Puutarha pukeutuu punaiseen

Ruskan värit saapuivat puutarhaan. Tänä vuonna on paljon keltaista, mutta punaistakin löytyy. 

Hurtanheisi kasvaa hitaasti mutta varmasti. Soisin sen kasvavan nopeammin sillä hurtanheiden syysväri on joka vuosi yhtä upea.

Hurtanheisi on tässä kuvassa kuusen alaosan kohdalla. Loistaa punaisuudellaan kauas. Koivut tiputtelevat ahkerasti lehtiään joten kohta pääsen haravoimaan.

Taustalla koivuangervot, etualalla oman puutarhan angervojen siementaimi. Olen kovasti tykästynyt koivuangervoon. Se kasvaa kauniin muotoiseksi, kestää kaikenlaista kasvupaikkaa ja on syksyllä upean värinen.

Ja rivi siemenestä kasvaneita angervoja. Jokaisessa on omanlaisensa syysväri. Ruusuomena on ihanan oranssi.

Myös villaheisi saa syksyisin punaisen värin. Tämä kasvoi ennen arboretumissa mutta siirsin sen kivimuurin viereen, tässä on paremmin tilaa kasvaa.

Pensasmustikoiden upeaa punaa hetkeä ennen verkkojen asentamista. Löysin mustikoiden juurelle pitkään etsimiäni mesimarjan taimia puoleen hintaan. Ostin kaikki viisi mitä myymälässä oli. Kaikissa oli kahta eri taimea joten uskallan odottaa satoa.

Raparperia tulee niin paljon, että joka vuosi jää osa syömättä. Sehän ei haittaa kun lehtiin tulee upea puna.

Vasemmalla happomarja jonka lajiketta en tähän hätään muista. Oikealla atsalea 'Illusia'. 

Seljapihlaja ja puutarhan ainoat pihlajanmarjat. Tänä vuonna pihlajoissa onkin hieno väritys, voikohan johtua siitä, ettei niissä ole marjoja.

Ensi yöksi on luvattu pakkasta. Tyhjensin kasvihuoneesta viisi litraa tomaatteja, saavat olla kauden viimeiset. Verkotin kasveja ja se puuha jatkuu edelleen.

Syksyyn valmistautumista

 Syksy on täällä, ei auta vaikka aurinko paistaa tai ilma on lämmin. Pimeä tulee aikaisin ja puut tiputtelevat lehtiään. Ensimmäiset verkot on viritelty kasvien ympärille ja kompostori on tyhjennetty, niistä jo mistä tietää syksyn tulleen.

Pensasmustikoihin on tullut vauhdilla ja salaa syysväritys. Jokainen pensas on upean punainen. Mielestäni ruska on aikaisemmassa kuin muina vuosina, johtuisiko lämpimästä kesästä?

Viinirypäleitä kypsyy, pienensin päätyjen luukkujen aukioloa ja se taisi auttaa, heti on tertut kypsemmän oloisia kun lämpöä on paremmin.

Syysmyrkkyliljojen olemassaoloa en muistanut, salaa olivat nousseet kuten puna pensasmustikoihin. Ihan hassu kasvi kun tekee kesällä lehdet ja kukka tulee lehtien kuihduttua.

Happomarja 'Aurea' on hauskan värinen syysasussaan. Jos tykkään kesäväristä niin tykkään syysväristäkin. Jos olisi happomarja joka olisi kesällä tämän värinen, niin takuulla hankkisin.

'Piilu' kärhö ei vielä luovuta. Siinä on ollut kesän aikana enemmän kukkia kuin lehtiä. Nämä kukat olivat niin korkealla, että jouduin ottamaan kuvan sokkona.

Siirsin yläpihan penkistä etureunan valkoiset iisopit kivimuurin kylkeen. Paikka vapautui uudelle reunuskasville ja siihen päätyi kivipolulle ilmestyneet keijunkukan siementaimet. Hyvin ovat juurtuneet vaikka osassa en ollut varma sainko riittävästi juurta mukana.

Sydämellistä loppuviikkoa kaikille toivottaa pienelle katajalle kaatunut maksaruohon kukka. Nautitaan syksystä myös me kesäihmiset. Uusi kesä on joka aamu lähempänä.

Väsynyt mutta onnellinen

Tämän vuoden Avoimet Puutarhat on ohi, päällimmäinen tunne on väsynyt mutta onnellinen ja tyytyväinen olo. Kiitos kaikille meillä vierailleille. Oli mahtava jutella puutarhasta ja verrata kokemuksia. Nyt aion pitää puutarhasta parin päivän tauon ja loman.

 Ruusu Rosa gallica 'Tuscany Superb' avasi ensimmäiset kukkansa sopivasti avoimiin.

 Väri on luonnossa enemmän lila kuin näissä kuvissa. Nyt toivon löytäväni kivan valkoisen ruusun tämän kaveriksi, sellaisen joka ei tee juurivesoja.

 Mansikoiden suojausta jatkettiin mustikoille. Se oli yksi syy miksi siirsin mustikat tähän, suojaaminen linnuilta helpottui huomattavasti.

 Parin lapsivieraan kanssa ihmeteltiin nokkospusikon perhosentoukkia. Melkeinpä kuulimme rouskeen mitä toukat pitivät nokkosta syödessään.

 Viimeinen ennen kukkimattomista varjoliljoista avasi kukkansa. Ihanat pinkit joissa tummat pisteet.

Tämän varjoliljan varsi ja lehdistö on paljon tummempi kuin muilla.

