Mistä tätä roskaa riittää?

Tänä kesänä tulee 20 vuotta asumista täällä Arvilan talossa. Sama aika on käytetty nurkkien siivoamiseen,  myös piha ja puutarha sisältyvät siihen. Eikä loppua näy. Meillä on suunnitelmissa tehdä pieni uudistus ja purkaa vanha pumppuhuone pois.

Kävin vain vähän tutkimassa pumppuhuoneen maastoa. Sieltä on jo aiemmin kaivettu paljon vanhaa kattopeltiä ja muuta roskaa. Tänään löytyi muovia, paljon muovia. Ikävintä löytämisessä oli se, että osa muovista rapisi pienimmästäkin kosketuksesta puolen sentin paloiksi. Miten sellaista poistaa, ei mitenkään. Löytyi sieltä myös rautalapio ja melkein kokonaan lahonnutta lautaa. Voitte kuvitella mikä kotiloiden unelmapaikka.

Tuon kuvassa näkyvän rytöläjän haluan kunnostaa istutusalueeksi. Voin jo kuvitella kumpaankin tolppaan humalat kiemurtelemaan. Ehkä joku puu, muutama pensas ja valikoituja perennoja. Huomatkaa muuten rytökasan takana näkyvä pikkukäenrieskojen niitty. Se jää. Nyt tietysti ihmettelette miksi noin kiva pieni tiilipömpeli pitää purkaa.

No tämän takia. Se on alkanut sortua itsestään ja on siten myös vaarallinen. Tosin Jalo ei välitä vaarasta ja tarkkailee katolta lähipellon myyrätarjontaa.

Tämä on se näkymä minkä näen puutarhaan. Ei kovin kaunis vaikka viettää 50-vuotis päiväänsä. Pumppuhuoneen vieressä oleva rengaskaivo tulee jäämään paikoilleen, siitä otetaan kasteluvettä ja uudemman kasvihuoneen vesi. Voisihan kaivonkin tuoda kauniimmin esiin.

Sisältäkin pumppuhuone on surkea näky. 

Jalon mielestä voi purkaa vaikka hyvä tähystyspaikka meneekin pois. Onneksi läheltä löytyy toinenkin paikka kivimuurin päältä. Siitä on hyvä lähinäkymä ojaan josta napata myyriä välipalaksi.

 

Pieni suunnitelma

 Olen sanonut, että uuden kasvihuoneen ympärystän lisäksi ei tule enää yhtään uutta istutusaluetta. Nyt joudun hieman perumaan sanomisiani. Tai jos lievennän ja sanon, että ei tämä pieni suunnitelma ole kuin viereisen alueen jatkoa eikä siis periaatteessa ollenkaan uusi. Sellaista pientä itsehuijausta.

Suunnitelma liittyy yläpihaan ja tämän aika uuden alueen jatkoon. Jatko tulee tuonne oikealle puolelle.

Tuonne, missä näkyy kaadettujen puiden oksia pinossa. Siinä kasvoi epämääräinen ryteikkö pieniä koivuja ja pajua, on kantoja, kiviä ja vaikka mitä.

Esitin miehelle suunnitelmani ja sanoin, että tee sitten kun huvittaa (vaikka ensi vuonna). Eilen illalla sitten oli se huvituksen hetki ja koivut kaatuivat. Tulipa avaraa. Taloa ei peitä enää kuin valtavan suuri valkoisen syreenin kasvusto jota ei hävitetä. Syreenien oikealta puolelta kaatuu vielä muutama paju, pihlaja ja suurempi koivu jotka ovat tulleet tiensä päähän.

Alue niitettiin jotta nähtiin paremmin sen muodot. Maapohja on tuossa hieman notkolla ja sen onkin selvästi vähän kosteampi kohta. Vanhalle betonirenkaalle on vihdoinkin löydyttävä muu paikka ellen sitten hyödynnä sitä alueen istutuksissa.

Takana näkyy kaadettavia koivuja, vain yksi runko jätetään. Männyt, katajat ja kuuset saavat jäädä. Seuraavaksi maapohja myllätään traktorilla. Sen jälkeen ei ainakaan tänä vuonna tapahdu mitään, riippuu paljon siitä kuinka maa saadaan myllättyä omin voimin, eli kuinka suuria kiviä ja kuinka paljon sieltä nousee.

