Onnen puutarha

 Jotain olennaista onnen kannalta on puutarhastani puuttunut. Hankintalistalla se on ollut pitkään, mutta aina joku muu kasvi on kiilannut edelle. Nyt se löytyi toisen harrastajan puutarhasta, siementaimena. Kävin tänään töiden jälkeen hakemassa pensaan ja nyt olen onnellinen.

Siinä se on, oma pieni onnenpensas. Tarkempaa lajiketietoa ei ole. Putsasin pensaan juurille jotta näin ettei tule epätoivottuja vieraita mukana. Sen jälkeen pensas pääsi heti omalle paikalleen hortensiapuutarhaan. Yksi kukkakin siinä on, ensi keväänä toivottavasti monta enemmän.

Eikä siinä kaikki. Onneni olikin triplaonni. Kun purin pensaan juuripaakun, siellä olikin kolme taimea samassa. Kaksi taimea laitoin purkkeihin, niillekin löytyy varmasti paikka mutta ei ihan vielä. Syksyyn asti saavat kasvaa ruukuissaan.

Onnen havinaa on ollut rusokirsikan lähettyvillä. Se kukkii ensimmäistä kertaa yli kymmenellä kukalla. Puu on suorastaan täynnä kukkaa. Kuva on otettu salin ikkunasta, se on yksi syy miksi puu on istutettu talon eteen. Voin ihailla kukintaa myös ikkunasta talon sisältä.

Kasvimaalla ei tämä kylmyys kauheasti onnea aiheuta. Sen sijaan onni oli siinä, että satuin kysymään pojalta onko heillä ylimääräisiä lavakauluksia ja olihan niitä. Jo samana iltana sain ne kotiin toimitettuna. Lavakaulukset tulivat alalohkon toiseen laitaan. Tällä kertaa jätin välin lavojen välille. Lavat ovat tiilien päällä jotta eivät heti ensimmäisenä kesänä uppoa savimaahan. Lakana alla pitää rikat kurissa sillä lavoihin ei tule istutuksia tänä kesänä. En raaski ostaa multaa niihin, joten saavat sitten aikoinaan mullan kompostien sisällöistä.

Japaninkääpiökirsikka 'Kojo-no-mai' aloittelee kukintaansa. Se on talvehtinut jo kaksi talvea erittäin hyvin, ei mitään vaurioita, ei edes yhtä paleltunutta oksan kärkeä. Talveksi laitan verkon ja verkon ympärillä on ollut pala kangasta, lähinnä suojaamassa kevätauringolta, ehkä sekin on auttanut.

Tässä sama pensas kuvattuna vuosi sitten. Se on kasvanut yhdessä vuodessa valtavan paljon. Nyt sitä voi kutsua jo pensaaksi. Otan lisää kuvia kunhan se kukkii kunnolla.

Olen onnellinen kaikista puutarhani hyasinteista. Lajike 'Gipsy Queen' on erityisen mieluinen värinsä takia. Roosaa, persikkaa ja puuteria, sitä kaikkea sen väritys on. Tätä on laitettava lisää jos jostain löydän syksyn sipuliostoksilla.

Viikonloppu häämöttää. Paljon menoja, mutta jos edes hetkeksi pääsisi puutarhaan.

Ylpeys ja kauneus

 Puutarhassani on paljon asioita joista voi olla ylpeä. On kaunista ja kauneutta. Sitten on niitä kohtia joista ei voi olla ylpeä tai joissa ei ole tippaakaan kauneutta, käytännöllisyyttä on sitäkin enemmän.

Kompostintialuettani ei voi sanoa kauneuden huipentumaksi. Toimiva se on ja sopivassa paikassa.

En raaskinut heittää kaatopaikalle luumulehdon mansikoiden lavakauluksia kun pysyvät vielä kasassa. Niistä tuli jatkoa puiden lehtien kompostointiin. Nyt saan mahtumaan enemmän lehtiä yhteen ja samaan paikkaan. Toinen puoli on vino koivun juuren takia, ei anneta sen häiritä.

