Juhlien jälkeen

 Tänään juhlimme nuorimman lapsemme valmistujaisia. Juhlia, joista olen erityisen onnellinen, että sain mahdollisuuden niiden järjestämiseen. Jos syksyllä olisi käynyt toisin, ei näitä tai mitään juhlia olisi lapsellani ollut. Onneksi elämä on kantanut ja tuleva näyttää valoisalta. Siksikin tuntui niin tärkeältä juhlistaa tätä päivää. Kävin juhlien jälkeen pienellä puutarhakierroksella, kuvat ovat kierrokselta näpsäistyjä.

Istutin pinkki maanpeitettä ison kannon kainaloon. Onko tämä nyt sitten sammalleimua. Opin jostain, että kun laittaa kiven sammalleimun siirretyn juuren päälle, se lähtee paremmin kasvuun. Ainakin tässä kohtaa temppu toimi.

Yläpihan puutarhakalusto on saanut olla lähinnä koristeena, enpä ole ehtinyt istuskella siinä. Kuvan etualan pienet punaiset pallot ovat kartanopionin nuppuja. Pioni kukkii ihan kohta.

Yläpihan istutusalue sai viime kesänä jatkokaistaleen. Siirsin liian varjoon jääneen matalan iiriksen kaistaleen aurinkoiseen reunaan. Se kannatti, ei tässä ole ollut vielä koskaan näin paljoa kukkia. Lajikkeella ei ole nimeä, se on puutarhaystävältä saatu.

Toinenkin nimetön matala iiris on kukassa. Vähän se uhkaa jäädä vieruskavereiden kuten esikkojen jalkoihin vaan jaksaa silti kukkia. Olen varmentanut kannan niin, että tätä kasvaa kolmessa eri paikassa.

Patjarikko on vähän oman tiensä kulkija. Sen piti kasvaa vain tuossa missä näkyy valkoinen nimikyltti mutta eipä kasva vaan levittäytyy kauemmaksi. Kasvustossa on iloisen sekaisin vaaleanpunaisia ja valkoisia kukkia. Testasin patjarikon kukkia maljakossa. Hyvin kestävät ja ovat kauniita sinisten lemmikkien kanssa.

Vaaleanpunaista lemmikkiä olen kasvattanut siemenestä. Tällä on vähän erilainen kasvutapa kuin vaaleansinisellä kaverillaan. Kasvaa enemmän mättäänä ja on matalampi. Kaunista yhtenäistä pintaa en ole vielä saanut, mutta muutama yksittäinen mätäs on sentään kasvanut. Kylvin keväällä lisää ja kohta voin istuttaa uudet taimet puutarhaan.

Valkoinen kerrottu kaukasianpitkäpalko uhkaa valloittaa koko hortensiapuutarhan. Se on pakko siirtää toiseen kohtaan jossa saa kasvaa vapaasti. Onneksi tilaa ja paikka löytyy melko kivuttomasti ja saan pitää tämän kaunottaren edelleen puutarhassa. Pitkäpalko on levinnyt kahdessa vuodessa yhdestä ainoasta taimesta näin laajaksi matoksi. Tavallinen yksinkertainen valkoinen ja liila ovat kasvaneet paljon hitaammin.

Seuraavaksi menen laittamaan pään tyynyyn, olo on vähän puhki juhlien ja todella kiireisen työviikon jälkeen. Kyllä huomaa kun ei ollut mahdollisuutta pitää päivääkään lomaa ennen suuria juhlia, olo on vähän enemmän kuin väsy. Onneksi on enää 3,5 viikkoa kesälomaan.

