Hankintoja

 Hyvin maltilliset ovat olleet tämän vuoden taimiostokset. Osa uusista taimista on itsekasvatettuja, mutta  nyt ei mennä niihin. Kävin kesän alussa Mustilan arboretumin taimimyynnissä samalla kun noudin tilaukseni Viherpeukaloilta. Onneksi muuten noudin tilaukseni, olivat laittaneet väärän kärhön tilaukseeni. Kun huomautin asiasta, sain vain tylysti annetun kehoituksen tarkistaa mitä olin tilannut. Tarkistin ja edelleen uskalsin väittää saaneeni väärän kärhön. Tämän jälkeen suostuivat tarkistamaan asian ja huomasivat saman kuin minäkin. En yleensä ole palvelun suhteen kovin vaatelias, mutta tällä kertaa laittoi kyllä hivenen nyppimään. Sain sentään pahoittelut ja kärhö vaihdettiin oikeaksi.

Tällainen oli otettava kokeiluun Mustilan arboretumista. Kasvupaikan löytäminen oli haastavaa, sillä on varauduttava siihen, että kasvaa oikeasti puuksi. Taimesta en hoksannut ottaa kuvaa, kovin pienihän se on vielä. 

Sinikämmen joka tekee tummahkot liilat kukat, no ihan pakko saada vaikka valkoinenkin on vielä hankkimatta. Tämäkin sieltä arboretumin kahvilan taimimyynnistä. 

Sieltä varsinaisesti taimimyymälästä en tehnyt kuin yhden taimiostoksen. Löysin uuden kääpiökurjenmiekan jollaista minulla ei vielä ole.

Uusi päärynäpuu ei liity millään tavoin edelliseen retkeen. Mieheni on toivonut jo pitkään punalehtiruusun hävitystä. Se on käynyt omassakin mielessä sillä paikalle kävisi paremmin kolmas päärynäpuu. Se oli tuumasta toimeen, ruusu lähti lopulta kevein mielin sillä sitä löytyy toinenkin taimi navetan kulmalta.

Saunan takana kasvaa nyt kolme päärynäpuuta. Vasemmalta lähtien vanhin puu 'Mlievskaja Rannaja' kukkii vuosittain, mutta ei tee hedelmää pölytyksen puutteen takia. Keskellä on uusi puu ' Tshizhovskaja' ja se on toivottavasti hyvä pölyttäjä edelliselle. Kolmas puu oikealla on 'Suvenirs', joka ei ole kukkinut vielä koskaan. Suvenirs pitää leikata ja katsoa auttaako se kukintaan. Sen kasvutapa on ollut alusta alkaen hyvin erikoinen ja kitulias. Lian lähellä kasvava koivu voi myös vaikuttaa asiaan.

Mutta palataan vielä retkeeni. Viherpeukaloiden tilaus sisälsi 'Ruby' alppikärhön, kirjoangervo 'Genpei' 6 kpl, koreakotakuusaman nana variegata, tarhakotakuusaman 'Bristol Ruby' ja isabellansyreenin 'Miss Canada'. Näiden lisäksi ostin myymälästä lisää päivänliljoja. Lisäksi sieltä löytyi pieniä todella edullisia alle neljän euron syreenintaimia. Niistä ostin kiinansyreenin, joka minulla on ollut joskus, menetin sen jonain tappotalvena. Toinen syreeni on lajiketta 'Maidens Blush' ja kolmas syreeni lajiketta 'Nadezhda'. Saapa nähdä miten menestyvät meillä.

Sokerina pohjalla. Satuin Prismaan kun siellä oli kaikki puut - 30 % tarjouksessa. Tietysti siellä sattui olemaan myös 'Royalty' koristeomenapuu jota olen havitellut. Olihan se ostettava. Kotona sitten pähkäilin mihin sen istutan. Arboretumista löytyi paikka kunhan ensin kaivoin siitä kukkavuorenpihlajan pois. Pihlaja ei ole viihtynyt, on aina täynnä kirvoja ja kasvoi kituen. Pihlaja siirtyi rosarion murheeksi ja niin hänen kuninkaallinen korkeutensa löysi uuden paikkansa.

Tällä hetkellä onkin hyvä tilanne, ei yhtään kasvia istutettava, muutama siirto on edessä mutta niillä ei ole mitään kiirettä.