Matalampi osio on tyhjä, mutta oikeanpuoleinen on täynnä. Pohjalla on lehtiä ja päällä viime syksyn omenoita. Omenat olivat niin märkiä, että peitin ne sahanpuruilla ennen kuin laitoin painona toimivat lankut päälle. Toiveissa on multaa tai katetta parin vuoden sisään.

Pieni päiväreissu mökille tuotti muutaman säkillisen oksasilppua. Sille meillä on aina käyttöä eikä mikään määrä ole liikaa. Eilen levitin happamaan maan kasveille havupuista tehtyä silppua. Paras työkalu silpun käsittelyyn ja levittämiseen on vanha, talon mukana tullut rikkakihveli. Eipä sekään kovin kaunis ole, mutta pääasia on hyvä toimivuus.

Mansikkamaan uuden laatikot ovat paikoillaan ja kaikki mansikat on istutettu tai siirretty. Nyt minua häiritsee suuresti etteivät laatikot ole enää säntillisessä ja symmetrisessä järjestyksessä. Kaipa tuohon silmä tottuu, en vain jaksanut tyhjentää jokaista laatikkoa ja siirtää niitä.

Lopuksi kiedoin laatikot harsopeitteen alle. Vähän yöpakkasten takia mutta enemmän sen takia, että tiedän kuinka tuore multa houkuttelee kissoja asioilleen. Harsojen kanssa ei ole sitä vaaraa, että vastaistutetut taimet lentäisivät kaaressa pellolle.

Luumulehdon vapautunut istutustila houkuttelisi aloitella sen muokkausta. Onhan tuossa neliö poikineen uutta ideaa odottelemassa. Jotain sellaista pitää saada aikaiseksi josta voi olla ylpeä ka joka tuo kauneutta puutarhaan.

Perusparannuksia

 Minulla on menossa kasvimaan, mansikkamaan ja luumulehdon perusparannus. Perjantaina sain tehtyä kasvimaan ylälohkon valmiiksi, eilen lauantaina puolet alalohkosta. Tänään oli tarkoitus jatkaa alalohko loppuun, mutta eipä onnistunut. Maa oli liian märkää eikä ollut mitään asiaa sinne mutalilluun. Niinpä piti vaihtaa suunnitelmaa lennosta. Viileä päivä joten mieluiten tein raskaampia töitä.

Perjantai-illan työn tulos. Kolme valmista riviä istutuksille. Lavakauluslaatikot eivät ole vielä valmiita, mutta niiden kanssa ei ole kiire, istutan täksi kesäksi niihin ehkä perunat.

Alalohkolle samat toimenpiteet. Ensin kitkin kaikki rikat pois, siis lähinnä voikukkia. Sitten kaivoin syvät haudat istutusrivien kohdalle. Haudan pohjalle ensin palamatonta lantaa ja sen jälkeen palanutta lantaa. Päälle sivuun laitetut mullat ja sen jälkeen penkin muotoilu. Kasvimaan voima oli vajennut, nyt tarvittiin kasvien kasvun takaamiseksi reilusti lannoitteita. Jos kompostorin kevättyhjennyksestä jää kompostia, laitan sitäkin kasvimaalle. Muuten komposti menee kasvihuoneen maapohjan parannukseen ja tomaattien lannoittamiseen.

Alalohkolle ehdin tehdä eilen kaksi riviä valmiiksi. Kuvan oikea reuna on niin märkää ettei sitä voi vielä muokata. Siihen tulee vielä kaksi riviä. Jos saan jostain halvalla tai ilmaiseksi lavakauluksia, teen oikeaan reunaan samanlaisen rivin lavakauluksia. Se helpottaisi kasvimaan hoitoa koska oikea reuna on aina liian märkä, siihen valuu vettä muualta puutarhasta. Kohta on lisäksi todella savinen.

