Näytetään tekstit, joissa on tunniste eteinen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste eteinen. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 2. kesäkuuta 2024

#suuntanaomavaraisuus, kesäkuu 2024, omavaraisuus remonteissa

 Jo pidempään blogiani seuranneet tietävät, että meillä tehdään kaikki kunnostukset ja remontit pienellä budjetilla. Talon ja ulkorakennusten korjaamiseen emme ole ottaneet lainaa, vaan ne on aina toteutettu olemassa olevien varojen ja säästöjen turvin. Suunnittelulla, kilpailuttamalla ja muutamalla onnenkantamoisella olemme päässeet kunnostuksissa hyvin vähäisillä kustannuksilla. Kolme muutakin syytä on.

1. Älä korjaa sellaista mikä ei korjausta kaipaa. Opettele tekemään itse.

2. Hyödynnä jo olemassa olevaa.

3. Käytä käytettyä (etenkin vanhoissa rakennuksissa).

Liiteri ostohetkellä aika tasan 19 vuotta sitten. Kaipasi melko nopeaa kunnostusta, tai rakennusta ei kohta enää olisi.
Kunnostuksen jälkeen. Vanha katto purettiin pois, muutama seinälauta uusittiin. Maalasimme liiterin ja lisäsimme päätyyn vanhan ikkunan. Liiteriä suoristettiin ja perustuskiviä uusittiinNäillä toimenpiteillä liiteri on edelleen käytössä. Ei kannattanut purkaa ja rakentaa kokonaan uutta.
Eteinen ennen sen kunnostusta.Halusimme ehdottomasti säilyttää vanhan katon ja seinän paneloinnin kuten myös lankkulattian. 
Niinpä mies putsasi katon, minä rapsutin paneeleista vanhat maalit sentti kerrallaan. Lattia nostettiin ylös eristeiden uusimista varten ja vanhat lankut kunnostettiin. Ovi haettiin Pertunmaalta, se kuuluisan epäonninen keikka missä myytiin vanhoja peilovia karmeineen. Perillä selvisi, että yksi ovi ja karmi täsmää toisiinsa. Se on nyt kuvassa.
Seinät on pahvitettu, mutta ei pinkopahvilla vaan halvalla rakennuspahvilla. Pahvin maalasin kaikista jämämaaleista yhteen sekoitetulla maalilla, tuli juuri hyvän sävyinen siniharmaa.
Olen opetellut kunnostamaan ikkunoita ja niitä on tullut kunnostettua kymmeniä pokia. Suurin urakka oli navetan ikkunoissa. Pohjoisen ikkunat olivat vielä kunnostettavissa, mutta etelän puoleiselle seinustalle mies opetteli tekemään uudet pokat itse. Puutavara löytyi omista varastoista, olimme saaneet ostaa vähän aikaisemmin erään huvilan työmaan ylijäämäpuutavaran. Sitä puutavaraa muuten riittää edelleen vaikka osa on käytetty myös pojan remonteissa. Säästimme pokien itse tekemisellä noin tuhat euroa.
Samainen ikkuna kunnostettuna ja samainen kunnostaja ikkunassa heijastumana. 
Meillä on onneksi ollut aikaa. Olemme asuneet tässä 19 vuotta eikä kaikki ole vieläkään valmista. Se on ollut myös hyvä asia, on ollut aikaa miettiä rauhassa, elää talossa ja tutustua sen ominaisuuksiin. Kiireellä tehdyillä remonteilla ei saa mitään hyvää aikaiseksi.

Kuvassa on isännänhuone joka kunnostettiin viime vuonna. Kuva on otettu remontin aloituspäivänä, kun sisään oli kannettu muuttolaatikot.


Isännänhuone tällä hetkellä. Tässäkin huoneessa tehtiin säästävä remontti, kuvassa näkyy takan edessä katossa erilainen paneeli. Siinä on vanhan vesivahingon jälki ja sen vahingon paikkaus menneiltä ajoilta. Meidän mielestä koko kattoa ei tarvitse vaihtaa sen takia, kun katto maalattiin, ei kohta kiinnitä mitään huomiota. Lattia avattiin, lankut kunnostettiin. Eristettä lisättiin, mutta pääosin vanha toimiva eriste jätettiin paikoilleen. Lisää remontista voi lukea isännänhuone- tunnisteen alta.