#suuntanaomavaraisuus, kesäkuu 2023, luonnon monimuotoisuus

Maaseudulla asuminen on onni luonnon monimuotoisuuden suhteen, ja meillä on ollut onni saada sen puolesta hyvät olosuhteet. Lähellä on vesistöjä, olemme peräti kolmen järven läheisyydessä. On metsää, peltoa, ojia, kosteampaa ja kuivempaa aluetta. Puutarhassa on vieraillut mm. kettu ja supi. Jänikset ovat vakiovieraita, kauriit eivät (onneksi) vielä. Tikkalintuja olen tavannut omalla tontilla neljä erilaista. Pääskyset ovat joka kesä vieraanamme ja harakan poikasia tavataan silloin tällöin. On ötökkää ja vaikka mitä mönkijää, perhosia ja koppakuoriaisia. Syksyisin saunalla tapaa lepakoita illan hämärässä.

Varsinaisessa puutarhassa yritän ottaa luonnon moninaisuuden huomioon, tai oikeastaan ei pelkästään puutarhassa vaan koko tontillamme.

Varsinaisen puutarhan ulkopuolella saavat nokkoset ja koiranputket kasvurauhan. Jokainen perhosentoukka on säästämisen arvoinen ja tervetullut. Puutarhassa olen myös melko vapaamielinen toukkien yms. suhteen. Liljakukot listin, mutta muita haittaötököitä kuten kirvoja en torju. Kotiloita kerätään ja myrkytellään Ferramolilla. Joskus olen ollut paha ja myrkyttänyt kärhöistä kärhöpistiäisiä, niistä ei onneksi ole kuitenkaan saatu suurta riesaa. Kasvimaalla harsot ja ötökkäverkot ovat parasta tuholaistorjuntaa.

Puutarhaan on jätetty kantoja ja tuotu lisäksi irtokantoja. Ne saavat lahota rauhassa paikoilleen ja samalla tarjota monenlaiselle vipeltäjälle suojaa ja asuinsijaa. Kuvassa on muuten yksi tuoreimmista hankinnoistani, sain sen vaihdossa taimitorilta. Kyseessä on joku litukka, tarkemmin Cardamine pentaphyllos. Kukkii aikaisin keväällä liiloin kukin. Onko kellään tästä mitään kokemusta? Onko haitta vai hyöty?

Kantojen lisäksi uudessa hortensiapuutarhassa on paljon lahopuuta, kokonaisia puunrunkoja lahoamassa. Kuvassa niistä on vain pieni osa. Varsinaisia kaupasta hankittuja ja itse tehtyjä hyönteishotelleja meillä on muutama mutta eivät ne ole kovin suosittuja.

Arboretumin ja oman pienen metsäpalstamme välissä on niitty. Sitä suojelen vimmatusti lähestyviltä lupiineilta. Niitty niitetään silloin tällöin eikä se ole nimestään huolimatta oikea niitty. Mutta kasvaa siellä joitain niittykasvejakin. Niityn ja metsän erottaa puro jonka kunnostamisesta haaveilen. Puroon tulee vesi lähinnä sulamis- ja sadevesistä ja sammakot ovat siinä keväisin vähän hätää kärsimässä koska nykyolosuhteissa vettä ei ole riittävästi poikastuotannon kannalta. Haavenani on kaivattaa kaivinkoneella puroon syvänteitä jossa vesi seisoisi pidempään ja näin vähentää virtausta. Samalla poistettaisiin ylimääräinen kasvillisuus ja korjattaisiin kivet paremmin.

Vaikka meillä suurin osa risuista haketetaan, riittää niitä myös risuaitaan. Tämä on todella vanha kuva risuaidasta, nyt sitä on vaikeampi kuvata sillä risuaidan edessä kasvavat pensaat ja puut peittävät sen lähes kokonaan. Risuaidan tolpat on uusittu kertaalleen ja joka vuosi siihen saa lisätä risuja.

Kuten aiemminkin, näitä suuntana omavaraisuus-postauksia luotsaavat Tsajut ja Korkeala.

Alle päivittyy maanantain aikana lista muista Omavaraisuussarjan kirjoittajista.

