Syksyistä

On taas sellainen oman elämän ruuhkakuukausi, että oksat pois. Ei tahdo pysyä ajan kulumisen perässä. Viikonloppuna ajattelin ehtiä puutarhatöiden pariin, toivottavasti ei sada, tai ainakin olisi taukoja sateessa. Ilokseni katselin, että haravointia ei voi vielä aloittaa, lehdet ovat pääosin tiukasti kiinni puissa meillä olleista myrskyistä huolimatta. Haravointia kun voi tehdä ennen lumien tuloa kauniina pakkaspäivinä.

Tämä taitaa olla viimeinen kuva 'Vanilla Fraise' hortensiasta ennen kuin kunnon pakkasyö rusketti sen kukat. Pensas kasvaa omana mieleni hivenen liian harottavasti, olen yrittänyt leikkaamalla ohjata sen kasvua.

Vaikka 'Grandiflora' hortensian runko on vino, olen onnistunut kasvattamaan siitä kivan yksirunkoisen pensaan. Taustalla näkyy pieni punerrus rusokirsikassa, tänä vuonna ruska ei ole meillä kovin kummoinen edes näissä ruskan luottokasveissa.

Äitini laittoi kuvan kelloköynnöksen siemenkodista. Niitä tuli hänellä peräti 33 kappaletta. Kasvatin hänelle kaksi valkoista kellököynnöstä, ne tekivät valtavasti kukkia ja myös nuo siemenkodat. Instassa kyselin ohjetta näiden kuivaamiseen ja ilmeisesti kannattaa kuivattaa siemenkodat näin ja ottaa siemenet talteen kuivumisen jälkeen.

Lämmin syksy saa osan kasveista sekaisin. 'Omoshiro' kärhö teki uuden verson ja siihen nupun. Valitettavasti ensipakkanen ehti tulla ja palelluttaa nupun. Normisti 'Omoshiro' kukkii alkukesästä eikä tee enää uusintakukintaa.

Kuten jo sanoin, tänä vuonna ei hehku kummoisesti ruskan värejä. Elokuussa hankittu Tuurenpihlaja näyttää heti mihin pystyy. En malta odottaa, että puu on suuri ja noin kauniin punainen. Siitä tulee vielä arboretumin syksyinen katseenvangitsija. Puiden ja pensaiden verkottamien on loppusuoralla, enää uupuu muutama verkko.

Kaikki kolme syyskimikkiä ehti kukkaan vaikka pelkoni sen suhteen oli suuri. Eivät onneksi hätkähdä ensimmäisiä kylmiä ilmoja. Jokunen harmaakäenkukka kukkii kimikin seurana. Taustalla näkyy mongolianvaahtera, sekin on ruskan huippuvuosina paljon punaisempi. Pienempi keltainen puu kauempana on visakoivu, se on ymmärtänyt kellastuttaa lehtensä, vaan muista koivuista osa miettii vielä.

Seuraavaksi hyppään hetkeksi puutarhaan ennen kuin haen lapsenlapset yökyläilemään.

Syyskimikistä ruusuomenaan

 Kylläpä ovat illat käyneet lyhyiksi. Seitsemältä on jo niin hämärää, että on tultava puutarhasta sisälle. Olen tyhjentänyt ahkerasti kasvimaata. Kaikki muut kasvatusrivit ovat tyhjiä paitsi yksi kehäkukkien rivi. Se saattaa jäädä paikoilleen siementämään itsestään. Siinä tyhjentämisen yhteydessä keksi miten muutan kasvimaata vihannesten pinta-alaa pienentäen. Lisään pensasmustikoiden määrää ja istutan ne pitkään lavaan. Sitten ensi keväänä.

Tummalehtinen syyskimikki kukkii ensimmäistä kertaa. Ostin tämän vuosi sitten Mustilan arboretumin taimipäiviltä. Lajike on hukassa vaan ei sen väliä, tämän piti olla vaaleanpunaisena kukkiva mutta ehkä tuo on enemmän valkoinen.

Pölyttäjät tästä tykkäävät syyskimikin kukista. Aurinkoisina päivinä kukissa on käynyt kuhina.

Luumulehdon reunamilla kasvavissa angervoissa on huikea ruska. Tai oikeammin puna. Kuvan on angervo on keijuangervon siementaimi.