Tämän kesän urakka on suuren makuuhuoneen kunnostus, se onkin talon viimeinen kunnostamaton huone. Huoneen remontti tehdään edellisten tapaan, säästäen ja pienellä budjetilla. 

20 vuotta kunnostusta niin kierroksen voi aloittaa alusta. Osa lankkulattioista kaipaa uutta maalia, salin voisi tapetoida uudestaan, ulkomaalaukset huoltaa ja niin edelleen. Vanhassa talossa ja pihapiirissä asuminen tietää ikuista työtä. Se on toisaalta meidän oma valinta, tämä elämäntyyli sopii meille.

Postauksia luotsaavat tuttuun tyyliin Tsajut ja Korkeala. Alle päivitän linkit muiden postauksiin sunnuntain aikana. edit. Linkit lisätty.

Kasvuvyöhyke 1

Tillin tilan Anna https://www.tillintilananna.fi/projektia-toisen-peraan-eika-mitaan-valmista

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/kesakuu2024/

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2024/06/suuntana-omavaraisuus-kesakuu-2024.html

Urban farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2024/06/suuntanaomavaraisuus-6-2024.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2024/06/muistelua-mokilla.html/

Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2024/06/kesakuu-2024-suuntanaomavaraisuus.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2024/06/etanaeste-siruetanoille-omavaraisuus.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2024-osa-6/

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/rakennusprojekteja

Kasvuvyöhyke 6

Farm Escape https://farmescape.fi/helppo-ja-halpa-kasvihuone/

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2024/06/02/kesakuu-24-rakentaminen/




torstai 1. joulukuuta 2022

2. kierros

 Saimme mieheni kanssa toisen kerran voiton korona-arvonnassa. Tällä kertaa selvisin vähemmällä, tai näin luulisin. Viikon olen sairastanut eikä tauti ole mennyt keuhkoihin. Tukkoinen olo, räkää tulee ja välillä yskittää. Nyt riivaa väsynyt olo kun muutoin helpottaa, tänäänkin nukuin parin tunnin päiväunet. 

Olen myös helpottunut, koko syksyn mielessä on kummitellut sanat: mitä jos taas sairastun jouluksi. Eli, jos korona piti saada toisen kerran, niin mieluummin nyt kuin jouluna. 

Blogi on päivittynyt huonosti, olen kutonut, lukenut valtavasti kirjoja, tehnyt 2000 palan palapeliä. 

Olen ihastellut instassa sienivaloja. Koska sellaisia ei myydä valmiina, tein minäkin omat. Suosittelen tekemään paristovaloihin, sieniä tulee vähemmän. Vaan jos haluat paljon sieniä niin hanki töpselivalot kuten minä tein. Hermo oli mennä, mutta nyt on lasikuistin satumetsässä oma sieniviljelmä. 
Lasikuistin ulkopuolella on samat valot kuin vuosi sitten. Kranssitkin löytyivät oviin, ostin valmiina sillä kransseissa on minusta ihan liian kova työ, siksikin maksan siitä ilomielin taitavammalle tekijälle.
Saunamökin kranssiin laitoin valot. Saunalla ei ole muita valoja, mietin vielä pitäisikö laittaa, saunaa kuitenkin käytetään monta kertaa viikossa ja se rakennus tielle. Navetan päädyssä on valot, pitää ottaa niistä kuvat, samoin ikkunoiden kynttilöistä kunhan pääsen kauppaan hakemaan uudet paristot. Saunamökin ikkunat ovat nyt kaikki kunnostettu, myös ne viimeiseksi jääneet löylyhuoneen sisäikkunat. Enää ei Jalo pääse saunaan sisälle rikkinäisen ikkunan kautta. Olen pyytänyt mieheltä pientä luukkua kissoille josta voisivat kulkea. Saunan kuisti on lautarakenteinen ja siihen raaskii tehdä huomaamattoman luukun.
Lunta on satanut niin että maa on valkoinen. Ihan hyvä kasvien kannalta jos saadaan ensi viikolla kovempia pakkasia. 

