Inspiroivaa

Kun taivaalta pilkahtaa pienikin murunen aurinkoa, on olo ihan toinen verrattuna viime päivien sumuisiin säihin. Tuntuu kuin sumussa olisi koko keho sumussa, aivot paikoilleen jämähtäneenä. Aurinko inspiroi, ja saa haukkaamaan happea keuhkojen täydeltä. Talvinen ja tyystin lumeton puutarha näyttää jopa kauniilta kun siihen paistaa aurinko.

 Vaikka lumikin olisi minulle ok, niin kyllä vaan tykkään tästä lumettomasta talvesta. Säilyy tuntuma omaan maahan kun sitä voi tarkastella ja suunnitella ilman että valkoinen höttö peittää kaiken.

 Pari ideaa on jo kummunnut auringon kajossa siitä mitä puutarhassa tehdään ensi kesänä. Arboretum ainakin saa suuren perennaistutuksen, ja luumulehtoon tulee lisää luumuja. Yrttimaatakin tekisi mieli laajentaa.

 Talon edustalle kaipaan jotain lisää siitäkin huolimatta että sen minusta pitää olla tietyllä lailla avara. Kesällä tosin näyttää erilaiselta kun isossa syreenissä ja koivikossa talon takana on lehdet. Nyt olotila on kuin alastomalla.

Sain sekä Villa Idurista, että Sekasortoa blogista haasteen, kumpikin heistä kertoi blogini olevan yksi niistä blogeista jotka inspiroivat heitä. Kiitos kunniasta, on mukava tietää että blogista on inspiraatioksi muille. Nyt on tietysti aika laittaa haaste eteenpäin, ja tällä kertaa sen teenkin.  Ehdokkaita olisi vaikka kuinka paljon, mutta toinen loistaa mahtavilla puutarhavinkeillään, ja ennen kaikkea niitä ymmärtää tällainen tumpelo aloittelijakin.

Saila ja Puutarhapalsta, olette kunniaosoituksenne ansainneet. Sailan kuvista jos mistä saa puutarhaan inspiraatiota. Eikä siinä sivussa ole ollenkaan hullumpaa seurata kissojen Ransu ja Musti eloa. Ja saattaa oman osansa olla sillä, että Saila remontoi kunnioituksella Saaripalstan vanhaa taloa.

Toiseksi inspiraation lähteeksi mainitsen Johanna blogista Jovelan talopäiväkirja. Mahtavia ideoita, vanhojen esineiden kierrätystä, vanhaa kunnioittavaa remonttia ja ihania hetkiä paljussa. Tällä hetkellä blogissa eletään ison surun äärellä, mutta silti blogi antaa lukijalleen paljon.

Nyt minä lähden inspiroitumaan uimahalliin nuorempien poikien kanssa. Ei huvittaisi, mutta on se tästä sohvalta itsensä kiskaistava ja pulahdettava aina niin kylmään halliveteen. Hyrrrr...

Tipuset arvottu ja rokkopäivitys

Tipuset arvonta on tehty muun perheen suosiollisella avustuksella.

Osallistujia oli 39kpl ja heistä mies valitsi voittajaksi kommentin numero 17. jonka jätti Tanja.

Kassit menivät seuraaville nimimerkeille:

Minna

Tiina K-P

Juhannusruusu

Laittakaahan mahdollisimman pian yhteystietonne sivupalkissa näkyvään sähköpostiini niin saan laittaa postia tulemaan.

Tässä muutaman viikon sisään on sadellut taas tunnustuksia. Olen erityisen huono laittamaan niitä eteenpäin, saatikka sitten tänne blogiin. Tälläkin kertaa kävi niin, että sain vain toisen tunnustuksen kuvan siirtymään.

Tumpelo mikä tumpelo.