Tervetullut sade

 Viime yön kova sade sulatti pihasta todella paljon lunta. Vastapainoksi meillä on nyt sitten lätäköitä ympäri pihaa ja puutarhaa sekä kivipurolla on lievästi sanoen tulva. Ummistan silmäni kaikkialla seisovan veden suhteen ja nautin vain niistä pienistä ihanuuksista joita tulee esiin lumen alta.

Kiurunkannuksia pompsahti esiin yhdessä yössä. Eilen en näitä huomannut. Ja ihan kuin olisivat lisääntyneet viime vuodesta. Jos oikein muistan, nämä ovat punaista 'Beth Evans' lajiketta.

Krookuksia nousee kuin sieniä sateella. Näiden pitäisi olla väriltään kauniin vaalean keltaisia.

Ja jotta en joudu sanomaan uudestaan, että pitäisi olla, niin suojasin krookukset jäniksiltä vaikka eivät lankakorit ole mikään kaunis näky.

Otin viime keväänä ison riskin ja siirsin suurimman jouluruusuni kokonaisena arboretumin ison kiven juurelta talon edustan penkkiin. Riski kannatti sillä jouluruusu on viihtynyt selvästi paremmin uudessa paikassa. Myös nuppujen määrä kertoo saman asian, sillä nuppuja ei ole ollut koskaan aikaisemmin näin runsaasti.

Tuo ihana pieni pinkki alku kuuluu pionille 'Bartzella'. Istutin niitä viime syksynä kaksi kappaletta ja toinen on hengissä tämän perusteella, toisesta ei vielä näy mitään. Toisaalta monesta muustakaan pionista ei näy vielä mitään eloa, joten toivoa toisen bartzellan suhteen on.

Juuri ennen joulua löysin alennusmyynnistä ihan älyttömän halvalla punaisia jouluruusuja. Otsalampun valossa istutin ne nippa nappa ennen lumen tuloa puutarhaan ja unohdin sinne. Muistin jouluruusut vasta nyt kun ihmettelin mitä lumen alta paljastuu. Kolme hengissä olevaa olen toistaiseksi löytänyt.

Pähkinäpensaan alla on neljä rypästä lumikelloja. Jokainen ryppäistä on hiljalleen kasvanut. Jokohan uskaltaisin jakaa ryppäät ja saada pähkinäpensaan alle laajemman kasvuston lumikelloja? En ole poistanut kuivia lehtiä koska näyttää siltä, että lumikellot puskevat esiin myös lehtien alta.

Pääsiäisen sääennusteita olen seurannut tiiviisti. Tarkoituksena on aloitella puutarhatöitä, jos ei muuta niin sakset saa kyytiä kun leikkaan omenapuut ja muut joita voi leikata keväällä. Ihan hyvältä näyttää toistaiseksi, joitain plusasteita eikä ihan jokaiselle päivälle vesisadetta.

Huh hellettä

Eilen oli melkoisen lämmin sää ja tänään kai vieläkin lämpöisempää. Tosin eilen sain nauttia navetan viileydestä ja lasitin sekä kittasin ikkunoita. Vasta illalla ehdin puutarhaan jossa en tehnyt muuta kuin istuin ja nautin. Kuvia projektista tulossa myöhemmin, nyt keskitytään kukkiin.

 Nyt ehkä hehkutan liikaa 'Mai Fleuri' pionia mutta on se hehkuttamisen arvoinen. Tässä kaunotar täydessä kukassa. Vuoripioni taitaa joutua kakkossijalle lempipioneistani ja 'Mai Fleuri' saa ykköspaikan.

 Neljä kukkaa on auki, viides on vielä avautumatta. Ihan hyvä kukkamäärä vuosi sitten keväällä istutetulle taimelle.

Myös kultakuoriainen rakastaa pionia. Se oli kai nukahtanut siitepölypöhnässä kukan sisään. Tänä vuonna kultakuoriaisia on näkynyt todella vähän. Keväällä löysin toukkia ihan mukavasti mutta aikuiset yksilöt ovat olleet vähissä. Toivottavasti on vain vuosittaista vaihtelua kannassa eikä totaalista romahtamista.

 Idänunikko 'Patty´s Plum' on uusimpia hankintoja. Myyntikuvassa väri oli täydellinen luumun sävy ja on se sitä luonnossakin. Toivottavasti tämä lisääntyy ahkerasti kasvupaikallaan, en raaskinut ostaa kuin yhden taimen.