Eteisessäkin on oviverhot paikoillaan. Vaikka meillä on vielä hetken edullinen sähkösopimus, olemme yrittäneet tiputtaa sähkön kulutusta. Syyskuussa tiputus oli 7%, lokakuussa 10% ja marraskuussa 15%  verrattuna vuoteen 2021. Kuulostaa paljolta, mutta kilowattitunteina ei muutos ole radikaalinen, marraskuussa meni 153 kWh vähemmän kuin vuosi sitten. Sitten kun joudumme pörssisähkön armoille, on tuollakin määrällä enemmän merkitystä.

Nyt taidan mennä keittämään kupin hunajateetä, sitä olen latkinut litratolkulla viimeisen viikon aikana. Samalla luen rästiin jääneet blogit ja vastailen muiden postauksiin.

sunnuntai 24. tammikuuta 2021

Uusi matto

 Huutokaupasta huudettu matto on nyt lattialla. Suojasään takia en päässyt tekemään matolle lumipesua mutta hyvä imurointi ajoi asiansa. Maton paikkaa piti hiukan hakea, eteiseen olin sitä suunnitellut mutta paikka vaihtuikin ison maton tilalle. Naulakon alle jäi siellä aina ollut räsymatto. 

Vähän turhan pieni mutta käytetyissä matoissa ei ole aina valikoimaa koon suhteen. Ehkä siirrän tämän naulakon alle jos tähän löytyy suht samoissa sävyissä suurempi matto.
Maton kuviointi on hieno ja runsas.
Salista päin näkymä on tämä.
Matto ei ole ihan suora reunoiltaan mutta minua se ei haittaa, aidosti vanha matto saa virheitä anteeksi. Seuraavaksi on työn alla löytää isännänhuoneeseen uudet matot, punaiset mutta niissä ei saa olla sinistä sillä huoneesta tulee remontin jälkeen punavihreä. Eteisessä olleen maton siirsin jo isännänhuoneeseen ja siellä ollut vihreä huonokuntoinen matto lähti autotalliin. Se oli plyyssimatto eikä sillä ole mitään arvoa jos joku nyt kauhistui, että autotalliin menee aito matto. Ei mennyt.


tiistai 10. maaliskuuta 2020

10 vuoden harkinta-aika

Keittiön remontista tulee tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta. Vieläkin huoneessa on hommia jotka ovat odottaneet tekijäänsä kaikki nuo vuodet. Keittiön ja eteisen välille hankittiin jopa uusi ovikin, kaunis lasiaukollinen peiliovi. Kuitenkin päätimme jatkaa ovettomuudella ja se on osoittautunut 10 vuodessa oikeaksi ratkaisuksi. Näin pitkän harkinta-ajan jälkeen uskalsin ryhtyä toimeen oviaukon kaunistamiseksi.
 Naistenpäivänä alkoi talon ainoan kaksijalkaisen naisen toiveremontti, oviaukon kunnostaminen. Vanhat karmit ja karmilistat päätettiin säästää ja maalata. Sekä karmit, että listat on vaihdettu taloon oviremontissa joskus 1980-luvun alussa. Koska listat ja karmit ovat kunnon puuta, niin päätimme tehdä säästävän remontin ja hyödyntää jo olemassa olevaa. Lisäksi karmilistoissa on kaunis uritus, ihan kuin vanhan ajan listoissa.
 Leivinuunin vastaisella hirsiseinällä on ollut ruma levytys joka on häirinnyt silmääni talon ostohetkestä saakka. Päätin purkaa levytyksen pois.
 Hirsiseinää näkyvissä. Ja lasivillaa jolla oli tilkitty karmin ja seinän väli. Poistin kaikki lasivillat ja laitoin tilalle pellavaa. Hirsiseinässä oli näkyvissä vanhaa rappausta, sen todettiin lähtevän pesulla pois.
 Samalla korjattiin eteisen puuttuva lista joka on sekin ollut työlistalla jo vuosia. Minua häirinnyt pitkään koska minun puoli naulakosta on ollut puuttuvan listan lähellä.
 Kaikki pölyävät työt piti tehdä ennen maalaamista, siihen lukeutui myös hirsiseinän pesu ronskisti vedellä ja juuriharjalla. Kuvassa vielä märkä seinä. Kuvassa pilkottaa myös pala lattiaa seinän ja leivinuunin välistä jolle pitää tehdä jotain. Ehdotin pientä puulattiaa jotta kohtaa ei aina tarvitsisi peittää sen rumuuden takia. Leivinuunin "portaat" joku edellisistä asukkaista on laittanut piiloon laatoilla, ne saavat nyt jäädä lattiaa lukuunottamatta josta laatta on murentunut pikku hiljaa pois. Arjessa laatat ovat poltettavien roskien ja syttypapereiden laatikoiden peitossa eivätkä näy häiritsevästi.