Tässä näkymää tammen takaa. Vaikea kuvissa näyttää kuinka suuri alue on, mutta on se suuri, ehkä vajaa 100 neliötä. Nurmikkoa ei ole tarkoitus tulla lainkaan.

Olennainen osa suunnitelmaa ovat nämä jättimäiset lahopuut jotka odottavat lopullista sijoituspaikkaa. Lisääkin löytyy jos tarvitsee. Lahopuiden kaveriksi mielessä muhii suunnitelma joka sisältää paljon hortensioita, varjokasveja, ehkä pari alppiruusua ja atsaleaa. Varjoa joudun tekemään lisää ja siihen tulee ehkä niitä mitä inhoan eli tuijia. Jotain nopeakasvuista tai valmista suojaa tarvitaan ja tuijistahan sitä saisi heti.

Alueen lopulliset ratkaisut tehdään vasta ensi vuonna joten aikaa suunnitelmille on. 

Uuden suunnittelua

 Eilen istuskelin pihakeinussa ja suunnittelin paperille mitä kasvihuoneen viereen muotoutuvaan uuteen istutusalueeseen haluaisin laittaa. Ilmiselvä auringonpistos tai muu aivohäiriö sillä vain harvoin laitan mitään ylös paperille. Nyt se tuntui hyvältä tavalta jatkaa suunnittelua.

Edustan molemmat puolet ovat pressun alla. Keskellä olevasta käytävästä tuli nyt sitten suora ja leveämpi. Iso pata ei jää tuonne kiven päälle, se odottelee siinä vain lopullista paikkaansa ja on pois tieltä.

Kuivaa on kuin saharan autiomaassa. Tein alueen taakse pienemmistä kivistä kivimuurin rajaamaan istutuksia ja samalla se luo jatkoa kasvihuoneen toisella puolella olevalle kivimuurille. Muuri tarvitsee vielä 1-2 kerroksen korotuksen mutta korotuksen aika on vasta kun sää on sopiva kivien tuontiin toiselta puolelta tonttia. Kanto on putsattu ja sen eteen tulee korotettu istutusalue joka on rajattu kivin. Korotettu istutusalue on mahdollista tehdä jo nyt, muu vaatii ison kuorman multaa ja sitä ei vielä ole.

Kuvassa keskellä näkyvien kivien oikealle puolelle tulee myös kulkuväylä, siitä en osaa sanoa onko kivituhkakäytävä vai teenkö sen tasaisista kivistä, nurmikko pitää peittää tästäkin sillä kaikki näkyvä maa kuvasta tulee istutuksille. Kasvihuoneen sivun vieressä näkyy kivikasa johon säästin kaikki tasaiset kivipolkuun kelpaavat kivet. Niitä löytyy tontilta lisää. Kasvihuoneen viereen missä on ruskea katekangas suunnittelin jonkinlaista porttia. Sain keväällä hyvän alppikärhön taimen ja tuossa olisi sille oiva paikka kaareen kiemurtelemaan.

Uudelle alueelle tulee paljon siirtotaimia omasta puutarhasta. Ainakin valkoista pionia, pallohortensia, ehkä yksi syreeni, ruusuherukka ja liljoja. Taimikaupoilla kävin katsomassa huvennutta valikoimaa. Jotain löytyi. Yksi uusi happomarja jonka lajiketta en muista, kasvaa pieneksi pallomaiseksi pensaaksi. Toinen pensas on heisiangervo 'Jefam' Amber Jubilee joka vaihtaa väriä koko kasvukauden. Takana pilkottaa heinä joka myytiin nimellä elefanttiheinä. Kokeiluun vaikka kaikki aikaisemmat heinäni eivät ole olleet talvenkestäviä. Edessä on matala maksaruoho lajiketta 'Lime Zinger', kattomehitähti ja sen vieressä tumma maksaruoho. Kovin tummat hankinnat mutta hyvin toisiinsa sopivat värit. Toistaiseksi saavat olla astioissaan ja istutus vasta sitten kun sää viilenee ja on luvassa sateita.

Suunnitelmia

 Harras toive on saada uusi kasvihuone tänä vuonna valmiiksi. Katto, lattia ja osa seinistä puuttuu vielä, mutta se ei onneksi estä suunnittelemasta ja haaveilemasta miten kasvihuoneen edusta täytetään kasveilla ja istutuksilla.

