Näytetään tekstit, joissa on tunniste valeistutus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste valeistutus. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 10. heinäkuuta 2024

Sikin sokin

 Nyt tulee täydellistä sillisalaattia, vai pitäisikö sanoa kukkasalaattia. Postaus jossa ei ole mitään logiikkaa, tai mitään punaista lankaa. Punainen kukka saattaa olla, sekä logistisesti toiseen paikkaan siirtynyt kasvi. 

Kovasti olen ollut valmis tekemään kasvien siirtoja. Mutta teepä niitä tällä kuivuudella, ei onnistu. Tai onnistuu, mutta sitten päätyö on tehdä kastelua. 

Kiiltoleimut aloittelevat kukkakauttaan. Tässä tuli kiva yhdistelmä. 'Lemon Beuty' alppikärhön siemenhaituvat sopivat hyvin yhteen valkoisen kiiltoleimun kanssa. Yhdistelmä on niin leveä, että sitä oli hitusen vaikea kuvata.
Varhaisemmat liljat kukkivat jo. Näille ei ole nimeä. Tilasin jotain ihan muuta, mutta sain matalaa, aikaisin kukkivaa punaista liljaa. Olen erittäin tyytyväinen. Olen siirtänyt liljat kerran, sillä ne kasvoivat alunperin pionien keskellä. No voitte arvata näkyikö liljoista mitään. Kun luulin niitä korkeiksi liljoiksi niin toki istutin korkeiden kasvien seuraan. Nykyinen paikka on reunuskasvina kasvihuoneen käytävällä.
Viime vuonna siirretyt päiväliljat ovat kasvattaneet todella korkeat kukkavarret. Onkohan tämän puutarhan ennätys. Vaikka oranssi ei ole lempivärejäni, tykkään näiden rauhallisesta sävystä ja sirosta olemuksesta.
Kaukasian kirahvinkukat selvisivät hyvin talvesta. Ei yhtään kuollutta yksilöä ja siementaimia on tullut jaettavaksi asti. Tänä vuonna leikkaan kukinnot aikaisemmin pois enkä anna siementää vaikka eipä niitä taimia ole tullut harmiksi asti. Koko kasvia on hankala kuvata, ovat yli kaksi metriä korkeat.
Pähkäilin pitkään säästänkö luumulehdossa kasvavan valkoisen ukonkellon vaiko en. Lopulta päätin säästää. Leikkaan siitä aina kukinnot pois ennen siementen kehittymistä. Niiden vuosien aikana kun ukonkello on minulla ollut, se on tehnyt vain joitain siementaimia. Ne on ollut helppo kitkeä pois. 

Uusi paikka on pois kaivetun Viljamin keltaruusun tilalla. Saattaa olla lopullinen paikka, en tiedä vielä. Sopisi hyvin vasemmassa laidassa näkyvän purppuraheisiangervon kanssa vaikka angervo kasvaakin kivimuurin toisella puolella. Samassa rivissä kasvaa valkoista pionia ja kirjavalehtistä vuodenputkea. Nekin jäävät mutta väliin sitten jotain muuta kuin valkoista.
Nukkapähkömö leviää meillä tehokkaasti siemenestä. Saan kitkeä sitä pois säännöllisesti. Vaikka leikkaan kukkavanat kuinka tahansa aikaisin kompostiin, tulee siementaimia. Ehkä jatkossa laitan kukkavarret sekajätteeseen. Tässä nukkapähkämö on eityisen hienon värinen 'Amber Jubilee' heisiangervon kaverina.
Kitkiessä saa olla tarkkana. Aina kun eteeni tulee uudennäköinen tunnistamaton pieni taimi, odotan hetken enkä kitke sitä heti pois. Niin kannatti toimia tälläkin kertaa. Punalatva oli tehnyt aika pitkän matkan päähän kolme siementaimea. Yksi kun kasvoi tarpeksi suureksi, tunnistin sen lehdistä punalatvaksi. Pienemmät olivat helppo tunnistaa sen jälkeen. Näille kyllä löytyy paikka, vaikkapa siitä kivimuurilta mihin kaipaan jotain lisää valkoisen lisäksi. 