Lisää kuvia luvassa kunhan saan maalattua kaiken vielä toiseen kertaan.

lauantai 21. syyskuuta 2019

Nonmaritusta

Innostuin elokuussa siivoamaan kaappeja ja muita unohtuneita nurkkia. Varasin kirpparilta paikan kolmeksi viikoksi ja sain hävitettyä aimo kasan turhaa tavaraa eteenpäin. Kierrätykseen vein lopuksi vain pari laatikkoa. Mitään konmaritusta enoikeasti harrasta, nonmaritus on enemmän minun juttu. Silti urakka jatkuu ja seuraava kirppariaika on varattu marraskuuhun.
 Tänään lauantaina on vuorossa talon perusteellinen siivous sillä saamme ensi viikolla tärkeitä vieraita. Poikien kouluun saapuu oppilaita Pietarista ja meillä yöpyy heistä kaksi lasta. Tarkoituksena on näyttää heille ihan tavallista suomalaista lapsiperheen arkea. Vastavuoroisesti täältä lähtee keväällä lapsia Pietariin katsomaan paikallista perhe-elämää.
 Salin pietarilainen kalusto saa tänä syksynä viimeisen verhoilukankaan yllensä. Tilasin kankaan parisen viikkoa sitten ja kunhan kangas saapuu Itävallasta alan verhoilla tuoleja. Tuolit ovat olleet alunperin punaiset ja sellaiset niistä tulee nytkin. Sopivat hyvin punaiseen salin mattoon. Tuoleista kaksi näkyy kuvassa oikean puoleisen ikkunan edessä.
 Alma ei oikein ole siivouksen ystävä. Imuria oli hyvä mennä pakoon salin senkin päälle tehdyn asetelman taakse. Posliiniset eläimet löysin nurkkien nuohouksen yhteydessä. Isäni toi niitä 1980-luvulla tuliaisina silloisesta Neuvostoliitosta. Niistäkin mietin myynkö osan pois, koirahahmoilla en taida tehdä mitään mutta muut eläimet haluan säilyttää.
 Eteisen ilme ei ole paljoa muuttunut siitä kun se remontoitiin muutama vuosi sitten. Portailla säilytetään juomia ja sipuleita, jälkimmäisiä on myös lattialla olevassa korissa. Tuolilla näkyy olevan kokoelma käsilaukkujani ja työhön liittyvää kirjallisuutta, työehtosopimuksia. Pakko pitää tuossa, että muistan ottaa maanantaina mukaan.
Lasikuistin siivosin jo viikko sitten eli vein paljon kuistille kertynyttä tavaraa omille paikoilleen. Vasemmalla olevissa metalliämpäreissä säilytetään lintujen ruokaa, mahdollisesti vieraaksi tulevat hiiret eivät pääse käsiksi siemeniin kuten saattaisi käydä muovisten astioiden kanssa. Kunnostamani kaapin päällä on mummoni virkkaama liina. Ikkunoihin on äitini virkannut verhot, taidankin viritellä ne taas paikoilleen sillä lasikuistin korjaaminen on edessä vasta vuosien päästä. Enpä vain muista minne verholaudat on piilotettu, epäilisin kuitenkin niiden löytyvän navetan ylisiltä jonne kertyy sen kaltainen tavara jota ei juuri nyt tarvita.
Entisöintikurssille piti saada mukaan välityö kangastilausta odotellessa. Nappasin ylisiltä lähes ensimmäisen vastaantulevan esineen joka suinkin mahtui autooni. Niinpä saliin on tulossa uusi kukkateline joka on peräisin mieheni mummolasta. Alkuperäinen kauniisti sanottuna kakanruskea väri vaihtuu johonkin vaaleaan. Kuvassa on maalit poistettu ja teline hiottu ensimmäisen kerran. Vielä tarvitaan liitosten korjaamista ja muutama hiontakerta ennen uutta maalipintaa. Nonmarittaja voi olla hyvillä mielin, uutta esinettä pukkaa poistettujen tilalle.