Kasvuvyöhyke 1

Kakskulma https://kakskulma.com/nokkoslannoitetta-puutarhaan

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/kesakuu2023/

Krutbacken https://www.krutbacken.fi/omavaraistelijan-kevat-luonnossa

Kasvuvyöhyke 2

Urban farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2023/05/kotipuutarhuri-luonnon-apurina.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2023/06/luonto-hoitaa.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2023/06/luonnon-monimuotoisuus-kotipihalla.html

Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2023/06/suuntanaomavaraisuus-kesakuu-2023.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2023-osa-6/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2023/06/suuntana-omavaraisuus-2023-osa-6.html

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2023/06/tuholaistorjunta.html

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/luonnonmonimuotoisuus-kotitarvetilalla

Evil dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=17192

Mustikkamaitoa https://mustikkamaitoa.fi/luonnon-monimuotoisuuden-vaalinta-ja-siita-hyotyminen-turvalliset-lannoitteet-ja-tuholaistorjunta-suuntana-omavaraisuus

Torpan tyttö https://torpantytto.com/2023/06/05/puoliksi-villi-piha-eli-biodiversiteettia-torpan-tapaan

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetkiä https://puutarhahetki.blogspot.com/2023/06/unelmana-omavaraisempi-elama.htm

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2023/06/05/kesakuu-23-kuulumisia-korvesta

Lahopuuta niityltä puutarhaan

 Joitain vuosia sitten salama iski niityllä kasvaneeseen koivuun. Ensin koivu sai jäädä rauhaan kunnes kyllästyimme katsomaan sitä ja koivu kaadettiin. Osa koivun rungosta unohtui niityn laitaan. Olisiko ollut niin laho ettei siitä saanut polttopuuta. Jo aiemmin olen katsellut rungon pätkää sillä silmällä, että haluan siirtää sen puutarhaan. Tänä keväänä siirto toteutui.

Koivu meni kahteen osaan, pidempi pätkä tuli varjon puolelle, kuusen alle. Ajattelin vielä pyytää poikaa poraamaan reikiä rungon päätyihin ötököiden kodeiksi.

Hienot käävät säilyivät rungon siirrossa, vain yksi taisi irrota.

Samaa kuusta sen toiselta puolelta jossa on kantopuutarha. Tuonne mahtuisi vielä pari kantoa mutta ei ole tullut missään vastaan.

Tämä näkymä on siniseltä keinulta. Ötökkähotelli on korjattava kunhan se tyhjenee asukkaista. Laitan lintujen viemien onttojen ruokojen tilalle puun palan johon on porattu reikiä, toimii paremmin. Iines maastoutuu kuvaan hyvin värinsä takia, löydätkö kuvasta?

Pienempi rungon pätkä tuli kantopuutarhan eteen missä oli ennestään yksi koivupölli lahopuuna.

Kääpiä löytyy näistäkin.

Jos tulee hyviä lahopuita vastaan, niin niiden paikka on kuusen edessä kasvavan koivun vasemmalla puolella, siellä on vielä tilaa. Kuusen alle olen vienyt pihan lehtiä niitä haravoidessa. Nyt on se tilanne, että lehdet saavat alkaa maatua rauhassa. Lehtiä varten on uusi komposti ehkä halua, että maa nousee kuusen alla liikaa.

Takaisin talviunille

Edellisen postauksen karhuille tuli mieleen ajatus takaisin talviunille menosta. Tuli pieni jääkausi ja takatalvi mutta ei anneta sen haitata, sääennusteen mukana tätä kestää vain reilun viikon. Tai sitten juhannukseen saakka ja sitten voikin tulla syksy. Näin mieheni sanoi, mutta minä saatan olla eri mieltä. 

Tässä on ensimmäinen palloesikon siemenkylvön kukkaan tuleva taimi. Sanoisin, että kukan väri on valkoinen. Toinenkin taimi on tulossa kukkaan ja se näytäisi harmikseni liilalta. Kolmas on vielä niin pieni ettei ehkä kuki. Pienoinen pettymys tämä oli, mutta voihan olla, että ne kaikki punaiset ja muut ihanat värit jäivät itämättä ja vain valkoinen ja liila iti. Tai sitten koko siemenpussi on näitä värejä. Toisaalta pitää olla iloinen onnistumisesta, sain kasvatettua palloesikkoa siemenestä.