Sumilta sain tämän tunnustuksen:

Tämä piti laittaa eteenpäin blogeihin joissa on alle 200 lukijaa. Noudatan kuitenkin taas piintyneitä tapojani ja jätän tämän jakamatta, kun on liikkunut jo niin monessa blogissa joita luen. Toinen tunnustus tuli Paulalta, Arkiporinaa -blogista. Sieltä en valitettavasti saanut kuvaa tähän, joten jätän tämänkin eteenpäin laittamisen väliin. Olisin kyllä tiennyt parikin kivaa sohvanvaltaajablogia jonne tunnustus olisi voinut mennä.

Täällä alkaa olla kuopuksen vesirokko ohi. Poika selvisi aika vähällä, päivän kuumeella ja kohtuullisella näpytyksellä. Ekaluokkalainen olikin sitten enemmän kipeä, voitti näppy-kisan (juu, sellainenkin käytiin) ihan selvästi ja oli pari päivää aika naattina. Mutta nytpähän on sairastettu, molemmat tänään jo sen verta vetreinä että virpominenkin tuli hoidettua. Kohokohta oli käydä virpomassa sisko joka ei asu enää kotona. Ajatelkaa mikä etulyönti kavereihin kun voi käydä virpomassa siskonkin!

Huomenna ajattelin natista teille nykyajan tuotteiden laadusta.

Neljä reklamaatiota neljän viikon sisään alkaa koetella hermoja!

Keskeneräisiä

Taidan olla ihan tyypillinen käsitöiden tekijä.

Tulosta ja valmista syntyy, mutta sitten on niitä ihmeellisiä oikkuja, töitä jotka jäävät kesken.

Viime vuoden puolella kaivoin yhden pinon kesken olevia töitä esiin ajatellen että nyt ne tulee tehdyksi.

Ei ole tullut.

Pinosta löytyy mm.

kassi (aloitettu 2004),

 tilkkupeitto vauvalle ja

 pino Göteborgista pari vuotta sitten ostettuja kankaita joista on tulossa torkkupeitto.

 Lankakopasta löytyy viime talvena aloitettu sukan korjaus. Ihmettelen vaan kuka valitsi lankoihin noin kamalat värit. Eihän tuota siedä loppuun asti tehdä, mutta en ole saanut puretuksikaan.

 Lisäksi olen ihan varma, että jonkun kaapin kätköissä on se 10 vuotta sitten aloitettu ristipistotyö joka on edelleen kesken. Tällä hetkellä tuntuu, että perikunta saa sitten joskus miettiä mitä sille pitää tehdä.

Joskus nuo keskeneräiset ärsyttää, joskus huvittaa.

Hiukan lohduttaa ajatus, että niitä taitaa olla liki jokaisen käsityöimmeisen kaapeissa.

Vai löytyykö?

Tässä kohtaa kiitän ja niian syvästi blogien Elämää kriisiperheessä ja Unelma vanhasta talosta puoleen.

Olen saanut heiltä molemmilta tämän tunnustuksen:

Tunnustuksen mukana tuli muutama kysymys.

1. Milloin aloitit blogisi?

Aloitin tasan kaksi vuotta sitten.

2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?

Blogini kertoo perheemme elämästä, minun näkökulmastani. Löytyy enitea arkea, pikkasen juhlaa, joskus surua. Remontit on tietenkin yhdessä pääroolissa kun vanhassa talossa asutaan.

3. Mikä tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?

Onko tähän muita vastauksia kuin se, että blogi kertoo juuri meidän elämästä. Ei ole toista samanlaista perhettä ja taloa. Ja minähän olen tietysti persoonana ainutlaatuinen!

4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?

Se ei ollut hetken mielijohde, mietin asiaa jopa ihan pari viikkoa mikä on hyvin epätyypillistä minulle.

Saatoin jopa ajatella että minulla on joskus jotain asiaa.

Ainakin tämä on ollut kivaa!!

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?

En yhtikäs mitään! Jos haluan, niin muutan sen heti sen enempää miettimättä.

Seuraavaksi on vuorossa kuten ennenkin tunnustuksen jako eteenpäin.