Tässä laajempaa kuvaa miten uusi kasvihuone sijoittuu puutarhaan. Kuva on otettu navetan katolta elokuussa 2018. Aitan vasemmalla puolella näkyy vihreää pressua maahan levitettynä, se on kasvihuoneen kohta ja siitä aina kasvimaalle saakka on tyhjää tilaa. Koivujen taa jää piiloon luumulehto. Tilaa saa jäädä edelleen, mutta kasvihuoneen eteen haluan jotain istutuksia.

Kuva on kesältä 2020. Laajensin istutusaluetta jonka läpi kulkee kivistä tehty polku. Polkua on mahdollisuus jatkaa jos tämä istutus laajenee. Pitää kuitenkin miettiä ruohonleikkurin reitti, sille on jäätävä tilaa eikä umpipusseja saa syntyä. Kasvihuoneen vasempaan reunaan tulee leveä köynnöstuki kärhöille, raudoitusverkosta saisi hyvän. Köynnökset rajaisivat maisemaa luontevasti kasvihuoneen jatkona. Toisaalta kasvihuoneen päädyn suurista ikkunoista tulee avattavat, peittääkö auki olevat ikkunat näkymät kärhöihin?

Lokakuussa 2020 on tullut otettua suunnittelun kannalta hyvä kuva. Tiilipinot tulevat häviämään. Niiden edessä näkyy pieni pläntti epämääräistä kasvillisuutta. Siinä on helmipihlaja, ruusu 'Ilo' ja punainen lupiini. Mutta tuohon kasvihuoneen eteen on nyt vapaa mieli suunnitella ihan mitä vain. Yksi idea on suuria ruukkuja huoneen oven oikealle puolelle ison laattamaisen kiven päälle. Kivi on ihan lähellä mutta se on aitan alla lähes kokonaan. Olen saanut miehen mielen jo kääntymään sille kannalle, että kivi kaivetaan ylös ja siirretään kasvihuoneen eteen, joko portaaksi tai alustaksi ruukuille.

Kiviä on lisää, niistä voisi tehdä hiekan päälle kollaasin ja kivien päälle ruukut. Tai sitten ruukut suoraan hiekan päälle. Huoneen vasemmalle voisi tehdä paikan ruohosipulille, oikein jättimäiselle pehkolle ruohosipulia. Näin pitkälle olen päässyt suunnittelussa mutta sitten pää lyö tyhjää. Vaan entä jos jättääkin paikan vielä avoimeksi eikä edes suunnittele enempää. Idea voi tulla vasta sitten kun edelle kerrotut asiat ovat toteutuneet.

Kasvihuoneeseen läheisyyteen liittyy olennaisesti kumpare joka näkyy heti tiilipinojen takana. Siitä kadettiin iso kuusi ja kanto jätettiin paikoilleen. Myös tuo alue on kasvitettava jotenkin. Ensin se pitää kuitenkin peittää ja hävittää rikat pois. Peittäminen tapahtuu keväällä. Useampi kerros pressuja päällekkäin ja sitten jätetään hautumaan pariksi vuodeksi. Mielessäni kutsun kukkulaa keijukukkulaksi vaikka pressujen kanssa paremmin sopisi peikkomäki. Kuvassa muuten näkyy se iso kivikin josta puhuin, aitan alla, keskellä. Kyllä sen pois saa mutta vaatii vähän konehommia.

Joku pienikokoinen koristekirsikkakin voisi olla kaunis kasvihuoneen lähellä. Koristeomenapuu 'Hopa' on jo istutettu. Kirsikka voisi mahtua tuonne kasvihuoneen vasemmalle puolelle. Toisaalta olen miettinyt että jos loput tiilen hyödyntäisi muuriksi joka lähtisi kasvihuoneen seinästä ja jatkuisi niin pitkälle kun tiiliä riittää. Muurissa voisi olla pieni portti tai edes ikkuna-aukko. Näin vasemmalle muodostuisi mukavan lämmin paikka aremmallekin kasville.

Nyt melkeinpä tekisi mieli mennä kaivamaan lumet pois ja aloittaa työt jo mutta ehkä maltan. Sen sijaan taidan kaivella esiin puutarhalehdet varastosta ja selailla löytyisikö niistä kivaa ideaa jolla päästä näissä suunnitelmissa eteenpäin.