Onko tämä koiranhammas? Ostin syksyllä muutaman mukulan. Taas kerran. Ensimmäistä kertaa taisin onnistua.

Unkarinsinivuokko ujostelee kylmää säätä eikä availe kukkiaan. Paikka saattaa olla liian varjoisa, mietinnässä on vuokon siirto. Toisaalta on tuossa vahvistunut ja joka vuosi on 1-2 kukkaa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Pienimmät tulpaanit aloittelevat. 

Ja isommat tulevat perässä. Arboretumin ensimmäistä perenna-aluetta riivaa sammal. Olen nyt kalkinnut alueen hyvin ja toivon kalkin auttavan. Koristeomenapuu'Marjatta' on parturoitu toimestani joten se ei välttämättä kuki tänä keväänä. Verkkoja ei uskalla poistaa, jäniksiä liikkuu iltaisin ja öisin edelleen puutarhan kiusana.

Rinne- ja kantopuutarha kylpee keväisin auringossa. Kun syreeneihin kasvavat lehdet, on alue puolivarjoisa tai jopa varjoisa. Lisäsin alueelle lahopuuta, niistä juttua myöhemmin.

Vihreään on hyvä lopettaa. Kirjoukonhattu on tykännyt paikan vaihdoksesta ja leviää mukavasti. Kohta tätä voi jo jakaa ja laittaa muuallekin.

Nyt lähden kuitenkin puutarhaostoksille, sää suorastaan vaatii sitä.

Annetaan vuokralle

Nyt tarjolla koti huippupaikalta. Tilavia perheasuntoja kuin myös tilavia yksiöitä. Kattohuoneisto tai majapaikka kellarista. On paksua tiiliseinää rauhaa kaipaavalle tai mukavaa yhteisöasumista.

Joko allekirjoitetaan vuokrasopimus?

Ötökkähotelli on nuorimman pojan tekemä. Ehti aloittaa rungon teon koulussa juuri ennen koulujen siirtymistä etäopetukseen. Perjantaina toi rungon kotiin ja eilen minulla oli valmis hotelli, tai kuten itse sanon, vuokrakasarmi.

Kauden 2019 puutarha

Vaalean vihreää- blogi laittoi minulle Minnan Hiidenkiven puutarhasta alulle laittaman haasteen jossa kerrotaan vuoden 2019 puutarhasta. Joulukuussa kävin jo vähän läpi mitä viime vuonna puutarhassa tapahtui. Tässä hieman lisää aiheesta.

1. Mitä sellaista teit puutarhassa, mitä et ole koskaan ennen kokeillut?
a. Suunnittelua / Suunnitelmissa pysymistä
b. Laiskottelua / Hullun lailla ahkerointia
c. Kasvattaa hyötykasveja / koristekasveja
d. Betonitöitä / Romutaidetta / Kierrätystä

C. Tätä toki olen tehnyt ennenkin, mutta koskaan ennen en ole kokeillut pionin kasvatusta siemenistä tässä laajuudessa. Parin vuoden päästä nähdään onnistuinko.

2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?
a. Tarkasti
b. Ai missä?
c. Suunnilleen kyllä
d. Hmm... *viheltelyä*... "suunnilleen"...

b. Tunnetusti en paljoa tee tarkkoja suunnitelmia puutarhassa tai pistän suunnitelmat uusiksi.

3.Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?
a. Ei
b. Yksi
c. Muutamia
d. Autolastillinen... eikun kaksi... eikun...

d. Kyllähän niitä tuli. Kuten tuossa yllä olevat liljat tai heti niiden takana oleva koristeomenapuu 'Hopa', sen juurella kasvava tähkäkissanminttu tai tuo vihreä pehko joka on salkoruusu. Ja paljon paljon muita.

