Keltaista kelkan kyydissä

 Olen tietoisesti vältellyt keltaista väriä puutarhassa. Se on vaikea väri ja monesti omaan silmääni liian räikeä. Kesän kuumuudessa huomasin, miten keltainen väri on salaa hiipinyt puutarhan kasvien joukkoon ja vallannut jalansijaa niin, että perääntyä ei voi. Puutarhurilla on ilmeisesti pää pehmennyt ja asenne keltaiseen on muuttunut sallivammaksi, olkoot kun kerran ovat tänne asti tulleet.

Tämä keltainen päivänlilja suorastaan ilkkuu minulle. Ähäkutti, valitit oranssista niin sait keltaisen tilalle vaikka muuta väriä valitsit. Olkoot, kun on kerran tänne asti kulkeutunut Hollannin peränurkan laarista.

Hienostunutta sitruunaa loistokurjenmiekassa. Kuten niin monet keltaiset, tämä on ostettu valkoisena. Tästä oikeasti tykkään, tuollainen hento keltainen on hieno väri puutarhassa ja sopii monen muun värin kanssa yhteen.

Sinisten tarhakurjenmiekkoja reunalla kasvoi yhtäkkiä tämä keltainen. Mistä lie tullut. Siirsin pois, erikseen, omalle paikalleen.

Itsestään kivimuurin koloon tullut keltamaksaruoho. Oikea talonvaltaaja. Oikeastaan ihan älyttömän hyvä pari taustalla pilkottavalle verikurjenpolvelle. Tätä voisi levittää saman kivimuurin muihinkin koloihin.

Kelkkoen kesään. Kelkan kyydissä keltaiseksi muuttunutta samettikukkaa. Lajike on 'Strawberry Blonde' joka kukkii ensin punaisena ja kukan väri muuttuu vanhetessaan keltaiseksi. Ihan sallittu muutos. Kaverina on lohenpunaista krassia joka tosin ei vielä kuki.

Keltainen on vallannut ruusutkin. The Pilgrim on tämän kevään hankintoja, ostin sen itselleni äitienpäivälahjaksi. Syntymäpäivälahjaksi voisi ostaa toisen keltaisen ruusun ja kolmannen joululahjaksi. 

Keltakurjenmiekka oli jopa ostoslistalla, mutta sainkin sitä Vaalean vihreää-puutarhasta. Sille oli loistava ja aina vähän kostea paikka tiedossa kallion kupeessa kuution vesisäiliön lähettyvillä.

Kullero, niin keltainen kun olla ja voi, mutta ei tätä voi olla rakastamatta. Tämän yksilön toi äitini ystävänsä puutarhasta tuliaisena Lapista. En uskalla tarkistaa onko menehtynyt tähän kuivuuteen. Jos ei ole, on tiedossa paikan vaihto.

Keltainen kiipeilee ja juonittelee itsensä jopa pioneihin. 'Bartzella' on vastustamaton. Niitä on kaksi kappalein, mutta toinen pensas ei ole kukkinut vielä koskaan.

Eilen lauantaina saatiin 40mm vettä. Osa tuli melkoisen rankasti maahan ja hetken pelkäsin kuinka puutarha tulvii. Pahemmalta säästyttiin eikä ukkosmyrskyt osuneet kohdalle.

Räjähdys

Puutarhassa on tapahtunut kaikenlaisen kasvun räjähdys. Jos nokkosen alku oli pari päivää sitten kahden sentin mittainen, on se tänään kymmensenttinen. Kosteus ja lämpö saavat kasvun karkaamaan käsistä. Monessa pionissa on todella korkeat varret, marhanliljat kurottelevat kohti kuuta ja jalokärhöissä on jo jopa nuppuja. 

Siirsin valkoisen lehtoängelmän viime kesänä ja taisi tykästyä uuteen paikkaansa. Ängelmän kukkien vasemmalla puolella näkyy kolme marhanliljan vartta. Melkoisen tanakat ja korkeat tänä vuonna.

Kasvu on kaikkialla rehevää. Kuvan keskellä oleva suuri vihreä pehko on kaukasiankirahvinkukka. Siitä on kasvanut muhkea pehko. Tänä keväänä havaitsin ensi kertaa sen siementaimia. otin niitä muutaman talteen josko kokeilisin kasvia muuallekin ja muutaman taimen voisi laittaa jakoon.

Perinteiset keltaiset kullerot jo lopetettelevat kukintaansa kun taas 'Alabaster' vasta aloittelee. Tämä kärsi hiukan viime kesän kuivasta jaksosta. En ole keksinyt kulleroille sopivan kosteaa paikkaa joten joutuvat kärvistelemään kesästä toisen liian kuivissa olosuhteissa.

Puutarhan vanha asukas, japanin esikko kukkii. Tämän siementaimia otin myös talteen, kasvoivat liian lähellä neilikkaruusua. Nyt pitäisi miettiä taimille uusi hyvä paikka.

Syksyllä ostin valkoisen japaninesikon ja se selvisi hengissä talvesta. Kaunis se on tämäkin. Ensin luulin, etteivät kukat nouse ylös varren päähän mutta ilmeisesti nousu on hitaampaa kuin punaisella japaninesikolla.

Iiris 'Red Zinger' on yhtä dramaattinen joka vuosi. Kukka ilmestyi kuin tyhjästä, vannon, etten nähnyt tässä nuppuja muutama päivä sitten ja nyt on ensimmäinen kukka ayki.

