Hortensiapuutarha

 Hortensiapuutarhan perustamisesta on aika tasan kaksi vuotta. Se raivattiin joutomaasta yläpihan perennamaan jatkoksi. Paikalle tuotiin muutama suuri ja laho puunrunko ja alue jäi hetkeksi odottamaan kasveja. Sanon hetkeksi, sillä taisin olla kovin malttamaton ja istutin ensimmäiset kasvit jo samana syksynä. No sen seurauksena kitken vieläkin sitkeää vuohenputken esiintymää pois.

Parissa vuodessa alue on täyttynyt kasveista kuten alla olevista kuvista huomaa.

Kun tarkkaan katsoo, näkyy siellä muutama hortensiankin. Kovin ovat vielä pieniä, mutta sinnikkäimmät ovat kukassa.

Kirjovaahtera on ottanut huiman kasvuspurtin tänä kesänä. Viime kesänä se keskittyi juurtumiseen eikä uutta vuosikasvua tullut, nyt uutta kasvua on senkin edestä kuten pitkistä oksista voi päätellä. Vaahterasta on tarkoitus kasvattaa kunnon varjo koko hortensiapuutarhan ylle. Vaahteran alla näkyy uusimpia hankintoja samaan, kirjavaan teemaan. Siinä on idänvarjosara, toivottavasti viihtyy vaikka paikka on kovin aurinkoinen.

Edellisen kuvan koivunrungolla kiemurtelee kärhö. Eikä mikä tahansa kärhö vaan suloinen, pienikukkainen viinikärhö clematis viticella-ryhmän 'Rubra'. Hortensiapuutarhan köynnökset ovat kaikki pienikukkaisia, jopa mitättömiä, sillä täällä ei saa loistaa mikään yksittäienen kasvi. Enemmän on sellaista metsäpuutarhan henkeä.

Samaan henkeen sopivat brunnerat eli rotkolemmikit. ne ovat viihtyneet tässä yllättävän hyvin, paikka on sopivan kostea, mutta ei kuitenkaan märkä talvella. Kunnon kohopenkki kannatti malttaa tehdä.

Keskustaa halkovan polun toisella puolella alue yhdistyy vanhaan alueeseen. Reunaan istutin tyttären puutarhasta muuttaneet vihreävalkoiset kuunliljat. Tämä alue on ollut eniten muutoksessa tänä kesänä. Sieltä on lähdössä vielä yksi pioni, niille kun paikka alkoi olla turhankin varjoisa. Tilalle on tullut mm. kuunlilja, sinikämmen, valkotäpläimikkää ja pari pensasta.

Löytyipä sieltä kauan odotettu yllätyskin. Kuvassa on vain yksi, mutta kaikkiaan löysin niitä kolme kappaletta. Kyseessä on tietysti näsiän taimi. Olen parina vuonna onnistunut olemaan nopea ja saanut kylvettyä ja piilotettua maahan näsiän marjoja. Yleensä linnut putsaavat pensaat yhdessä yössä ja niin kävi tänäkin vuonna. Kymmeniä, ellei yli sata marjaa oli ja ne kaikki oli syöty yhdessä yössä. Annan siementaimia kasvaa ensi kesään ja sitten katson niille uudet kasvupaikat.

Näkymää polun reunasta arboretumiin päin. Kovin paljoa tuonne ei enää kasveja mahdu, jotain pientä ehkä jos löytyy jotain oikein mukavaa. Pari aukkokohtaa on, tai siirrettävää kasvia jonka tilalle voi harkita uutta. On siellä pari eksynyttä pioniunikkoa jotka pitäisi kitkeä pois, ne eivät kuulu tälle alueelle vaikka viihtyvätkin tässä erinomaisen hyvin. Alueen takaosasta en tajunnut ottaa kuvia, siellä on hortensioiden keskittymä. Ne vain eivät kuki vielä, osa on nupuilla ja osa jättää kukinnan kokonaan väliin.

Taimia paikoilleen

 Tämän viikon sateet antoivat sysäyksen jatkaa uusien taimien istuttamista. Tällä kertaa taimettui uuden hortensiapuutarhan suurin alue. Alueelle ei ole tulossa näyttäviä ja loistavia perennoja. Kasveissa pääroolissa ovat lehdet, väri tai vaatimaton kukinta. Hortensiat saavat kukkia loisteliaasti, samoin muut pensaat.