Tuntuu kuitenkin, että tämä on kiertänyt jo kaikki lukemani blogit läpi.

Niin moni tämän kuitenkin ansaitsisi olemalla ainutlaatuinen blogi.

Ja kuten mainittu, juhlii blogini tässä ihan just 2v synttäreitään.

Siitä aiheesta lisää kunhan teen pienen vaelluksen navetan sisuksiin.

Lyhyesti

Hyvä mieli antoi minulle tunnustuksen:

Kiitos!

Jotain paljastuksia tähän piti vielä liittää. Kovasti mietin mitä uutta keksisin, mutta pää lyö aika tyhjää.

Tässä muutama juttu:

1. Pienenä en tykännyt nimestäni.

2. Olisin halunnut olla Mari.

3. Nyt olen tyytyväinen Katjaan.

4. Sukunimestäkään en aina tykännyt

5. Sen vaihdoin kun menin naimisiin.

6. Toivon, ettei se nimi enää vaihdu.

Tunnustuksen laitan eteenpäin pariin blogiin, jos olet tämän jos saanut, voit jättää huomioimatta.

sekasortoa

ihana talo, hyviä ideoita ja oivalluksia sisustuksen saralla

savon syvämmestä

savvoo, savvoo

37 tuntia vuorokaudessa

sanan säilä hallussa

Eilen sain jotain jo kotiin entisöintikurssilta. Tuntuu että olen koko kauden kantanut tavaraa sinnepäin, mutta mitään ei ole palannut kotiin.

Kuvia luvassa.

Tämä ei ole vitsi

vaikka niin voisi kuvitella.

Kuvassa oleva summa on kuukauden palkkani, nettona.

Ihan itseni kiusaksi laskin vielä tuntipalkan.

Laskin näytti huippulukeman, 6e tunnissa.

Onneksi tuolla summalla ei tarvitse sentään koko perhettä elättää, on se mies joka elättää niin minä voin harrastaa perhepäivähoitoa.

 Pienen palkan vastapainoksi työstäni löytyy useita hyviä puolia. Osa kotitöistä hoituu työajalla, iso osa ruuasta valmistuu työajalla. Saan ulkoilla työajalla ja voin jopa kirjoittaa blogiani työajalla.

Ei ole työmatkoja jonka takia jokaisesta työpäivästä säästyy yli tunti aikaa. Ei tarvitse hankkia erillisiä työvaatteita, ihan samat kotivaatteet käy kuin ennenkin.

Ehkä tärkeimpänä plussana on se, että oma lapsi saa olla edelleen kotona. Pieni ekaluokkalainen saa edelleen tulla koulusta kotiin jossa on äiti paikalla. Lapset saavat nukkua aamuisin pitempään eikä pienintä tarvitse lähteä viemään hoitoon joka ikinen aamu säässä kuin säässä.

Ja minä saan edelleen katsella tuvasta päivittäin näitä levollisia maisemia.

Kyllä vaan ne plussat voittaa miinukset.

 Tellihani muisti minua tunnustuksella. Kiitos!

Taas pitäisi antaa teille 7 tunnustusta ja jakaa tätä eteenpäin.

Tunnustuksia sitten saatte:

1. Olen 39-vuotias.

2. Täytän tänä vuonna 40 vuotta

3. Kesällä on tarkoitus pitää tuon kyseenalaisen kunnian takia juhlat.

4. Sillä miehenikin täyttää 40 vuotta.

5. Pidetään 80-vuotis kemut kun

6. edelliset juhlat oli 60-vuotis kemut.

7. En pode ikäkriisiä.

Ja sitten ne tunnustukset eteenpäin.

Nyt olen ihan yhtä laiska kun eilenkin, onhan taas teeaikani.

Luen niin montaa ihanaa blogia että niistä valitseminen tuntuu nyt liian vaikealta.

Kun kaikki tämän kuitenkin ansaitsevat.