 Ostotaimetkin ovat rakkaita mutta sitten kun näet jotain itse kasvatettua kukassa ja olet odottanut kukintaa vähintään yhden kasvukauden yli niin kyllä siinä sydän värähtää taimen kukkiessa. Pieni akileija 'Chocolate Soldier' on tehnyt kolme kukkaa. Olin niin unohtanut taimen ja se kasvaa ukonhatun kyljessä niin tiiviisti, että kukinta oli mennä ohi. Mikä epätavallinen väri, en oikein osaa päättää onko tämä ruma vai kaunis, ehkä kallistun jälkimmäiseen ja sanon, että omituisen kaunis.

 Kun puutarhan toinen lumipalloheisi tekee neljä palloa, tekee tämä arboretumin 400. Pensas oli kuitenkin kuvattava yhdessä lähes pilvettömän taivaan kanssa. 'Pohjanneito' on osuva nimi taimelle suomalaisen sinitaivaan alla.

 Vielä yksi kuva aurapenkin vuorijumaltenkukasta ja nimettömästä pionista sillä seuraan on liittynyt kurjenpolvi 'Ballerina'. Taas yksi täysin vahingossa syntynyt yhdistelmä joka sopii täydellisesti toisiinsa. Tulppaanien kukkavarret pitäisi leikata pois, siinä sopivaa puuhaa helteellä.

Kirjovuohenputki on kasvanut kauniiksi matoksi. Tämä yrittää levittäytyä sekä oikealle että vasemmalle ja olen sen sallinut, tähän mahtuu ja toisella puolella on vastassa hyvä vastus, karhunvattu sekä piparminttu joka meinasi heittää henkensä viime talven jäljiltä. Toisella puolella on tyhjää tilaa sillä hävitin siitä kanadanvuokon. Kaksi vuotta peittämistä riitti, tänä vuonna ei ole noussut yhtään alkua.

Muuttavat mustikat

Pensasmustikkani muuttivat joitakin vuosia sitten nurmikolta saunan edustalle. Jo sillon tiesin ettei paikka ole välttämättä lopullinen mutta parempaakaan ei siihen hätään ollut. Eilen koitti uusi muutto.

 Vaihdoin mustikoiden ja rohtosuopayrtin kasvupaikan toisiinsa. Mustikat ovat nyt tuossa vasemmalla puolella. Saunalla mustikat kasvoivat aivan liian varjossa, nyt aurinko paistaa niille koko päivän. Jos tarvitsee kastella, on kasvihuoneen kupeessa vesihana jossa on mustikoille asti ylettyvä letku. Edelleen mustikat pitää suojata talvisin jäniksiltä ja satoaikaan linnuilta.

 Samalla kun kaivoin rohtosuopayrtit ja niiden kasvualustan pois, siirsin sillekin puolelle paremman hirren. Hirret ovat vain nurmikon puolella sillä niitä ei ollut enempää. Kasvimaan sekä mansikkamaan puolella on kivet pitämässä kohopenkin multaa aloillaan. Olkea pitää lisätä koko kasvimaan kulkuväylille kunhan ehdin.

 Siinä ne mustikat kasvavat vaikka mitään ei näy. Niissä on vielä onnettomat lehdet, ovat enemmän risuja kuin pensaita. Kuorikatteen alla on sanomalehteä sillä todennäköisesti en saanut kaikkea rohtosuopayrttiä pois vaan se yrittää tunkea jostain esiin. Mansikoiden puolella on kivien ja katteen alla vanhoja muovisia multasäkkejä leikattuna jotta sieltä ei nouse mitään esiin.

 Tänään ilta menikin enemmän puutarhassa haahuiluun ja kaiken kukkivan tai kohta kukkivan ihasteluun. Tähtimagnolian ensimmäinen kukka on nyt täysin auki. Onhan se kaunis mutta en minä kokenut mitään erityistä sykähdystä. Ehkä sitten kun kukkia on enemmän.

 Enemmän minä odotan tätä kaunotarta joka on Rhodododendron Williamsianum- ryhmän 'Tiuku'. Eli Tiuku alppiruusu. Kukkia on tulossa peräti kolme kappaletta. Nuppu on kaunis syklaaminpunainen mutta auetessaan kukan pitäisi olla vaaleanpunainen.

 Metsätulppaaneista ensimmäinen on aukaissut kukkansa. Nämä ovat kauniita mutta hankalia kuvattavia retkottavan kasvutyylinsä takia.

Marjaluteet olivat valloittaneet monta syreeniä. Mikä lie kevätkokoontuminen eikä tietoakaan turvaväleistä. Toivottavasti eivät syö syreenejäni vaan olivat vain lepäilemässä.