Kasveja oli paljon mutta lisääkin mahtuu. Keskellä kasvaa kartiovalkokuusi, sen takana jalokuunliljaa 'Fragnant Blue', edessä valkoista varjorikkoa, syyshortensia 'Prim White' ja muualta puutarhasta siirretty  harsojaloangervo 'Chokolate Shogun'. Kartiovalkokuusesta vasemmalle kasvaa syyshortensia 'Fraise Melba' ja sen edessä vuoriarho.

Toisen koivunrungon eteen, tai taakse riippuen mistä kulmasta runkoa katsoo, tuli rivi hopeatäpläimikkää, jakotaimia omasta puutarhasta. Oikealla on kalvevarjohiippaa, japaninvaahtera, nimetön pieni atsalea, nietospensas 'Strawberry Fields' ja amurinpioni. Vasemmalla päin on himalajan jalkalehti ja keskellä kasvi jonka nimen jo hukkasin. 

Puuvartisille laitoin oksasilppua katteeksi, muille on tulossa istutuskatetta jota jäi muutama säkki ylimääräistä Avoimista Puutarhoista. 

Tuossa keskellä on laaja tyhjä alue. Siihen mahtuu pensas tai perennoja. Oikealla kasvaa kesähortensia 'Bougie'. Mustalla muovilla peitetyn kannon vieressä on virginianpihta ja sen edessä uusi rotkolemmikki 'Silver Heart'. 

Oli vähän turhan hinnakas ostos, mutta kaunis lehti sai ostamaan. Viime talvi vei toisen puutarhan vanhoista rotkolemmikeistä, toinen säilyi hengissä. Toivottavasti tällä on parempi menestys.

Toisen suuren koivunrungon eteen, tai taakse, mistä suunnasta taas katsookaan, tuli ensin lumipalloheisi. Kaipaan mielipidettänne olisiko se syytä leikata matalaksi koska on ihan kalju. Oksat eivät ole kuolleet, kirvat söivät siitä lehdet. Lumipalloheiden taakse jää valkoinen lännenkonnanmarja, hortensia 'Pinky Winky, safiirihortensia ja jalohortensia 'Bloom Star'. Sen juurelle laitan Kukkaiselämää Satun vinkin mukaan ruosteista rautaa jotta hortensia kukkisi sinisenä. Löysin rautaa juuri sopivasti silloin kun kaivoin navetan välikköä puhtaaksi maa-aineksesta. Sellaista pientä hitusta joka hajoaa heti kun siihen koskee.

Vielä on istuttamatta kirjovaahtera, peikonkello ja kupariheisiangervo. Syyssipuleista laitan ainakin lumikelloja. Ja jostain voisi kaivaa alueelle sini- ja valkovuokkoa.

Kilpajuoksua hämärän kanssa

 Illat ovat lyhyitä. Töiden jälkeen puutarhatyöt tuntuvat kilpajuoksulta hämärän kanssa. Vain harvoin ehtii tehdä sen mitä ajatteli. Tänäänkin jäi hommat kesken, viikonloppuna on ehkä aikaa jatkaa joten toivottavasti ei sada.

Siirsin kesäkurpitsat kompostiin vaikka niissä oli muutama pieni kesäkurpitsan alku. Niin kylmiä öitä luvassa, että selviämismahdollisuuksia ei ole. Lisäksi tarvitsin laatikon taimien valeistutuksille. Toiseen reunaan tuli kuunliljoja.

Toiseen reunaan tuli perennoja, muutama amurinpionin siemenkylvö, tyttären pihaan menevä purppuratuomi ja paikkaansa hakeva atsalea. Kaikki on peitelty multaan, atsalea tarvitsee vielä verkon ympärilleen, muut pärjäävät ilman. Ihan näin laajasta valeistututuksesta ei ole kokemusta, ehkä kokeilu onnistuu, ehkä ei.

Seuraava työ oli siirtää pyykkikallion pionit uuden kasvihuoneen viereen. Jaoin pionien juurakot (3kpl) melko ronskisti lapiolla useammaksi taimeksi. Väleihin heittelin ison 2kg:n säkin tulppaanin sipuleita. Lajike on Darwin Hybrid 'Van Eijk'. Eli vanhalla tutulla mennään. Jos pionit eivät selviä siirrosta niin mitään pahaa ei tapahdu, kaikki ovat samaa ja yleistä lajiketta, tosin nimetöntä. Väri on valkoinen.