Hempeään kuvaan on hyvä päättää. Nimetön pioni kukkii uskollisesti joka vuosi kahdella tai kolmella kukalla. Voi olla, että viereinen hevoskastanja vie voiman ja valon. Siirtää en uskalla ettei käy huonosti ja pioni häviä. Ennemmin kolme kukkaa kun ei yhtään kukkaa.

Nyt lähden kitkemään, nokkoset ja puolimetriset juolavehnät pois kipinkapin.

Tervetullut sade

 Sade haittaa töitä puutarhassa mutta toisaalta myös helpottaa. Kosteaa maata on helpompi käsitellä kuin kuivaa. Kasvimaalle on sujuvampaa istuttaa taimia kun multa ei pölisi eikä tarvita kastelua. Kesäkukat saavat vettä luonnollisesti ja säästyin suurelta kastelukannukierrokselta.

Toiset narsissit ovat taantuneet reilusti ja sitten on näitä uusheränneitä. Näiden istuttamisesta on jo niin monta vuotta, että lajike ei ole enää tiedossa. Mutta kylläpä tulin iloiseksi nähdessäni kukkanuput. Narsissien edessä kasvaa pieni kullero, äitini toi sen tuliaisena pohjoisesta ystävänsä vanhempien puutarhasta.

Kaikki viime vuonna istutetut punaiset tarhakylmänkukat ovat selvinneet talvesta. Istuttaminen kohopenkkeihin auttoi. Sen sijaan vieressä kasvaneista punahatuista ei selvinnyt kuin yksi. Niille ei auttanut edes kohopenkki. Eilen tein lisää tuhohavaintoja. Kaunis ja ihana helmiorapihlaja oli kuollut. Ja hollanninlumimarjat taitavat olle nekin kaikki menetettyjä.

Palataan selviytyjiin, se tuntuu paremmalta. Esikoiden siemenkasvatuksissa värit ovat monesti yllätys. Jo viime syksynä yksi täysin keltainen esikko availi kukkiaan. Juuri se kasvi taisi heittää henkensä mutta toinen keltainen esikko selviytyi. Tykkään tämän raikkaan keltaisesta väristä. Ihana väripilkku kun ympärillä kasvaa tummia kartanopionin alkuja.

Arboretumissa ei ole viime kevään kaltaista tulppaanitykitystä mutta täydellistä taantumista ei sentään ole tapahtunut. Kunhan kukkasipuleiden aika alkaa, niin lisää on laitettava, reilusti.

Joku vääristää osan tulppaanien väreistä. Nämä ovat kyllä ihan oikeasti enemmän vaaleanpunaiset kuin punaiset. Voikohan tulppaanin väri muuttua ajan saatossa?

'Angelique' tulppaani ovat kukkineet jo vuosia erittäin runsaina. Nyt niitä ei ole jäljellä kuin tämä rypäs, vielä viime vuonna oli kolmisenkymmentä vartta. Pitää olla näiden haastavien talvien jälkeen iloinen muutamastakin kukkijasta.

Ja ei muuta kuin taas puutarhaan, ajattelin aloittaa tänään suuren kanttausurakan, maa on sopivan kosteaa sateiden jäljiltä ja istutusalueiden rajauksen siistiytyvät kuin itsestään.

Kellukoita ja muita kaunottaria

Puoli päivää puutarhassa on ollut hyvä lomaviikon tahti. Pääosin olen kantannut arboretumia, pieniä hetkiä olen viettänyt kukkia ihaillen ja niistä kuvia ottaen.

Kellukka 'Mai Tai'. Istutin tämän reunuskasviksi mutta toistaiseksi ei ole kasvanut kovin tuuheaksi. Ehkä se tapahtuu kukinnan jälkeen.

Kaunis myös kiveä vasten nojailemassa.

Kellukka 'Bell Bank' kukkii mielettömästi tänä vuonna. Istutin tuohon toissa syksynä muutaman pienen taimen, vieläpä jaoin kaupan taimet kahtia jotta peittäisi alansa nopeammin. Ja totisesti on peittänyt.

Tykkään tästäkin kuin hullu puurosta.

Kolmantena löytyy kellukka 'Totally Tangerine'. Mahtavan punainen sävy.

Edessä 'Totally Tangerine' ja taustalla 'Mai Tai.

Arboretumista löytyi pieni ihme. Vaaleanpunainen iiris iris pumila 'Chanted' jonka olen tuonut Virosta vuosia sitten. Iiris kukki viimeksi vuonna 2017. Ja kukkii juuri nyt. Taidan siirtää pari juurakko toiseen kohtaan jotta saan nauttia kukinnasta joka vuosi.

Tämä herkkä kaunotar on viime kesän hankintoja. Valitettavasti sen nimilappu hukkui.

Tätä näkymää olen ihaillut moneen kertaan. Etualalla kullero 'Alabaster', taustalla kellukat ja niiden takana vaaleansiniset lemmikit.

'Alabaster' oli nappiostos vaikka silloin ostaessa harmitti etten löytänyt 'New Moon' lajiketta. Alabaster on vähintään yhtä kaunis.

Loppuun tärkeä vinkki. Ihmettelin kun kärhö 'Princess Kate' ei kasvanut ja pisin verso vaikutti näivettyneeltä. Ei ollut ötököitä joten mikä oli syynä. Se selvisi kun laitoin kärhölle varjostuksen. Parissa päivässä kärhö virkistyi kun juuristo ei ollut enää alttiina paahteelle. Joku kasvi tuohon olisi kätevä jottei vanhaa uuninluukkua tarvitse aina pitää kärhön kaverina.