Kasvikaruselli

Tänään sain idean siirtää muutamia kasveja. Luvassa on sateita joten siirrettyjen kasvien kastelusta huolehtii luonto eikä kiireinen puutarhuri.

 Luumulehdon ruusuomenan alle siirsin yksittäisiä, hassuissa paikoissa yksittäin kasvavia scilloja. Toistakymmentä sain siirrettyä. Ympyrään on istutettu 'Lumikki' verhoangervoa. Vielä niitä on niukasti mutta ostan pikkuhiljaa lisää. Verkko joutaa olla paikoillaan jänisten takia.

 Seuraava siirto oli kaukasiantähtiputket. Tosin en ole varma lajikkeesta mutta sellaisen siemeninä nämä on kylvetty. Siirto on näille jo toinen tänä keväänä. Ensin ne piti siirtää koska ahdistelivat kasvullaan mätäskurjenmiekkaa ja nyt saivat lähteä sellaisen kasvin tieltä joka tarvitsi näitä enemmän suojaisen kasvupaikan.

 Tähtiputkien tilalle tuli syyskimikki jonka luulin jo heittäneen henkensä viime kesien kuivuudessa, viime kesänä en tätä nähnyt. Nyt sai hyvän ja suojaisan kasvupaikan kivimuurin kyljessä eikä maa ole tässä niin savinen kuten entisessä paikassa.

 Seuraavaksi lähdin uhkarohkeaan tekoon ja siirsin jouluruusun joka kasvaa mutta ei kuki. Juuripaakku oli järkyttävän suuri (lapio antaa mittasuhdetta) mutta sain sen ylös kokonaisena. Samalla selvisi syy tämän kitumiseen. Kivi jonka edessä jouluruusu kasvoi jatkuikin niin maan alle, että jouluruusun juuret olivat litistyneet kiveä vasten.

 Uusi paikka on talon edustan penkissä. Tässä pitäisi olla hyvä maa.

 Jouluruusun vieressä kasvoi kituliaasti myös silonietospensas. Se palellutti viime talvena kaikki maanpäälliset osansa mutta puskee juuresta uutta versoa. Uusi paikka on pintakivien vieressä joten juuristolla on tilaa.

 Jouluruusun ja silonietospensaan tilalle jaoin tummaa ruusujuurta josta tykkään todella paljon.

Viimeinen siirto oli valkohanhikki jota laitoin luumulehtoon kohtiin joista kaivoin tällä viikolla kaikki nukkapähkämöt pois. Nukkapähkämöä jätin rinnepuutarhaan jossa se kasvaa kauniimmin. Oliskohan kaikki suurimmat siirrot tällä erää tässä.

Pientä puuhaa tiedossa

Tilasin ensimmäistä kertaa elämässäni suursäkit multaa ja kivituhkaa. Halusin päästä helpolla ja säästää aikaa. Nyt on pihassa 2000l multaa ja yksi säkki kivituhkaa. Molemmille on huutava tarve,  mullan oman maan tuotanto ei riitä kuin kasvimaan parantamiseen. Kivituhka taas tuntuu hupenevan luumulehdon käytäviltä johonkin mystiseen mustaan aukkoon.

 Hyvän oloista multaa. Valitsin toimittajan sen mukaan kenen mullassa on vähiten turvetta, enkä myöskään huolinut peltomultaa. Vähän jännittää kuinka paljon mukana tulee rikkaruohon siemeniä.

 Työpäivän jälkeen sain arboretumista muutaman istutusalueen katettua uudella mullalla. Tarkoitus on kattaa kaikki puutarhan istutualueet ja jos multaa jää, menee loput uusien alueiden perustamiseen. Vasemman puoleisessa alueessa näkyy komeat, vihreät narsissin alut. Niissä on jo nuputkin tulossa.

 Luumulehdon kivituhkakäytävät on huonossa hapessa. Tänä vuonna kuorin sammaleen kunnolla pois ja tilalle lisään säkillisen uutta kivituhkaa. Sateisen syksyn ja talven huomaa ja sammaleen kanssa taistelu on vaikeampaa kuin koskaan ennen.

 Saaripalstan Saila oli kuvannut oman puutarhansa ruusuherukan versojen upean punan. Minäkin kävin kuvaamassa ja totesin, että punertaa se täälläkin. Pensas on ollut visusti verkotettuna ja on säästynyt jäniksen hampailta, tämä kun on niiden suurta herkkua näillä seuduilla.

