Päivänpesän elämää: liiteri

sunnuntai 2. kesäkuuta 2024

#suuntanaomavaraisuus, kesäkuu 2024, omavaraisuus remonteissa

Jo pidempään blogiani seuranneet tietävät, että meillä tehdään kaikki kunnostukset ja remontit pienellä budjetilla. Talon ja ulkorakennusten korjaamiseen emme ole ottaneet lainaa, vaan ne on aina toteutettu olemassa olevien varojen ja säästöjen turvin. Suunnittelulla, kilpailuttamalla ja muutamalla onnenkantamoisella olemme päässeet kunnostuksissa hyvin vähäisillä kustannuksilla. Kolme muutakin syytä on.

1. Älä korjaa sellaista mikä ei korjausta kaipaa. Opettele tekemään itse.

2. Hyödynnä jo olemassa olevaa.

3. Käytä käytettyä (etenkin vanhoissa rakennuksissa).

Liiteri ostohetkellä aika tasan 19 vuotta sitten. Kaipasi melko nopeaa kunnostusta, tai rakennusta ei kohta enää olisi.

Kunnostuksen jälkeen. Vanha katto purettiin pois, muutama seinälauta uusittiin. Maalasimme liiterin ja lisäsimme päätyyn vanhan ikkunan. Liiteriä suoristettiin ja perustuskiviä uusittiinNäillä toimenpiteillä liiteri on edelleen käytössä. Ei kannattanut purkaa ja rakentaa kokonaan uutta.

Eteinen ennen sen kunnostusta.Halusimme ehdottomasti säilyttää vanhan katon ja seinän paneloinnin kuten myös lankkulattian.

Niinpä mies putsasi katon, minä rapsutin paneeleista vanhat maalit sentti kerrallaan. Lattia nostettiin ylös eristeiden uusimista varten ja vanhat lankut kunnostettiin. Ovi haettiin Pertunmaalta, se kuuluisan epäonninen keikka missä myytiin vanhoja peilovia karmeineen. Perillä selvisi, että yksi ovi ja karmi täsmää toisiinsa. Se on nyt kuvassa.

Seinät on pahvitettu, mutta ei pinkopahvilla vaan halvalla rakennuspahvilla. Pahvin maalasin kaikista jämämaaleista yhteen sekoitetulla maalilla, tuli juuri hyvän sävyinen siniharmaa.

Olen opetellut kunnostamaan ikkunoita ja niitä on tullut kunnostettua kymmeniä pokia. Suurin urakka oli navetan ikkunoissa. Pohjoisen ikkunat olivat vielä kunnostettavissa, mutta etelän puoleiselle seinustalle mies opetteli tekemään uudet pokat itse. Puutavara löytyi omista varastoista, olimme saaneet ostaa vähän aikaisemmin erään huvilan työmaan ylijäämäpuutavaran. Sitä puutavaraa muuten riittää edelleen vaikka osa on käytetty myös pojan remonteissa. Säästimme pokien itse tekemisellä noin tuhat euroa.

Samainen ikkuna kunnostettuna ja samainen kunnostaja ikkunassa heijastumana.

Meillä on onneksi ollut aikaa. Olemme asuneet tässä 19 vuotta eikä kaikki ole vieläkään valmista. Se on ollut myös hyvä asia, on ollut aikaa miettiä rauhassa, elää talossa ja tutustua sen ominaisuuksiin. Kiireellä tehdyillä remonteilla ei saa mitään hyvää aikaiseksi.

Kuvassa on isännänhuone joka kunnostettiin viime vuonna. Kuva on otettu remontin aloituspäivänä, kun sisään oli kannettu muuttolaatikot.

Isännänhuone tällä hetkellä. Tässäkin huoneessa tehtiin säästävä remontti, kuvassa näkyy takan edessä katossa erilainen paneeli. Siinä on vanhan vesivahingon jälki ja sen vahingon paikkaus menneiltä ajoilta. Meidän mielestä koko kattoa ei tarvitse vaihtaa sen takia, kun katto maalattiin, ei kohta kiinnitä mitään huomiota. Lattia avattiin, lankut kunnostettiin. Eristettä lisättiin, mutta pääosin vanha toimiva eriste jätettiin paikoilleen. Lisää remontista voi lukea isännänhuone- tunnisteen alta.

Tämän kesän urakka on suuren makuuhuoneen kunnostus, se onkin talon viimeinen kunnostamaton huone. Huoneen remontti tehdään edellisten tapaan, säästäen ja pienellä budjetilla.

20 vuotta kunnostusta niin kierroksen voi aloittaa alusta. Osa lankkulattioista kaipaa uutta maalia, salin voisi tapetoida uudestaan, ulkomaalaukset huoltaa ja niin edelleen. Vanhassa talossa ja pihapiirissä asuminen tietää ikuista työtä. Se on toisaalta meidän oma valinta, tämä elämäntyyli sopii meille.

Postauksia luotsaavat tuttuun tyyliin Tsajut ja Korkeala. Alle päivitän linkit muiden postauksiin sunnuntain aikana. edit. Linkit lisätty.