sunnuntai 10. lokakuuta 2021

Rääppeitä

 Tänään tein puutarhatöiden rääppeitä, niitä vihonviimeisiä hommia jotka eivät oikein huvita mutta syytä olisi saada valmiiksi ennen talvea. Arki-iltaisin en ole puutarhaan ehtinyt enkä ehdi ensi viikollakaan. Toisaalta ei edes huvita sillä hämärä tulee niin aikaisin, että kun aloittaa hommat niin on samantien lopetettava.

Mustilan taimipäivästä hankitut aprikoosipuut ovat nyt talvipaikassaan kasvimaan mullassa. Peitin ruukut vielä kerroksella hiekkaa ja seuraavaksi on keksittävä joku suoja pakkasia vastaan. Mies ehdotti vanhaa vilttiä peitteeksi juuristolle, minä mietin styroxista tehtyä koppia plus maasuojausta. Koppi vain ei olisi kovin ilmava joten parempiakin vaihtoehtoja varmasti on.
Myös piskuiset virginianpihdat laitoin ohjeen mukaan talveksi kasvihuoneeseen. Ensi vuonna nämä voi istuttaa ulos ja sitten nähdään onko menestystä Arvilan savimaassa. Samettikukista keräsin siemeniä talteen mutta taidan kerätä noista kasvihuoneen yksilöistä vielä lisää siemeniä, itävät niin heikosti että kylvövaraa on oltava reilusti.
Tiilien väliin tippunut krassin siemen oli itänyt ja kasvattanut pienen varren. Reppana tulee paleltumaan mutta kasvakoot tuossa siihen asti. Tiilet lähtevät ensi kesänä pois ja tilalle tulee aprikoosien lopullinen paikka.
Kovin lämpimästä lokakuusta huolimatta laitoin valkosipulit jo maahan. Lähes 40 kynttä on kasvamassa ensi kauden sadoksi. Jo aiemmin paransin istutuslaatikon multaa lähes kypsällä kompostilla ja ennen talvea heitän pintamultaan vielä kanankakkaa ja peitän laatikon lehdillä. Keväällä on vuorossa seuraava lannoitus.
Uudessa kasvihuoneessa sinnittelee kolme pensastomaattia. Tuottavat jopa satoa. Ei enää uusia kukkia tai raakileita mutta jaksavat kypsyttää jo olemassa olevia raakileitaan. Testaan samalla kuinka pitkään kestävät kylmiä ilmoja ja pakkasta tässä tiilihuoneessa. No pakkasöitä ei ole ollut joten voi olla, että aika pitkälle päästään.
Kuivat ja huonot lehdet jäi poistamatta, sen voisi tehdä seuraavaksi. Kourallisen kirsikkatomaatteja vein sisälle pesuun ja syötäväksi,
Kaikki kurkuntaimet ovat kompostissa. Tilalle laitoin metallikaluston ja viikko sitten siinä nautittiin lastenlasten kanssa pienet taukoeväät ulkotöiden lomassa. Tuli mieleen kaupunkilomat ja ihanat pienet kahvilat kapeiden kujien varjoissa. Ehkäpä sellaiseen pääsee vielä joskus. Tummana rimpulana kasvava kelloköynnös sai sekin jatkoaikaa.
Myös oxalisten kanssa kokeilen kuinka pitkään kestävät uuden kasvihuoneen huomassa. Aika moni aloittelee uutta kukintaa. Vettä olenkin antanut säännöllisesti mutta en enää lannoita. Ja kuten kuvasta näkyy, ulkona sataa vettä joten jäi haravoinnit hamaan tulevaisuuteen. Tärkeimmät puuhat sain kuitenkin tehtyä. Nyt ei ole enää kuin syksyn etenemisen seurantaa ja haravointia.