'Sointu' ruusu jaksaa kukkia rosariossa. Kukista pitääkin nauttia sillä jos aion siirtää tämän niin joudun leikkaamaan sen siirtoa varten ihan matalaksi ensi keväänä. Kukinta saattaa jäädä siltä kesältä väliin.

Jättiverbena on selkeästi syksyn kukka. En tiedä ehtiikö kukat kypsyä siemeniksi vaikka lämpöä on riittänyt, olisi kiva kerätä tästä siemenet ensi vuoden kylvöihin sekä kokeilla talvehtiiko siemenet maassa itäen itsestään ensi keväänä.

Marjaomenapuussa on hieno syysväritys. Harmi vain, että se tiputtaa lehti kiihtyvällä tahdilla. Olisi tätä näkyä katsellut pidempäänkin.

Myös ruusuomena on pukenut ylleen syksyisen juhlamekon. Kuvasta ei näy mutta puu on täynnä pieniä herneen kokoisia omenoita. Ajattelin kokeilla kylvää muutaman niistä ja kokeilla mitä mahdollisista itäneistä siemenistä kasvaa. Ruusuomenan alla kasvaa 'Lumikki' verhoangervoa. Oli hyvä valinta tuohon. Verhoangervo pysyy erittäin matalana ja kukkii monta viikkoa pienin valkoisin kukin. Pikkuhiljaa ostan lisää taimia niin, että koko puun alusta peittyy verhoangervoilla. Tai ensisijaisesti toivon Lumikin tekevän pikkutaimia ja täyttävän niillä aukkokohdat.

Olisi melkeinpä skumppalasin paikka jos sellaista nauttisin. Kaikki kukkasipulit ovat maassa. Paitsi Lökar och Knölarin tilaus mutta sitä ei lasketa koska ei ole vielä saapunut.

Kasvikaruselli

Tänään sain idean siirtää muutamia kasveja. Luvassa on sateita joten siirrettyjen kasvien kastelusta huolehtii luonto eikä kiireinen puutarhuri.

 Luumulehdon ruusuomenan alle siirsin yksittäisiä, hassuissa paikoissa yksittäin kasvavia scilloja. Toistakymmentä sain siirrettyä. Ympyrään on istutettu 'Lumikki' verhoangervoa. Vielä niitä on niukasti mutta ostan pikkuhiljaa lisää. Verkko joutaa olla paikoillaan jänisten takia.

 Seuraava siirto oli kaukasiantähtiputket. Tosin en ole varma lajikkeesta mutta sellaisen siemeninä nämä on kylvetty. Siirto on näille jo toinen tänä keväänä. Ensin ne piti siirtää koska ahdistelivat kasvullaan mätäskurjenmiekkaa ja nyt saivat lähteä sellaisen kasvin tieltä joka tarvitsi näitä enemmän suojaisen kasvupaikan.

 Tähtiputkien tilalle tuli syyskimikki jonka luulin jo heittäneen henkensä viime kesien kuivuudessa, viime kesänä en tätä nähnyt. Nyt sai hyvän ja suojaisan kasvupaikan kivimuurin kyljessä eikä maa ole tässä niin savinen kuten entisessä paikassa.

 Seuraavaksi lähdin uhkarohkeaan tekoon ja siirsin jouluruusun joka kasvaa mutta ei kuki. Juuripaakku oli järkyttävän suuri (lapio antaa mittasuhdetta) mutta sain sen ylös kokonaisena. Samalla selvisi syy tämän kitumiseen. Kivi jonka edessä jouluruusu kasvoi jatkuikin niin maan alle, että jouluruusun juuret olivat litistyneet kiveä vasten.

 Uusi paikka on talon edustan penkissä. Tässä pitäisi olla hyvä maa.

 Jouluruusun vieressä kasvoi kituliaasti myös silonietospensas. Se palellutti viime talvena kaikki maanpäälliset osansa mutta puskee juuresta uutta versoa. Uusi paikka on pintakivien vieressä joten juuristolla on tilaa.

 Jouluruusun ja silonietospensaan tilalle jaoin tummaa ruusujuurta josta tykkään todella paljon.

Viimeinen siirto oli valkohanhikki jota laitoin luumulehtoon kohtiin joista kaivoin tällä viikolla kaikki nukkapähkämöt pois. Nukkapähkämöä jätin rinnepuutarhaan jossa se kasvaa kauniimmin. Oliskohan kaikki suurimmat siirrot tällä erää tässä.