Luumulehto kasvimaalta päin kuvattuna. Vasen puoli on peitetty hautumaan. Oikea puoli on muuten valmis, mutta sieltä puuttuu kahdelta pieneltä alalta kasvit. Ne tulevat myöhemmin. Käytävä on haravoitu.

Varsinainen tämän hetken uudistuskohde on tuo lavakaulusten kaari. Lavakauluksissa on kasvanut mansikkaa. Paikka on mansikoille oikein hyvä, mutta niiden suojaaminen linnuilta on ollut hankalaa. Perusparannuksessa mansikat siirtyvät mansikkamaalle johon lisään kaksi lavakaulusta. Samalla uudistan mansikoiden kasvualustan koko mansikkamaalta.

Tässä näkyy kaaren lavakaulusten kunto. Näillä ei tee enää mitään. Sain poistetua kaksi kaulusta luumulehdon kaaresta. Siirsin niiden mullat mansikkamaalle vanhoihin laatikoihin. Kaivoin maasta ja siirsin lähes 100 mansikantaimea. Siinä se tämä päivä menikin. Mansikkamaasta unohdin ottaa kuvia, pitää tehdä se myöhemmin.

Siinä kaari rosariosta kuvattuna. Mitä tulee mansikoiden tilalle? Taitaa tulla perenna-alue. Suunnitelma on miten teen, mutta en paljasta sitä vielä. Perenna-alueen teko jää syksyyn, siihen kun maa jäätyy. Siihen asti pidän tuossa katteen. Katteen alla on juurikangas, se saa jäädä paikoilleen kunhan teen riittävän paksun maakerroksen tuohon. Luumupuu olisi kiva istuttaa sillä onhan alue luumulehto. Maa on tuossa kohtaa silkkaa savea. Toisaalta jos löytyisi edullinen taimi, voisin kokeilla luumupuuta keskelle kaarta, reunoilla kasvaa luumupuut ja ne ovat menestyneet ihan hyvin.

Ensi viikolla saan toivottavasti kasvimaan valmiiksi, sen jälkeen teen ensimmäiset kylvöt. Ainakin porkkanan voisi kylvää ja istuttaa sipulit. Muiden kanssa pitää odotella lämpenemistä.

Perennamaan uudistus No Dig-menetelmällä

 Luumulehdon toisen osion uudistus oli viime vuonna ja tänä vuonna uudistuu toinen puoli. Perennojan alla oleva kasvualusta sisältää liian vähän multaa ja liian paljon savea. Siinä pääsyy uudistamiseen. Toinen syy on se, että haluan alueesta nykyistä helppohoitoisemman kasvien puolesta eli kasvivalikoima menee uusiksi. 

Ensin kaivelin kaikki säästettävät kasvit pois. Osa jää omaan puutarhaan, osa sai uuden kodin nopeasti netin kautta. Ne mitä en säästä, saa jäädä maatumaan maapohjaan.

Seuraavaksi kasasin alueelle puutarhakompostista kaiken karkeamman aineksen. Yritin talloa sitä vähän tiiviimmäksi.

Karkean aineksen päälle tuli puutarhakompostin hienompi aines. Yritin levittää mahdollisimman tasaiseksi. Erityisen iloinen olin tässä kohtaa puutarhakompostien täydellisestä tyhjentymisestä, sain kaiken hyötykäyttöön.

Seuraava kerros koostuu haravoiduista lehdistä. Olen säästellyt isoa kasaa lehtiä sillä tiesin tämän tarpeen olevan tulossa. Jos olisin halunnut, tuohon olisi voinut tyhjentää vielä lehtikompostien sisällön. Jätin ne kuitenkin maatumaan myöhempää käyttöä varten.

Seuraavaksi päälle melkein peräkärryllinen palamatonta, tuoretta hevosenlantaa. Höyry vain nousi kun tyhjensin peräkärryä. 