Sinivuokko on ujostellut säiden takia pitkän enkä ole saanut kuvattua sitä avonaisilla kukilla. Nuorimmalla pojalla on sama ongelma, pitäisi saada digikasvioon kunnon kuva sinivuokosta.

Viikonlopun ohjelma on tiedossa, vähän mullan kärräämistä sinne ja tänne.

Vettynyttä

Sunnuntaina kiertelin puutarhassa ja tarkistelin suojaverkkojen olevan paikoillaan. Kurkistelin perennapenkkeihin ja tiirailin joko näkyy piippoja. Kävelin varovasti vettyneellä nurmikolla, väistelin liukasta jäätä ja löysin pähkinäpensaasta norkon.

 Siinä se on, pähkinäpensaan hedekukinto. Viime vuoteen verrattuna kukinto on noin kuukauden etuajassa. Emikukintoa en vielä löytänyt, se ilmestynee hiukan myöhemmin.

 Aitan takana on kunnon vesilätäkkö. Tuohon pitäisi tehdä salaojitus joka johtaisi veden pois.

 Lumikellojen piippoja näkyvissä, enpä muista että niitä olisi ennen ollut jo helmikuun puolivälissä.

 Tuleva alppiruusumaa ja sen ensimmäiset alppiruusut. Kaikki hienosti hengissä. Mietin pitäisikö nuo suojata jäniksiltä, syövätkö alppiruusuja? Varjostaa en aio sillä tämä on testi johon ostin edulliset poistomyyntitaimet. Paikan havukasvien, katajien ja mäntyjen pitäisi suojata nämä kevätauringolta.

 Arboretumin kivipuro ja kivikaivanto toimii, vesi kerääntyy sinne minne kuuluukin. Outo on talvi, kaivanto on ollut lokakuusta alkaen  täynnä vettä. Yleensä siinä on näin paljon vettä keväällä kun lumet sulaa ja syksyn sateissa. Tuleva alppiruusumaa on noiden kuvan havujen takana.

 Kuva pihatien yli jossa näkyy arboretumin molemmat alueet. Vasemmalla ykkösvaihe ja oikealla kakkosvaihe. Tämä kuvakulma on ollut vähän kuvattuna, ihan hauska katsoa itsekin näkymää jonka pihaan tulija näkee ensimmäiseksi. Ja ajatelkaa, helmikuu ja täällä Lahdessa vihreä nurmikko. Kierroksellani kitkin jopa rikkoja pois yhdestä penkistä.

Kasvimaalla jalka on heti mudassa, kompostille mennessä pitää käyttää eri reittejä jotta ei tallo nurmikkoa pilalle. Kasvihuoneen viiniköynnöstä en suojannut tänä talvena ja nyt näyttää siltä ettei tarvitse, maaliskuuhun saakka näyttäisi jatkuva ikuisen marraskuun sää.

Kauden 2019 puutarha

Vaalean vihreää- blogi laittoi minulle Minnan Hiidenkiven puutarhasta alulle laittaman haasteen jossa kerrotaan vuoden 2019 puutarhasta. Joulukuussa kävin jo vähän läpi mitä viime vuonna puutarhassa tapahtui. Tässä hieman lisää aiheesta.

1. Mitä sellaista teit puutarhassa, mitä et ole koskaan ennen kokeillut?
a. Suunnittelua / Suunnitelmissa pysymistä
b. Laiskottelua / Hullun lailla ahkerointia
c. Kasvattaa hyötykasveja / koristekasveja
d. Betonitöitä / Romutaidetta / Kierrätystä

C. Tätä toki olen tehnyt ennenkin, mutta koskaan ennen en ole kokeillut pionin kasvatusta siemenistä tässä laajuudessa. Parin vuoden päästä nähdään onnistuinko.

2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?
a. Tarkasti
b. Ai missä?
c. Suunnilleen kyllä
d. Hmm... *viheltelyä*... "suunnilleen"...

b. Tunnetusti en paljoa tee tarkkoja suunnitelmia puutarhassa tai pistän suunnitelmat uusiksi.

3.Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?
a. Ei
b. Yksi
c. Muutamia
d. Autolastillinen... eikun kaksi... eikun...

d. Kyllähän niitä tuli. Kuten tuossa yllä olevat liljat tai heti niiden takana oleva koristeomenapuu 'Hopa', sen juurella kasvava tähkäkissanminttu tai tuo vihreä pehko joka on salkoruusu. Ja paljon paljon muita.