Viikonlopuksi toivon yhtä huikean kaunista säätä kuin tänään.

Ihan vihloo olla täällä sisällä kun ulkona näyttää tuolta kuin ylemmässä kuvassa.

Joten aurinkoa kaikille!

Jos navettaan haluat mennä sä nyt,

niin takuulla yllätyt.

Ei reittiä, polkua, tietä ei katua,

ei kujaa, ei väylää ei latua.

Onneksi siellä ei ole mitään mitä tarvitaan.

 Ja jos ihan rehellinen olen, on navetan päädyssä autotallin ovet joista pääsee sisään. Että ihan motissa emme ole lumesta huolimatta. Enemmän huolta aiheuttaa renaavat sähköt. Tällä hetkellä en uskalla laittaa ruokaa lainkaan sähköliedellä (no en tee sitä muutenkaan) jatkuvien sähkäkatkojen takia. Jäisi hoitolapset ja oma perhe ilman ruokaa. Puuhella on pelastanut koko viikon. Kokonaan sähköt on pois korkeintaan kymmenen minuuttia, mutta kun se toistuu tunnin sisään muutaman kerran niin hermot alkaa olla koetuksella ruokien ja pyykkien kanssa. Meidän pesukone on niin kiva että aloittaa ohjelman aina alusta sähkökatkon jälkeen. Pese siinä sitten lakanoita 2,5 tunnin ohjelmalla pari kertaa putkeen :D

No mutta hyvin täällä pärjätään ja eilen pääsin viettämään vapaapäivää. Shoppailtua tuli ja nyt kaapista löytyy arkivaatetta hiukan lisää niiden jo käytössä olleiden yksien housujen ja kahden trikoopaidan lisäksi.

Wihtorilta sain jokin aika sitten tunnustuksen.

Kiitos ja kumarrus, tunnustus on otettu vastaan ja nyt seuraa seitsemän paljastusta.

1. Vaatekaappini tilanne on aika kauhea. Ihan oikeasti siellä on tosiaan ne yhdet housut ja kaksi paitaa joilla kehtaa liikkua ihmisten ilmoilla. Tai eilisen jälkeen kolmet housut ja neljä paitaa.

2. Kengistä ei sen enempää muuta kuin että tarttis tehrä jotain.

3. Olen intohimoinen pyykinpesijä.

4. Inhoan silittämistä.

5. En pidä voimakkaan tuoksuisista pesu- ja huuhteluaineista.

6. Kuivausrumpuni sanoi tänään sopimuksensa irti urhean 14 vuoden palvelun jälkeen.

7. Ja sekös ketuttaa.

Tämä pitäisi ohjeiden mukaan laittaa eteenpäin 7 blogiin.

Mutta kun olen laiska näin päiväkahvi(tee)aikaan niin ojennan tämän ihan jokaiselle lukemalleni blogille.

Olette kaikki omalla tavalla ihania ja päivän pelastajia!

Mutta nyt hörpin teeni pois ja yritän ehtiä selata bloginne uusimmat kirjoitukset läpi.

Meinaa vähän työ ja tämän viikon kirpparipaikkahässäkkä häiritä harrastusta!

Mukavaa loppuviikkoa!

Kalmisto laajenee

No eilen se yksi gerbiileistämme sitten kuoli ja tänään minä kuopuksen kera hautasin mustavalkoisen karvapalleromme. Pihaltamme löytyy näille viheriäisemmille niityille lähteneille eläimille ihan oma paikkansa. Ennestään siellä on kissamme Lenny ja toinen gerbiili. Kuopus halusi haudalle lilan sulan ja paperin johon kirjoitti, täällä on Laku. Paperi kiinnitettiin paikoilleen kahdella tikulla. Olihan tämä taas surullista, mutta onneksi tästä ei nyt seurannut sentään mitään maansurua.