4. Menetitkö kasveja?
a. En. Kasvatan vain luotettavia kasveja ja varjelen niitä suurimpina aarteinani.
b. Joskus tulee talvituhoja, joskus kesätuhoja. Joka vuosi vähintään yksi kasveista toteaa viihtyvänsä paremmin jonkun toisen puutarhassa. Suurin osa kuitenkin selviää puutarhassani.
c. Olen innostunut vyöhykkeiden venytyksestä ja haluan kokeilla aina jotain uutta ja eksoottista. Tuhoja tulee väistämättä.
d. Älä edes kysy, kuinka monta!

b. Menetyksiä tulee ja menee, niitä ei parane muistella. Mutta on onnistumisiakin, kuvassa viime kesän Avoimien Puutarhojen päivillä myynnissä olleita puutarhan jakotaimia.

5. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?

No se suurempi kasvihuone. Mies tekee sitten kun ehtii ja saa inspiraation. Paikka on jo valmiina ja istutukset uhkaavat levittäytyä tulevalle kasvihuoneelle päin vaikka rakennustilaa on oltava.

6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2019?
a. Sää
b. Kukkaloisto

c. Joku muu. Mikä?

a. Tietysti sää. Kuivuus erityisesti. b. Kukkaloisto kuten mahtavasti kukkinut japaninruusukvitteni.

7. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?

Suurin saavutus taisi olla arboretumin istutusalueiden laajennukset. Kivet siirtyivät paikoilleen kaivinkoneen avustuksella mutta kaiken muun tein itse apunani lapio.

8. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?

Uskomatonta, että en valitse tähän kasvia vaan kannot joista tein kantopuutarhan. Vielä se on vähän ankea mutta jospa saisin tuossa muutaman kasvin menestymään kantojen lomassa.

9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?
a. Ei, on vain erilaisia kokeiluja!
b. Ehkä...
c. Aivan liian monta!
d. Virhe? Mitä? Minullako?! Eeei suinkaan...!

a. Kokeiluja, paljon kokeiluja. Kuten nyt atsaleat joita ostin Mustilan puutarhapäivältä elokuussa. Toistaiseksi ovat hengissä ja visusti jäniksiltä suojassa.

10. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

Näitä löytyi vaikka kuinka monta. Yksi yllättäjä oli vaaleanpunainen mooseksenpalavapensas joka kukki ensimmäistä kertaa yhden kukkavanan voimin. Aivan mielettömän suloiset pienet ja sirot kukat.

11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

Yhdet alkuunsa väärän väriset tulppaanit olivat pettymys mutta kun tajusin että täydellinen väriyhdistelmä aiemmin mainitun ruusukvittenin kukkien kanssa niin pettymys hiipui pois. Yksi iso pettymys oli kuivuus joka vaikutti moneen kasviin. Sellaiselle ei kuitenkaan mitään voi, ensi kesänä ehkä tasaisempaa sadetta.

12. Mihin käytit suurimman osan puutarhabudjetistasi?
a. Kasveihin
b. Kiviin / Kiveyksiin
c. Pihan rakenteisiin, perustuksiin, toimintoihin...
d. Puutarhamatkailuun

a. Puutarhan budjetti on pieni, suorastaan olematon. Hankin lähes kaikki taimeni alennusmyynneistä mutta silti niihin menee suurin on puutarharahoista. Viime kesän löytöjä oli mm. vitosella ostettu helmiorapihlaja 'Toba'. Niin toivon sen pysyvän hengissä.

13. Mitä opit?

Esimerkiksi sen, että syyshortensia tulee suojata hyvissä ajoin syksyllä jotta se välttyy jänisten hampailta.

14. Odotatko tulevaa/alkanutta kasvukautta...
a. Suurin suunnitelmin?
b. Kunnianhimoisin odotuksin?
c. Kauhunsekaisin tuntein?
d. Into pinkeänä ja sormet syyhyten?

d. Ei mitään lisättävää.