Lopuksi pari kottikärryllistä multaa päälle. Sitten loppui multa ja tuli hämärä, vielä piti ehtiä keräämään kasvihuoneesta viinirypäleitä. Kunhan saan ostettua multaa lisää, voin jatkaa hommaa. Tuohon etualalle tulee Mustilasta ostamani kellukat. Kaikki taimet kestivät jakamisen ja ovat vahvistuneet purkeissaan. Kellukoiden väleihin on suunnitteilla jotain pientä keväistä sipulikukkaa, ehkä krookuksia.

Keväällä saamani kärhö on tehnyt yhden kukan. Tunnistatko mikä lajike voisi olla kyseessä?

Arboretumissa maksaruohot kukkivat ja samoin tekee myös 'Pink Annabelle' hortensia. Se on kukkinut jo monta viikkoa, sanoisin, että yli kuukauden. Arboretumin verkotus on täysin vaiheessa, sitäkin olisi tarkoitus jatkaa viinloppuna ja tavoite on saada kaikki verkot paikoilleen.

Helmiorapihlajassa kuvan oikeassa reunassa on hieno ruskaväritys. Pinkki salkoruusu ei ymmärrä, että ollaan jo syksyssä, se availee kukkiaan lisää ja lisää. Sopii minulla, ihana kun puutarhassa on vielä tässä vaiheessa kukkivia kasveja. Toistaiseksi olemme säästyneet hallalta, senkin takia kukista saa vielä nauttia.

Nyt illalla teetä keittäessä tajusin, että tulevan talven teehen laitettavat piparmintun on kaikki keräämättä ja kuivaamatta. Lisätään sekin viikonlopun työlistalle.

Pyörrän päätökseni

 Olen sanonut puutarhani olevan kuunliljaton puutarha. Eivät vaan ole lemppareita. Kun puhutaan kuunliljoista niin mieleen nousee aina kuunlilja, se perinteinen jossa kellertävät reunat. Ja haalean liilat kukat. Ja kolmentana ne syksyn kuihduttamat kalman kalpeat lehdet mytyssä maassa. Sitten Minna Mama´s Garden- blogista teki postauksen kuunliljoista. Jotenkin vasta siinä kohtaa silmäni aukenivat sille, että kuunliljoja on myös yksivärisinä ja huikean paljon erilaisempina kuin vain se perinteinen muoto. 

Toinen päätöksen pyörtämiseen vaikuttanut tilanne ilmestyi eteen samana kesänä. Vanhin poika osti talon ja parkkipaikan laajennuksen takia paljon kasveja uhkasi jäädä kaivinkoneen alle. Pionien pelastaminen oli itsestään selvää mutta pakko minun oli pelastaa pari kuunliljaa. Onneksi sattuivat olemaan tällaiset valkoreunaiset.

Sitten törmäsin taimiostoksilla minipieneen kuunliljaan 'Blue Mouse Ears'. No olihan se saatava kun taimipurkissa kasvoi kaksi taimea yhden sijaan, sain siis kaksi yhden hinnalla. Ja olihan pienelle saatava jotain suurta kaveriksi, niinpä kotiin muuttivat myös kuunliljat 'Elegans' sekä 'Sum and Substance'. Ja hei, ei missään keltasia reunoja. Syksyisen kalman värin kanssa opin varmasti elämään.

Kuunliljat kasvavat toistaiseksi ruukuissa ja pääsevät loppukesästä maahan. Paikka on vielä pohdinnassa. Tässä kohtaa olisi oikein hyvä varjoinen paikka mutta paikka on samalla erittäin kuiva. Toisaalta siinä kasvaa myös hurtanheisi joka on kostean paikan kasvi. Tosin heisi kasvaa kokoa hyvin hitaasti jos ollenkaan mutta on hengissä. Toinen vaihtoehto on yläpiha jonka istutusaluetta tullaan laajentamaan jossain kohtaa.

Punahatut ovat mielestäni ihania. Niiden kanssa olen kokenut vain epäonnea joten olen vannonut ettei uusia tule. Viime syksyn Mustilan arboretumin taimipäiviltä hellyin ostamaan taas yhden. Tällä hetkellä ostopäätös ei kaduta, punahattuni selvisi talvesta loistavin arvosanoin ja nyt on kukinnan aika.

Lajikeen tietoa piti metsästää heti, sitten muistin, että sehän luki purkin kyljessä. Ei muuta kuin karjakeittöön penkomaan purkkivarastoja siinä toivossa, että purkki on vielä tallessa. Ja olihan se, lajike on 'Funky White'. Täydellisen ihana ja päätöksen pyörtämisen arvoinen.