Kasvuvyöhyke 1

Tillin tilan Anna https://www.tillintilananna.fi/projektia-toisen-peraan-eika-mitaan-valmista

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/kesakuu2024/

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2024/06/suuntana-omavaraisuus-kesakuu-2024.html

Urban farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2024/06/suuntanaomavaraisuus-6-2024.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2024/06/muistelua-mokilla.html/

Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2024/06/kesakuu-2024-suuntanaomavaraisuus.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2024/06/etanaeste-siruetanoille-omavaraisuus.html

maanantai 2. lokakuuta 2023

#suuntanaomavaraisuus, lokakuu 2023 varastointi

Yksi Suuntana omavaraisuus- sarjan lokakuun aiheista oli varastointi. Juuri sopiva aihe tällaiselle hamsterille. Meillähän varastoidaan kaikenlaista, jos meillä ei ole lämmintä varastotilaa, niin kylmää riittää koko kylän edestä. Vaan ei mennä tällä kertaa navetan syömään sisältöön, kurkataan mieluummin vähän liiteriin ja jääkaappiin.

Lämmityskautena polttopuut ovat meillä näkyvä osa arkea. Saunaan ja vesipataan menee puuta ympäri vuoden, mutta talon sisätiloissa lähinnä lämmityskaudella. Puut varastoidaan tilavaan liiteriin.

Vielä olisi vähän liiteriin laitettavaa. Näille puille löytyy paikka takaseunustalta. Puun suhteen emme ole täysin omavaraisia. Ostamme puut runkoina joista pilkotaan itse ensin metrisiä halkoja ja myöhemmin käytön mukaan klapeja. Puuta meillä kuluu n. 40m3 vuodessa.

Osa kauden sadosta löytyy varastoituna jääkaapista. Maustekurkkuja tein taas yli 30 tölkkiä. Kaikki syödään ennen seuraavaa satokautta, loppuu jopa kesken. Hilloja teen tarpeen mukaan pakastemarjoista paitsi omenasose on kaikki keitetty, sitä ei tullut tänä vuonna yhtä paljon kuin vuosi sitten vaikka sain omenaa. Ei vain aika ja jaksaminen riittänyt. Kuvassa näkyy myös kaksi laiheliinia kesäkurpitsaa. Niitä ei varastoida sen enempää, vaan syödään muun ruuan lisukkeena. Osan sadosta pakastin talven käyttöä varten. Sosekeittoihin menee jos ei muuhun.

Tomaateista keitän tomaattikastiketta pakastimeen joka on tärkeä varastointipaikka. Tässä erässä kokeilin ensi kertaa mukaan paprikaa. Hyvää tuli. Laitan sekaan sipulit, valkosipulit ja mausteet. Tähän käy pienet ja suuret tomaatit, vain kantaosan leikkaan suurimmista tomaateista pois. Mukana on siis myös kuoret ja siemenet. Sauvasekoittimella nekin saa tasaiseksi eikä kukaan huomaa mitään. Nykyisin ei oikein kaupan tomaattikastikkeet maistu kun omaa on saatavilla, maku on paljon parempi.

Tomaattia riittää edelleen varastoituna keittiön sivupöydällä. Näistäkin osa päätynee kastikkeeksi sillä emme millään syö tomaatteja tuoreena siihen tahtiin kun niitä valmistuu. Kuvassa on myös viimeiset paprikat. Ruusukvittenin hedelmät odottavat hilloamista.

Viinirypäleistä keitin mehua. Kuten hilloa, teen myös mehua tarpeen mukaan pakastemarjoista. Meillä ei ole kellaria joten jääkaappi on ainoa riittävän kylmä säilytystila varastointimielessä. Kaalit mahtuvat jääkaappiin, niistä tuli kappalemäärältään ihan hyvä sato, mutta koko on pientä. Kaalit syödään pois mahdollisimman pian sillä ne eivät säily varastoituna kovin pitkää aikaa.

Kuivattuina varastoidaan yrttejä. Sinisessä purkissa on kuivattua piparminttua. Onneksi kuivasin sitä vuosi sitten reilusti sillä tänä vuonna kuivattavaa ei tullut, piparminttu melkein menehtyi talvena aikana. Seuraavassa tölkissä on valkosipulin kiepeistä tehtyä valkosipulisuolaa. Se on niin herkkua, että on melkein käytetty. Oikean laidan tölkissä on kuivattua lipstikkaa, ihan ehdoton keittojen mauste.

Ja viimeisenä korin pohjalla vaan ei vähäisempänä, tämän vuoden sipulit. Sato oli loistava sekä laadultaan, että määrältään. Viikonloppuna kävin korin läpi ja heitin pari huonoa pois. Jäljelle jäi 101 sipulia joten eiköhän näitä syödä pitkälle talveen. Sipulin kasvattamisella ei suuria säästöjä saa, jos ollenkaan mutta näissäkin maku on tärkeintä. Pitää olla ytyä, mutta samalla pehmeyttä.

Suuntana omavaraisuus- sarjaa luotsaavat Tsajut ja Korkeala. Alla linkit muihin postauksiin, päivitän ne tässä maanantain aikana.

Kakskulma https://kakskulma.com/sadonkorjuu-2023/

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/lokakuu2023/