lauantai 5. tammikuuta 2019

Onnen päiviä

Vaikka alla olevassa kuvassa näkyy vielä joulukuusi on meillä pakattu joulu pois. Hitusen harmitti luopua kuusesta sillä tänä vuonna kuusi ei tiputtanut neulasiaan kuten kävi viime vuonna. Kolme viikkoa kuusesta nautittiin ja se aika meni ihan liian nopeasti.
 Tämä näkymä saa aina iloiselle mielelle, vanhempien valtakunnasta voi katsella eteisen läpi saliin. Vintin portaat on oiva jääkaappi, juomat, vedet ja vissyt pysyy kylminä.
 Mummin pieni kirppunen puetaan mummilaan hyvin, neulepukua päälle ja tuplavillasukat jalkoihin. Pieni ihmetteli, että mitä se mummi oikein kuvaa, istui kynnykselle ihmettelemään tapahtuuko jotain erityistä.
Huomenna on tällä erää loman viimeinen päivä, varsinaisia onnenpäiviä ovatkin olleet, kotona luuhattu ja eilen hyvän ystävän kanssa ale-ostoksilla. Olen toivonut osan lomista vasta huhtikuulle ajatuksena päästä ajoissa runsaan ajan kera puutarhatöihin. Täällä II-vyöhykkeellä puutarhakausi alkaa alkaa joka vuosi huhtikuun puolen välin tienoilla viimeistään eikä siihen ole enää aikaa kuin neljä kuukautta.

tiistai 27. marraskuuta 2018

Vedontorjuntayksikkö

Taistelu vetoa ja kylmää vastaan on alkanut. Nyt lämmitetään uuneja ja hellaa päivittäin, leivinuuniakin pari kertaa viikossa. On kuitenkin huoneita, kuten eteinen joissa ei ole mitään lämmitystä, ei edes sitä uunia.
 Eteisen ratkaisu on kaksinkertaiset verhot huoneen ja lasikuistin välissä. En aikoinani omaa tyhmyyttäni pessyt kankaita ennen kuin ompelin niistä verhot. Molemmat ovat useita kertoja pesussa käyneitä mutta silti olivat taas kutistuneet. Ei auttanut muu kuin ottaa sekä alusverhoista että päälliverhoista ylä- ja alakäänteet auki ja tehdä uudet pienemmät käänteet.
Nyt harmaasta villasekoitekankaasta olevat alusverhot tulevat lattialle kuten pitääkin. Valkoiset jää yli lattian mutta se ei haittaa sillä likaantuisivat siinä turhan paljon. Kummankin verhon kankaat on huonekalukankaita. Suosittelen katsomaan niitä jos harkitset tällaisia verhoja, itse maksoin kankaista tehtaanmyymälässä 6 euroa metri eli edullista oli.

sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Tapetteja

Tällä viikolla sunnuntai meni siivoukseen. Imuri meni sellaisiin nurkkiin ja koloihin joihin se ei arkisissa viikkosiivouksissa pääse. Sen tuloksena kaivoin esiin jätesäkin jonka sisään on sullottu paloja talon vanhoista tapeteista.
 Isännänhuoneessa on ollut alunperin hyvin tumman vihreä tapetti jossa luumun sävyisiä kukkia. Todennäköisesti tuo pala joka minulla on tallessa, on väreiltään haalistunut, alkuperäinen väri on saattanut olla jopa lähes musta. Kunhan huoneen remontti joskus koittaa, saan kaivaa tapettia lisää esiin sillä kaikki pinkopahvin kerrostumat on poistettava.
 Kukkatapetin jälkeen on tullut modernimpaa, olisikohan jostain 1950-luvulta?
 Nuorimman pojan huoneessa on ollut kaunis vihreä kuvioinen tapetti. Tämä on painettu ruskealle paperille tai pahville.
 Salissa alkuperäinen tapetti on myös ollut hyvin hyvin tumma. Ruskealla pohjalla sinisiä kukkakuvioita.
 Salin seuraava kerros miellyttää omaa silmää alinta kerrosta enemmän. Kauniita sinisiä kukkia siniharmaalla pohjalla. Salissa harmitti vietävästi kun nämä kaikki oli poistettava sillä tuorein tapettikerros oli paksu muovinen vinyylitapetti. Sellaista ei voi jättää seinää hengittävässä hirsitalossa.
 Jossain vaiheessa salissa on ollut näin haalea tapetti. Rusehtava lehtikuvio valkoisella pohjalla.
 Eteisen alkuperäistä tapettia löytyy vielä seinältä vintin portaista. Muilla seinillä tapetti peitti tuoreemmat kerrokset tapettia, nekin jouduimme poistamaan huonokuntoisen pinkopahvin takia.
 Eteisen tapettia otin talteen vaikka sitä on myös seinällä, tässä palasessa on mukana myöhemmätkin kerrokset.
 Pinkopahvi taloon on tullut Tampereelta.
 Tämän palan takana ei lue mistä huoneesta se on, mutta vaihtoehtoja ei ole kuin salin kammari eli peräkammari. Kaunis sininen boordi on ollut huoneen yläreunassa.
 Samaisen huoneen muita tapetteja on tässä. Huonetta remontoidessa kävikin ilmi että joskus seiniin lisätyn kovalevyn alla ei ole kun palasia tapeteista tallessa. Siksi tämäkin pala on pieni, vain noin A4:n kokoinen.
Ja tässä lisää saman huoneen vanhoja boordeja. Joku on selkeästi tykännyt tässä talossa sinisävyisistä tapeteista. Tuo ruudullinen sininen vaikuttaa metkalta, harmi kun sitä ei ole enempää tallessa.

Isännänhuone on vielä pääosin tutkimatonta aluetta tapettien suhteen. Alin kerros on näkyvissä eteisen oviaukossa jota jouduttiin muokkaamaan uuden oven takia. Täälläkin alkuperäinen tapetti on ajan hengen mukaisesti tumma ja mitäpä muuta kuin sinisävyinen.

Tuvassa oli sama juttu kuin kammarissa, tapetit oli joskus poistettu huone huone oli otettu hirrelle. Pienen pieniä palasia löysin listojen alta, ne olen jemmannut niin hyvään paikkaan, että tähän hätään en niitä löytänyt.

sunnuntai 21. lokakuuta 2018

Sillä aikaa sisällä

Syksyn saapuessa ja edetessä alkaa katse kääntyä enemmän sisätiloihin. Koti näyttää melkein kuin uudelta kun on viettänyt kesän ulkona nukkumista lukuunottamatta. Tänä kesänä en muuten nukkunut aitassa kertaakaan, toista nukkumahuonetta ei ole vielä sisustettu ja jo valmiissa huoneessa nukkui nuorin poika lähes joka yö.
 Jokunen viikko sitten vietettiin keskimmäisen pojan 15-vuotis syntymäpäiviä. Tuvan pöydälle katettiin kahvit ja tarjoilut vieraita varten.
 Isännänhuone on remonttia odottava huone joten sen sisustamiseen ei ole panostettu yhtään. Mielessä on selkeä kuva millainen huoneesta tulee kunhan se on valmis, tummaa puuta, vihreää ja punaista tapetissa ja tekstiileissä.
 Salin sisustus ei ole muuttunut vuosien varrella kovinkaan paljoa, tällä hetkellä se ei kaipaa mitään uutta. Tai no, muutaman sopivan taulun ostaisin seinille mielelläni jos tulee edullisesti vastaan. Se taas vaatisi kirppareilla kiertämistä nykyistä ahkerammin.
Eteisen talviverhoja ei ole vielä viritelty paikoilleen. Työ on edessä kunhan yöt ovat jatkuvasti pakkasella. Tuolien verhoilua olen miettinyt ja tahtoisin uusia ne. Harmaan kankaan tilalle haluan jonkun ihanan punaisen, matosta voisi löytyä hyvä sävy.

Ensi viikolla virittelen ensimmäiset kaamosajan valot paikoilleen, illat ovat jo todella pimeitä. Eikä olisi pahitteeksi tarkistaa kynttilävaraston tilannetta, perinteisesti pyhäinpäivästä alkaa kynttilöiden polttamisen kausi.