4. Menetitkö kasveja?
a. En. Kasvatan vain luotettavia kasveja ja varjelen niitä suurimpina aarteinani.
b. Joskus tulee talvituhoja, joskus kesätuhoja. Joka vuosi vähintään yksi kasveista toteaa viihtyvänsä paremmin jonkun toisen puutarhassa. Suurin osa kuitenkin selviää puutarhassani.
c. Olen innostunut vyöhykkeiden venytyksestä ja haluan kokeilla aina jotain uutta ja eksoottista. Tuhoja tulee väistämättä.
d. Älä edes kysy, kuinka monta!

b. Menetyksiä tulee ja menee, niitä ei parane muistella. Mutta on onnistumisiakin, kuvassa viime kesän Avoimien Puutarhojen päivillä myynnissä olleita puutarhan jakotaimia.

5. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?

No se suurempi kasvihuone. Mies tekee sitten kun ehtii ja saa inspiraation. Paikka on jo valmiina ja istutukset uhkaavat levittäytyä tulevalle kasvihuoneelle päin vaikka rakennustilaa on oltava.

6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2019?
a. Sää
b. Kukkaloisto

c. Joku muu. Mikä?

a. Tietysti sää. Kuivuus erityisesti. b. Kukkaloisto kuten mahtavasti kukkinut japaninruusukvitteni.

7. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?

Suurin saavutus taisi olla arboretumin istutusalueiden laajennukset. Kivet siirtyivät paikoilleen kaivinkoneen avustuksella mutta kaiken muun tein itse apunani lapio.

8. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?

Uskomatonta, että en valitse tähän kasvia vaan kannot joista tein kantopuutarhan. Vielä se on vähän ankea mutta jospa saisin tuossa muutaman kasvin menestymään kantojen lomassa.

9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?
a. Ei, on vain erilaisia kokeiluja!
b. Ehkä...
c. Aivan liian monta!
d. Virhe? Mitä? Minullako?! Eeei suinkaan...!

a. Kokeiluja, paljon kokeiluja. Kuten nyt atsaleat joita ostin Mustilan puutarhapäivältä elokuussa. Toistaiseksi ovat hengissä ja visusti jäniksiltä suojassa.

10. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

Näitä löytyi vaikka kuinka monta. Yksi yllättäjä oli vaaleanpunainen mooseksenpalavapensas joka kukki ensimmäistä kertaa yhden kukkavanan voimin. Aivan mielettömän suloiset pienet ja sirot kukat.

11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

Yhdet alkuunsa väärän väriset tulppaanit olivat pettymys mutta kun tajusin että täydellinen väriyhdistelmä aiemmin mainitun ruusukvittenin kukkien kanssa niin pettymys hiipui pois. Yksi iso pettymys oli kuivuus joka vaikutti moneen kasviin. Sellaiselle ei kuitenkaan mitään voi, ensi kesänä ehkä tasaisempaa sadetta.

12. Mihin käytit suurimman osan puutarhabudjetistasi?
a. Kasveihin
b. Kiviin / Kiveyksiin
c. Pihan rakenteisiin, perustuksiin, toimintoihin...
d. Puutarhamatkailuun

a. Puutarhan budjetti on pieni, suorastaan olematon. Hankin lähes kaikki taimeni alennusmyynneistä mutta silti niihin menee suurin on puutarharahoista. Viime kesän löytöjä oli mm. vitosella ostettu helmiorapihlaja 'Toba'. Niin toivon sen pysyvän hengissä.

13. Mitä opit?

Esimerkiksi sen, että syyshortensia tulee suojata hyvissä ajoin syksyllä jotta se välttyy jänisten hampailta.

14. Odotatko tulevaa/alkanutta kasvukautta...
a. Suurin suunnitelmin?
b. Kunnianhimoisin odotuksin?
c. Kauhunsekaisin tuntein?
d. Into pinkeänä ja sormet syyhyten?

d. Ei mitään lisättävää.

Haasteen säännöt:
1. Kerro, keneltä sait haasteen.
2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista).
3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.
4. Käy laittamassa haasteen aloituspostaukseen kommentti, niin postauksesi lisätään haasteeseen osallistuneiden listalle.

En enää muista missä kaikissa blogeissa tämä on kiertänyt, jos et ole vielä saanut niin ota tästä haaste viime vuoden puutarhakaudesta.