Viimeinen kerros on heinää joka on ollut paalissaan parisen vuotta. Ei voi hyödyntää eläimillä, mutta puutarhaan käy. Seuraava työ on peittää kasa ja jättää se maatumaan 1-2 vuodeksi. Jos tuosta olis kaivettu kaikki kasvit tarkkaan pois eikä vaaraa olisi rikkaruohojen siemenistä, voisi kerrokset jättää avoimiksi. Näin ei kuitenkaan ole joten on parempi peittää ja estää kaikenlainen kasvu.

Sitä en vielä tiedä mitä kasveja tuohon tulee. Toisen puolen kasvitus on melkein valmis, se odottelee enää 'Mai Tai' kellukan ja yhden syysleimun jakamista. Tai en osaa päättää laitanko syysleimua vain syreenileimua. Syysleimu matalampana olisi ehkä parempi vaihtoehto. 

Reencle kotikompostori

Kaupallinen yhteistyö Dayton Oy:n kanssa

Sain maaliskuussa käyttööni sisäkäyttöön tarkoitetun kotikompostorin. Pienellä epävarmuudella otin kompostorin käyttööni, miten muka voisikaan toimia niin nopeasti kun valmistajalta luvataan. Voin rehellisesti kertoa, etten pettynyt. Ihmevekotin toimii ja kompostoi keittiöjätteen melkoisella vauhdilla. Apuna tosin tarvitaan sähköä ja näin pörssisähköläisenä sekin mietitytti. No vastapainoksi ei tarvitse enää ostaa kuiviketta, koska pihan perällä oleva kompostori on nyt lähes käyttämättä. Sähkölaskussa en ole huomannut mitään piikkiä.

Laitteen mukana tulee käynnistysseos joka ladataan veden kanssa säiliöön.

Mukana tulee myös aktiivihiilisuodatin joka oli helppo asentaa eikä jäänyt epäilystä mitkä teipit piti poistaa ja mitkä jättää. Aktiivihiilisuodattimelle luvataan vuoden kestävyys, sitten se täytyy vaihtaa uuteen.

Kompostorin tausta pitää olla ilmanvaihdon kannalta noin 10 cm irti seinästä. Meillä sopiva paikka löytyi kahden kaapin välistä. Itse koin käyttöä helpottavaksi ja ergonomiseksi sijoittaa kompostorin jakkaran päälle. Kansiluukkuun saa automaattitoiminnon joka aukaisee luukun kun laitetta lähestyy. Minä otin sen pois käytöstä, koska kansi avautui joka kerta kun joku lähestyi mikroa. Nyt kansi aukeaa nappia painamalla ja sulkeutuu itsestään muutaman sekunnin päästä. Näin se on myös kissaturvallinen.

Laitteessa on selkeät merkinnät täyttöasteesta. Lisäksi keskellä palaa valo laitteen ollessa päällä, joka osoittaa normaalia täyttöastetta. Kuvassa näkyy propelli joka pyörittää massaa kun laite on käynnissä ja kansi kiinni. Pyöriminen lakkaa heti kun kansi aukeaa tai se avataan.

Eikä siinä vielä kaikki. Muovipussi johon kompostori oli pakattuna pahvilaatikossaan oli Oivan mielestä parasta, siis sen laatikon lisäksi.

Sitten olen vain lisäillyt keittiöjätettä kompostoriin. Kovin paljoa en ole pilkkonut pienemmäksi vaikka valmistaja niin suosittelee. Testasin myös kokonaiset banaaninkuoret, sinne häviää vuorokaudessa. Laite silppuaa myös munankuoret ihan pieneksi. Kuvassa massassa näkyvät valkoiset pisteet ovat munan kuoria.

Tällä viikolla koitti ensimmäinen tyhjennys, massan määrä oli maksimiviivan kohdalla. Kuvasta näkyy miltä massa näyttää. Se ei käytännössä tuoksu miltään, ehkä vähän hiivamaiselta. Tuoksu ei tule laitteen ulkopuolelle. Jos epämäärisiä tuoksuja ilmenee, laitteessa on myös kuivatustoiminto ja tuoksujen poistoon oma toiminto. Niitä ei ole tarvinnut toistaiseksi käyttää. Massa on meillä pikemmiten liian kuivaa ja olen lisännyt välissä sekaan ihan vain vettä.

