ja sitten tikata kangasta ryttyyn tai kieroon. Todennäköisesti menisi sekä että.
Täytyy vissiin odotella kiltisti Töölön Tilkkupajan Soilen muuton päättymistä, jotta pääsen siellä käymään. 

No, siihen asti voipi katsella näitä tikkaamattomasta pinnasta otettuja kuvia.
Tykkään mallista tosi paljon. Sen huomaa :)

 































Tausta piti rakentaa osista. Lisäsin samoja kankaita taakse, pieniin paloihin, kun päällisessäkin oli käytetty. Taustan hiljaiset lumikuuset rauhoittavat päällisen ruuhkaa. 

 

Taustan lumikuuset näkyvät vasta tosi läheltä.  Se on hyvä niin. Kangas näyttää mukavan neutraalilta kauempaa. 

Interleave quilt

Tänään oli superhieno päivä. Aurinko toimi superhyvänä motivaattorina  saada työ valmiiksi.
Mutta olipa tuulista.
Peiton toinen reuna näyttää ihan kierolta, mutta tämä oli suorin kuva mikä juuri ja juuri saatiin otettua. Tuuli pöllytti työtä minkä kerkisi. 

Seison juoksuhaudan reunalla, jotta peitto roikkuisi suorana alas asti.

Tässä hauskoja kuvia, kun yritettiin saada kuvaa aikaan.
Mua ei pitänyt näkyä...

Suoran peiton sijaan varjot näkyy hauskasti.  

Eihän tästä tuu mitään! Mutta peiton tausta näkyy hyvin.

Ja nämä hauvojen varjot on niin hienoja!
 

Tässä yksi taikamatto, lähdössä lentoon!
No saatiin yksi, mekein suora kuva. Kelpaa tässä säässä. 


Tässä vielä kuva pinnasta, ei tikattuna. Tikkasin joka saumaan. Suikalet ovat 4,5 cm, joten niitä on paljon. Mutta se oli helppoa. Vanu on tosi ohut polyestervanu.
Työ tulee portaikon seinälle.

Olen ehtinyt ihastua, kyllästyä ja epäillä työtä, ennen sen varsinaista aloitusta.
Kun siihen ryhty, työ oli simppeliä.
Mikä tässä oli harmittavaa itselleni, etten pystynyt etukäteen näkemään millainen työstä tulee.
Jos tekisin toisen, en siltikään osaisi katsoa kankaita ehkä juuri tarkkaan, siihen paikkaan ja siihen muotoon kun haluaisin. Ehkä harjoitus tekisi mestarin. En ota selvää, ainakaan heti.
Toiset saavat työn väreistä terapiaa, minä tarvitsen hetken vain tavallista terpiaa tämän jälkeen.

Ehkä seuraavaksi teen vaikka hirsimökillä jotain kivaa. 

Sininen talviuni

Tämän vuoden ensimmäinen tilkkutyö on sinisistä kaitaleista tehty peitto. 

Työ lähti liikkeelle sinisistä talvisista kankaista jotka halusin samaan työhön. Niissä on hiutaleita, huurretta, tähtiä yms. kauniita kuvioita.  

Kankaat ei ole jouluisia, talvisia kyllä, joten peitto voi olla pidempäänkin esillä.

 

Tässä hauska yksityiskohta. Tilkkukaverin painama merihevonen, joka on hieno! 

Se pääsi paraatipaikalle. 

 

Käytin myös Vallilan verhoista jääneet turkoosi-harmaan kukalliset suirot pintaan.  

Ne sopivat väriltään hyvin.  

Kanttaus on tehty kahdella eri kankaalla, jotka ovat melkein samanlaisia.

 Työssä on superkuohkea polyester vanu. Sen paksuus on 150 g. 
Kone tikkasi sen ihan hyvin. Säädin piston pituuden vain huomattavasti pidemmäksi.
Yritin tikata saumaan, eli tikkaukset on tiheään.

 Tausta on ihanan pehmeä ruudullinen kangas.

Työn koko on n. 140 x 200 cm. 
Tästä tuli hitti. Yksinkertainen on kaunis.