Kepeästi kevättöitä

Tänään otin rauhallisesti puutarhassa. Aamulla pikakeikka rautakauppaan jotta saadaan risuaita korjatuksi. Sen jälkeen laaja puutarhakierros kotilopurkki kädessä. Loppupäivä meni tehdessä vähän sitä sun tätä, sillai ihan kepeästi.

 Kasvimaan ylälohko oli yön sateesta huolimatta riittävän kuiva haraamiseen ja kylvöihin. Kaksinkertaisten harsojen alla on keltasipulit ja vähän härkäpapua. Olen kasvattanut parisen vuotta punakukkaista härkapapua 'Crimson Flowered' mutta tänä vuonna sitä ei tule, unohdin tilata siemenet. Joten nyt tyydytään valkokukkaiseen. Tyhjään keskiriviin tulee myöhemmin hernettä.

 Harmaa päivä piti lumikin kukat supussa.

 Lisää miniatyyrilöytöjä puutarhasta. Mantsuriankärhö on hengissä. Se on istutettu niin, että kiipeää kivimuurille ja kukkii muurin päällä.

 Liila esikko antaa parastaan.

 Narsisseja, viime syksynä istutettuja ja siksi näin komeita. Taantuminen alkaa välittömästi.

 Olin ihan varma ettei syyskimikki 'Brunette' selviä hengissä talvesta. Hengissä on ja seuraavaksi voi jäädä jännittämään ehtiikö kukkia. Tämä on istutettu kahden kivin kainaloon, hyvin suojaisaan paikkaan, ehkä se edesauttaa kukintaa.

 Viime kesänä siirretyt ukonhatut voivat hyvin. Alkuperäisessä kasvupaikassaan eivät olleet koskaan näin tuuheita. Siinä se nähdään, kasvupaikalla on merkitystä.

Purppuratuomesta pilkistelee selviä kukkanuppuja. Tämä on kevään kukkivista puista lemppareitani.

Valkoista

Nila blogista Lappalainen etelässä laittoi liikkeelle kivan kuvahaasteen jossa etsitään puutarhan valkoisia perennoja. Alla omani viime kesältä. Rajasin pois sipulikukat, laukat ja hortensiat sillä muutoin kuvia olisi tullut aivan liikaa. Jäi tuosta muutama perennakin pois kuten kielo ja
valkovuokko.

Ensimmäinen perenna mikä tulee kukkaan on Lumikki Sanguinaria Canadensis. Viime vuonna teki jo peräti kuusi kukkaa.

 Arovuokko on hyvä kakkonen. Minulla tämä on pysynyt ihmeen kurissa, ei ole pahemmin levinnyt.

 Valkoiset akileijat, niitä ei kai voi hehkuttaa liikaa. 

 Paratiisililja, tästä tykkään ja olen yrittänyt saada sitä kasvamaan muuallakin puutarhassa, huonoin tuloksi.

 Valkoinen iiris jossa hienoinen aavistus sitruunankeltaista.

 Valkoinen ukonhattu kukkii puutarhan ukonhatuista ensimmäisenä.

 Valkoinen kerrottu harjaneilikka. Oikukas nirppanokka joka kukkii juuri siellä missä itse haluaa eikä noudata puutarhurin ohjeita.

 Nimetön pioni, kuin valkoinen kermakakku.

 Valkoista ei voi mainita ilman valkoista varjoliljaa. Ystävän puutarhasta saatu taimi on aina lähellä sydäntäni.

 Valkoinen kimikki arboretumin ja navetan työkonepaikan erottavalla kivimuurilla. En tiedä onko tämä syyskimikki vai joku muu sillä kukkii jo heinäkuussa joka vuosi.

Viimeisenä vaan ei vähäisenä on Arvilan alkuperäinen valkoinen syysleimu. Tämä kärsi kovin viime kesänä kuivuudesta mutta jaksoi sentään kukkia muutaman varren voimalla. Vakaa aikomus on siirtää tätä muuallekin jotta varmistan kannan säilymisen.

Millaisia valkosia perennoja sinulta löytyy?

Niitä näitä

Pienet päiväunet töiden jälkeen tekee hyvää, nyt arvon lähdenkö ulos jääkauteen vai en. Olisi hyvä hetki möyriä maata tai silputa oksia kun ei ole helteisen kuuma.