Haasteen säännöt:
1. Kerro, keneltä sait haasteen.
2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista).
3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.
4. Käy laittamassa haasteen aloituspostaukseen kommentti, niin postauksesi lisätään haasteeseen osallistuneiden listalle.

En enää muista missä kaikissa blogeissa tämä on kiertänyt, jos et ole vielä saanut niin ota tästä haaste viime vuoden puutarhakaudesta.

Lomapäivän lomassa

Pidän tämän viikon vuosilomaa, ensimmäinen lomapäivä meni pyjamassa haahuillessa, toisena päivänä teimme visiitin Tallinnaan  ja nyt kolmannen vietin taloa siivoten. Samalla tuli korjattua joulua pois, taitaa myös olla kuuselle lähdön aika sillä tiputtelee aika paljon neulasia.

Jossain kohtaa siivousliinan kanssa heiluessa osui likaisen ikkunan läpi silmään ulkona tapahtuva valoilmiö, aurinko pilkahteli pilvien takaa. Niinpä jätin sisäpuuhat ja menin tyhjentämään tuhkaämpäriä istutuksille ja viemään kompostiin jouluhyasinttien mullat.

 Kompostille kuljetaan tällaiseen lumettomaan aikaan kantopuutarhan ohi. Lumien tultua siirtyy reitti navetan vierustalle mihin on helppo aurata polku.

 Kantojen kupeeseen viime kesänä hankitut sinivuokot ovat hengissä. En raaskinut jakaa omia taimia mutta onneksi löysin taimitorilta edulliset sinivuokon taimet.

 Letitetty vaahtera jota yritän kasvattaa latvasta pallon muotoon. Letitys ei enää näy sillä kolme runkoa on kasvanut niin tiiviisti yhteen. Alppikärhö havittelee paikkaa vaahteran yläosassa juuri niin kuin suunnittelin.

 Ilmasipulin jakotaimet ovat tainneet kaikki lähteä kasvuun, näitä kasvaa puolikas yhdestä lavakauluksesta. Osa menee jakoon ja osalle on tarkoitus hakea uusi kasvupaikka omasta puutarhasta. Meillä tämä kasvaa täysin perennan muodossa, en ole koskaan edes maistanut.

 Iisoppi vihertää iloisesti pienistä pakkasista huolimatta. Toisen puolen pensas olikin jäänyt leikkaamatta joten voi olla, että olen vielä pulassa iisopin siementaimien kanssa. Iisoppi kannattaa leikata jolloin siitä kasvaa tiheä ja paljon kukkiva pensas.

 Luumulehdossa kasvava kirsikkapuu 'Sikkolan kuulasmarja' on visusti verkotettuna. Siitä on kasvanut jo ihan kivan kokoinen puu mutta kirsikkaa tekee huonosti. Viime vuonna ei yhtään sillä kuivuus kuivatti kirsikat jo heti alkuunsa. Syksyllä leikkasin puuta jotta olisi tasapainoisemman muotoinen ja riittävän ilmava. Toivottavasti se auttaisi sadon suhteen. Vieressä kasvava kirsikka 'Latvian matala' tekee joka vuosi hyvän sadon. Puut ovat samanikäiset tai Sikkola taitaa olla vuotta aikaisemmin istutettu.

Ja lisää leikattavaa. Itsestään perennapenkkiin ilmestynyt mänty ei saanutkaan häätöä vaan aloin leikata siitäkin palloa. Kahtena kesänä olen leikannut vuosikasvuston hyvin lyhyeksi ja nyt puuta tutkiessani totesin, että kannattaakin leikata riittävän lyhyeksi niin pallon muoto kasvaa puuhun kauniimmin.

Sain vihdoinkin hankittua lisää hyvää ja riittävän tiheäsilmäistä verkkoa puutarhaan. Ruusuomena on jo niin leveä, että yksikään vanhoista verkoista ei riitä sen ympärille. Siinäpä huomiselle oiva puuha, omenapuun verkotus.