Mukana tulee oma tyhjennyslapio jolla lapoin massan erilliseen ämpäriin. Kompostoriin ei saa lisätä uutta tavaraa 48 tuntiin ennen sen tyhjentämistä. Silloin käytimme taas pihakompostoria. Tyhjennyksen jälkeen käytön voi aloittaa heti.

Lopuksi sekoitin säkissä ohjeen mukaan 1 osa kompostorin massaa ja 4 osaa multaa. Käytin lehtikompostorin multaa, sillä ajattelin sen olevan sopivaa kun kerran sitä oli saatavilla. Sekoitus saa olla säkissä muutaman viikon ja sitten käytän sen lannoitteena kasvihuoneessa. 

Jatkossa mietin, että kesäaikaan massan voisi haudata suoraan maahan ja unohtaa jälkikompostoinnin. Talvella sen voi vain laittaa säkkiin ja viedä varastoon odottamaan myöhempää käyttöä.

Tämän kokeilun jälkeen kompostori jää meille edelleen käyttöön. Se pitää pientä hurinaa tai huminaa eikä ääni ole häiritsevä. Kun pientä narinaa alkaa kuulumaan, on massa liian kuivaa ja lisään siihen vettä. Narina poistuu sillä. Muu perhe on oppinut laitteen käytön helposti ja säästää meiltä kaikilta vaivan kävellä vähintään kerran päivässä kompostorille pihan perälle. Eikä tämä jäädy talvella tai käy huonosti kesän helteillä.

Suunnitelmia

 Uusi puutarhakausi vaatii uusia suunnitelmia. Tulevan kauden suurin työ tulee olemaan kasvimaan parannus ja luumulehdon toisen puolen kasvien poisto ja peittäminen. Niin ja tietysti toisen puolen käyttöönotto. Pienempi suunnitelma on laajentaa yläpihan istutusaluetta.

Laajennus olisi ainakin tuo alue missä on hevoskastanjan lehdet. Laajennuksele on hyvä syy, tuossa on pari iso kiveä jotka kolahtavat helposti ruohonleikkuriin. Laajentamalla istutuksia saisin kivet kätevästi piiloon ja pois tieltä. Niitä ei siis siirrttäisi vaan haudataan istutuksiin.

Kivien päällä ei tietenkään kasva mitään. Niinpä hyödynnän siinä näitä lahoja koivupöllejä. Laitan pöölit kivien päälle ja kasvit tulevat pölien väleihin. Sopii ympäristöön kun yläpihalla on paljon lahopuuta keskellä istutuksia.

Lunta meillä ei ole käytännössä yhtään. Sitäkin enemmän on siivottavia kukkapenkkejä. Talventörröttäjien katkomista, kitkemistä ja muuta siivoamista tiedossa seuraavat viikot. Sitten lannoitusta ja penkkien multaamista. 

Pikkuhiljaa olen aloitellut. Tässä kukkavarsia katkottuna liljapenkissä. Tuohon päälle kun heittää multaa jäävät pätkityt varret maatumaan mullan alle ja kunhan kasvit nousevat ja kasvavat, ei varsia huomaa enää lainkaan. Eikä täyty puutarhakomposti liikaa.

Krookuksilla on kiire. Pari päivää sitten näistä ei näkynyt kuin piippojen kärjet. Nämä krookukset kasvavat luumulehdon siinä osassa joka kaivetaan kasveista tyhjäksi tänä kesänä. Osan kasveista kuten krookukset säsätän, osa saa lähteä. Säästettäville löytyy paikka, osalla on jo tiedossa ja osalla ei mutta eiköhän se löydy kesän mittaan.