 Lilja 'Cocktail Twins' vaikutti ensi kertaa kukkiessaan huonolta hankinnalta mutta nyt pidän siitä, ei liian kirkas oranssi ja on erittäin kiitollinen kukkija.

 Syyskimikki on tykännyt kasvaa kivimuurin edessä täydessä auringossa. Tässä kohtaa on hyvä savipohjainen multamaa, niinpä edes kuivuus ei vaivaa

 Operaatio Nurmikon takiaisista eroon etenee. Useaan kertaan saa myrkyttää, niin sinnikäs on. Keväällä tyhjiin kohtiin pitää laittaa uudet nurmikonsiemenet.

 Monivuotinen haave, kuutamohortensia on kotiutunut arboretumiin. Tämänkin juurelle laitan keväisin kasan havunneulasia ja käpyjä sillä hortensia on istutettu suoraan tavallisen multamaahan. Happaman maan ystävänä uskoisin hortensian tykkäävän katemateriaalista.

 Lempinäkymä tähän aikaan vuodesta talon edessä on syysvuokko, mustilanhortensia ja tiikerililja 'Red Velvet' kukassa yhtäaikaa.

Allium pskemense on toinen laukkalajike joka kukkii heinäkuun lopulla. Sen kukka on hyvin tavallinen valkoinen, erikoisuus on todella paksu ontto varsi. Tämän siemeniä on tarkoitus kylvää ja kokeilla saisinko laukan lisääntymään, toistaiseksi ei ole tehnyt sitä omalla kasvupaikallaan mutta siinä saattaa olla akileijojen takia liian ahdasta.

Sillä välin puutarhassa

Ikunoiden kunnostaminen ja helle on vienyt voimat puutarhatöiltä. En ole hoitanut muuta kuin pakolliset kastelut ja sadonkorjuun. Muu aika on mennyt joko järvessä uimapatjalla löhöillen tai ikkunoita hiljalleen tehden. Eilinen sunnuntain meni kummitytön rippijuhlissa. Aamuviideltä lähdettiin ja illalla seitsemältä oltiin takaisin kotona.

 Vaan eipä puutarhassa ole paljoa tekemistä. Rikat viettävät matalaa profiilia, se hyöty kuivuudesta on ollut. Mitään kasveja en uskalla siirtää tai istuttaa sillä en halua viettää puolta päivää niitä kastellen. Kuvassa on pari vuotta sitten Lidlistä ostetut oranssit liljat. Itse asiassa väri on kiva juuri tuossa keltajapaninangervon ja tummalehtisen kupariheisiangervon lähellä.

 Lilja 'Elodie' on kivimuurilla puolikerrottu. Tänä vuonna liljassa on erittäin runsaasti kukkia. Taitaa olla niitä kasveja jotka tykkäävät lämmöstä.

 Jalokärhö clematis 'Margaret Hunt' kukki jo viime vuonna, istutuskesänään runsaasti. Tänään avautui kaksi ensimmäistä kukkaa ja nuppuja on vielä runsaasti jäljellä. Olen tämän kasvatuksen onnistumisesta todella onnellinen.

 Löysin keväällä kasvimaalta sinne talven yli jääneen porkkanan joka kasvatti vartta. Lykkäsin porkkanan kasvamaan yrttipenkkiin ja nyt se kukkii. Avoimissa Puutarhoissa minulla kävi vähän varttuneempi vieras joka kertoi että hänen lapsuudessa porkkanaa kukitettiin vuorovuosina naapurin kanssa ja siten saatiin uudet siemenet. Taidan kokeilla onnistuisiko sama ja saisiko tuosta siemeniä talteen.

 Pihan kolmesta tavallisesta syyskimikistä vain yksi kukkii. Toinen heitti henkensä ja kolmannen siirsin. Täytyy olla tyytyväinen tämän yhdenkin kukintaan.

 Syysvuokko on kukkinut jo muutaman päivän. pensas selvästi kärsi viime kesän ja syksyn märkyydestä mutta ei sentään kuollut. Kukkia vain on vähemmän kuin edellisinä vuosina.

Tiikerililja, se perinteinen mummon pihan kukka on yksi lemppareitani. Ja siitä muistui mieleeni, että sain haasteen kertoa lempikukkani. Postaus siitä on tulossa, pitää vielä pohtia sillä vaihtoehtoja on liian monta.