Täällä muuten sataa taas vettä. Ennen avoimien alkamista oli vuorokaudessa satanut 25mm vettä, sitten oli onneksi taukoa ja hyvä sää. 

Kasvimaan ja olkiperunoiden kuulumisia

Helteiset päivät ovat aiheuttaneet ilmiön jota kutsutaan kasteluksi. Kaksi pitää letkua toisiinsa yhdistettyinä ja sadetin ovat olleet ahkerasti käytössä. Eniten on kasteltu kasvimaata mutta ovat perennatkin saaneet osansa, ainakin uudet istutukset.

 Viikonloppuna levitin uudet oljet kaikille riviväleille. Vuosi sitten ostetusta pyöröpaalista riittää olkea seuraavallekin kesälle.

 Yksi pääkäytävä sai päällensä räsymattoja. Mattojen alla on vanhoja pussilakanoita. Näin säästän aikaa ja joudun kitkemään vähemmän.

 Kasvihuoneen tomaateissa on osassa kukkia, osassa ei näy mitään. Hidasta on tänä vuonna, en tiedä onko kuumuus syynä.

 Kurkkujen kasvu on ollut vielä tahmeampaa kuin tomaattien. Tai sitten olen vain malttamaton. Oranssit paalinarut odottavat kurkkujen kasvua, sidon ne naruihin kunhan kasvavat vielä vähän.

 Alalohkolla on kehäkukkaa, porkkanaa, hernettä ja härkäpapua. Löysin kätköistäni oman maan kuivattuja härkäpapuja. Olin ihan varma etteivät idä mutta kaikki itivät, ovat kuvassa keskellä. Porkkanoista osa jätti itämättä mutta en tehnyt uusintakylvöjä.

 Myös mustikoita ja mansikoita on kasteltu joka päivä. Punaisessa kattilassa on salaattia, kippasin siihen pari ikivanhaa pussin jämää ja humpsis, nehän itivät heti. Toivon ettei kotilot ja etanat osaa kiivetä ensin kivelle ja siitä kattilaan salaattibaariin.

 Meillä kasvaa valkosipuliviidakko. 

Pelkän oljen alla kasvaneet perunat voivat hyvin.  Varsia työntyy esiin kiihtyvällä tahdilla. Olkea en ole toistaiseksi lisännyt, se on varmaan tehtävä sitten kun varret kasvavat lisää.

Ennen olkien lisäämistä kitkin kasvimaan ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Kyllä kannatti nähdä vaivaa ensimmäisinä vuosina ja jatkaa sen jälkeen katteen käyttöä edes käytävillä. Melkein voisin sanoa kasvimaan hoitamisen olevan helpointa tässä puutarhassa.

Muuttavat mustikat

Pensasmustikkani muuttivat joitakin vuosia sitten nurmikolta saunan edustalle. Jo sillon tiesin ettei paikka ole välttämättä lopullinen mutta parempaakaan ei siihen hätään ollut. Eilen koitti uusi muutto.

 Vaihdoin mustikoiden ja rohtosuopayrtin kasvupaikan toisiinsa. Mustikat ovat nyt tuossa vasemmalla puolella. Saunalla mustikat kasvoivat aivan liian varjossa, nyt aurinko paistaa niille koko päivän. Jos tarvitsee kastella, on kasvihuoneen kupeessa vesihana jossa on mustikoille asti ylettyvä letku. Edelleen mustikat pitää suojata talvisin jäniksiltä ja satoaikaan linnuilta.

 Samalla kun kaivoin rohtosuopayrtit ja niiden kasvualustan pois, siirsin sillekin puolelle paremman hirren. Hirret ovat vain nurmikon puolella sillä niitä ei ollut enempää. Kasvimaan sekä mansikkamaan puolella on kivet pitämässä kohopenkin multaa aloillaan. Olkea pitää lisätä koko kasvimaan kulkuväylille kunhan ehdin.

 Siinä ne mustikat kasvavat vaikka mitään ei näy. Niissä on vielä onnettomat lehdet, ovat enemmän risuja kuin pensaita. Kuorikatteen alla on sanomalehteä sillä todennäköisesti en saanut kaikkea rohtosuopayrttiä pois vaan se yrittää tunkea jostain esiin. Mansikoiden puolella on kivien ja katteen alla vanhoja muovisia multasäkkejä leikattuna jotta sieltä ei nouse mitään esiin.

 Tänään ilta menikin enemmän puutarhassa haahuiluun ja kaiken kukkivan tai kohta kukkivan ihasteluun. Tähtimagnolian ensimmäinen kukka on nyt täysin auki. Onhan se kaunis mutta en minä kokenut mitään erityistä sykähdystä. Ehkä sitten kun kukkia on enemmän.

 Enemmän minä odotan tätä kaunotarta joka on Rhodododendron Williamsianum- ryhmän 'Tiuku'. Eli Tiuku alppiruusu. Kukkia on tulossa peräti kolme kappaletta. Nuppu on kaunis syklaaminpunainen mutta auetessaan kukan pitäisi olla vaaleanpunainen.

 Metsätulppaaneista ensimmäinen on aukaissut kukkansa. Nämä ovat kauniita mutta hankalia kuvattavia retkottavan kasvutyylinsä takia.

Marjaluteet olivat valloittaneet monta syreeniä. Mikä lie kevätkokoontuminen eikä tietoakaan turvaväleistä. Toivottavasti eivät syö syreenejäni vaan olivat vain lepäilemässä.