Talven käsitöitä

 Talvisin on hyvää aikaa tehdä erinäisiä käsitöitä. Yleensä saan neulotuksia paljon villasukkia, mutta tänä talvena niitä on valmistunut vain parit. On ollut muita töitä kuten niitä normaaleja parsimisia ja paikkaamisia, mutta myös uuden tekoa. Makuuhuone sai verhot ensimmäistä kertaa sen 19 vuoden aikana mitä täällä on asuttu. Ostin Ikean valmiit pellavaverhot ja lyhensin ne sopiviksi. Puoli vuotta metsästin verhoja käytettyinä, mutta sitten kyllästyin. Oli mahdottomuus löytää neljää kolmimetristä verhoa tai sitten ne ehtivät mennä nenän edestä. 

Tein makuuhuoneeseen myös villakankaisen oviverhon. Sen reunan kirjailuissa meni oma aikansa kuten myös itse verhon ompelussa. Kampauspisteen tuoli sai uuden verhoilun, sekin piti kirjailla itse villakankaalle.

Verhot paikoillaan. Ne ovat ainut asia yöpöytien lisäksi mitkä on ostettu huoneeseen uutena. Kaikki muu on kierrätettyä. Tai onhan oviverhon kangas uusi mutta sitä ei lasketa, se on teollisuuden ylijäämäpala. Verhoihin on vielä tarkoitus tehdä varuiksi tampit pitämään ne sivussa jos tulee tilanne, että ikkunoiden alla olevat sähköpatterit on laitettava päälle. Sellaista tilannetta ei ole tullut vuosikausiin, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Tampit saan tehtyä verhojen lyhentämisestä ylimääräisiksi jääneistä paloista. Sitten kunhan saan päätetyksi millaiset teen. Nurkassa kököttävä sermi on tämän viikon hankintoja, löysin sen kirpputorilta. Se peittää näppärästi miehen vaatepinon jota hän säilyttää tuolin päällä. Sermin kangas on aika likainen, se pitäisi irroittaa ja pestä. Jos ei lähde puhtaaksi, teen uudet kankaat. 

Miehen vaatekaappi valmistui sekin talven aikana. Kaappi on tämän talon alkuperäistä kalustusta. Se oli joskus maalattu siniseksi ja sen jälkeen valkoiseksi. Minä palautuin sen alkuperäisen kuosiinsa, petsatuksi ja lakatuksi. Sopii paljon paremmin muiden tummien huonekalujen sekaan. Oiva ihmettelee miksi ovi isännänhuoneeseen on kiinni. No siksi kun siellä on aika kaaos enkä halunnut kaaosta kuvaan.

Kampauspisteen tuolin olen perinyt mummolastani. Onneksi sitä ei kukaan muu huolinut. Siinä oli kulunut vihreä samettikangas päällisenä. Ostin palan villakangasta (sekin teollisuuden ylijäämää) ja tein uuden päällisen.

Kuvio ei ole omaa tuotantoa, se on kirjasta Jugend-kukka kirjonnassa. Vasta kuvion tehtyäni nousi mieleen jotain muutakin kuin kukat. No onpahan nyt sievä istua tuossa.

Oviverhon kukka-aihe on omaa tuotantoa. Se on kirjottu villalangalla villakankaalle.

Täsä näkyy paremmin koko verhon reuna. Makuuhuoneen verhotangot sain ostaa sattumalta hyvinkin edullisesti. Tuli avattua suu oikeassa paikassa, tangot olivat menossa metallinkeräykseen. Taulu löytyi viime syksynä kirpparilta, jokin siinä vetosi minuun ja sai ostamaan. Maalauksen alaosassa on teksti Lohja. Ehkä siinä on kuvattu maisemaa Lohjalta.

Myös oviverho tarvitsee tampin jolla verhon saa vedettyä syrjään kesäajaksi. Se on tulossa tässä. Teen kirjailuun käyttämistäni langoista nyöriä. Tuskaisen hidasta puuhaa sillä langat ovat tällaisen nyörin tekoon aivan liian ohuet. Yritän sinnitellä tämän loppuun, vaikka tiukkaa tekee. Onhan tässä aikaa ainakin tämä helmikuu ennen kuin tositoimet puutarhassa alkavat ja käsityöt sisällä saavat jäädä.

#suuntanaomavaraisuus, elokuu 2024, aidat ja rajaukset

 Täällä maaseudulla näkee hyvin harvoin rakennettuja aitoja. Tontit ja piha-alueet ovat laajoja eikä niiden rajaamiselle ole välttämättä tarvetta. Jos aitoja on, niillä rajoitetaan näkyvyyttä tai eläimiä. Meillä ei ole rakennettuja aitoja, istutettuja sen sijaan on. Tai voiko risuaidan lukea rakennetuksi aidaksi, se kun on rakennettu eikä kasvatettu.

Risuaidasta ei ollut tuoretta kuvaa. Se näkyy kuvassa kompostien takana. Aidan tarkoitus on luoda hyvä pienilmasto luumulehtoon. Risuaita jää näin kesäisin sen edessä kasvavan kasvillisuuden peittoon, jos sen haluaisi kuvaan, pitäisi mennä naapurin pellolle.

Varsinaisia istutettuja aitoja meillä ei ole, on vain aidanteita kuten tämä tervaleppäaidanne arboretumin ja pellon välissä. Uuden kasvihuoneen taaksi on istutettu toinen aidanne. Siinä kasvaa tasaisessa rivissä kuusia ja terveleppiä. Lisäksi on tammia, vaahteroita, mäntyjä, koivuja ja muita yksittäisiä puita. Niistä muodostuu joskus vapaasti kasvava aidanne ja suoja pohjoisen tuulilta.

Istutusalueet ovat rajttuina nurmikoista kanttauksilla. Siistin kanttaukset lapion kanssa 1-2 kertaa kesässä. Tänä vuonna saattaa riittää yksi käsittely, yleensä tarvitaan kaksi. 

Jos istutusalue rajoittuu hiekkakäytävään, on se rajattu luonnonkivin. Tällaisista alueista suurin osa on luumulehdossa ja uuden kasvihuoneen luona. Ensin käytin tiiliä, mutta ne murenivat talvien seurauksina. Luonnonkivet pysyvät ehjinä ja muutoinkin soveltuvat tähän maisemaan paremmin. 

Osa istutusalueita on rajattu poluista rungoilla. Tässä käytössä on koivuja, mutta rajaukseen soveltuu mikä tahansa puu. Sopii etenkin metsäpuutarhan henkeen.

Palataan vielä luumuehdon ja kasvihuoneen tienoille. Siellä on alueita rajattu kivimuurein. Sekin tuo kivaa kontrastia ja tilan tuntua puutarhaan. Samalla saa lisää istutusalueita, koska onhan muurien vierustat istutettava kasveja täyteen.

Omavaraisuuspostauksia luotsaavat Tsajut ja Korkeala. Päivitän tähän alle sarjan muut postauksen sunnuntain aikana. edit. linkit lisätty.

Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/elokuu2024/

Puhetta aidasta, yksi puhuu aidasta, toinen aidanseipäästä, vai miten se sanonta meni?

Kasvuvyöhyke 2

Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2024/08/suuntanaomavaraisuus-elokuu-2024-aidat.html

Urbanfarming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2024/08/suuntanaomavaraisuus-8-2024.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2024/08/pensasaidat-luo-suojaa-omavaraisuus.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2024/08/ruosteista-rautaa.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2024/08/suuntana-omavaraisuus-elokuu-2024.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2024-osa-8/(opens in a new tab)

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/aitaamisen-abc-ja-kuinka-ei-ainakaan-kannata-aidata

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2024/08/kesan-kuulumisia

Ihan vaan Tiia https://ihanvaantiia.blogspot.com/2024/08/aidat

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2024/08/04/elokuu-24-aitaaminen/