Olen ollut tällä viikolla vähän saamaton. Tai on ollut ihan oikea aika pulakin. Vaan nyt korjaan asian ja kiitän Maria tunnustuksesta. Kiitos!

Tunnustukseen piti liittää kolme itselle tärkeää ja rakasta asiaa sekä kuva.

Minun kolme rakasta on  perhe, koti ja oma puutarha.

Kuvaksi saatte tänä aamuna nappaistun otoksen. Siinä minulle kaksi rakasta poikaa ja kissa katsoo aamun lastenohjelmia.

Tunnustusta en laita eteenpäin vaikka tämän moni blogi ansaitseekin. Taitaa vaan olla kiertänyt jo kaikissa lukemissani blogeissa.

Lukijoilleni toivotan mukavaa ja rauhallista viikonloppua. Meille on tiedossa jotain ekstrakivaa, mutta siitä myöhemmin lisää.

Tunnustus x 7

Päivi blogista Matkalla kotiin antoi minulle tällaisen tunnustuksen, kiitos! Nyt saan jakaa tämän eteenpäin seitsemään blogiin ja samalla kertoa seitsemän asiaa itsestäni. Ensin kuitenkin ne blogit. Tämän ansaitsevat kaikki lukemani blogit, mutta tällä kertaa tunnustus lähtee eteenpäin seuraaviin blogeihin:

Ruusutapetilla
Karhin koulu
Prinssit ja Viikarit
Kaarlela-unelmasta todeksi
Rekous
Winttikammarin väkeä
Maalaisunelmaa

Olkaahan hyvät!


Nämä seitsemän asiaa saavat olla aasinsiltana seuraavaan postaukseen
1. Panelit 235,21e
2. Tapetti 154,30e
3. Maali 22,90e
4. Pensseli 15,00e
5. Ilmansulkupaperi 65,00e
6. Kidesooda 5,00
7. Raudat ja naulat 10e

Mukavaa lauantai-iltaa!
(En saanut blogeja linkitetyksi koska blogger kenkuttelee taas. Jokainen löytyy tuolta blogini sivupalkista jos haluatte käydä kurkkimassa)

Maisemia

Tänään olikin paahteinen päivä. Mittarissa oli varjossa jopa +28 astetta. Vieläkin lämpö huitelee tuolla parinkymmenen tienoilla. En kyllä valita, olen ihan selkeästi lämpöisen sään ihmisiä.

Kun aikoinaan etsimme omaa paikkaa maaseudulta, oli yksi kriteereistä maisema. Rantaa emme halunneet, mutta emme myöskään pelkkää peltoa. Puita piti olla ainakin talon ympärillä. Arvilan kohdalla ne kriteerit täyttyivät kuten kuvasta näkyy. Vaikka ympärillämme on peltoa, ei se ole se hallitseva maisema.
Tässä pihapiiriämme hiukan lähempää. Puutarhan puut peittää talon lähes kokonaan. Aitalle kun laskeudutaan alkaa olla avarampaa. Eikä haittaa, kasvimaalle saakin paistaa aurinko. Trampoliini on aikas kuumassa paikassa, mutta tuohon kohtaan on näkymä sisältä. Tärkeä sekin koska lapset saavat pomppia keskenään. Tuohon pellonreunaan haaveilen aina joskus kuusiaidasta. Antaisi suojaa ja pitäisi viimat poissa.

Sain tämän tunnustuksen Marilta jo aika päivää sitten. Jotenkin se vain hautautui kaikkien muiden juttujen alle. Suuret kiitokset Mari, piristä päivää kummasti silloin kun tämän sain. Nyt en osaa nimetä mitään blogia ylitse muiden joka tunnustuksen saisi. Kaikki lukemani blogit ovat sen arvoisia.

Mies tulee yöllä kotiin Saksasta. Ääni kuulosti tänään puhelimessa hiukan väsyneeltä. On se rankkaa matkustella poikaporukassa :D

Lämmintä viikonloppua vaikka sääennustukset uhitteleekin jotain ihan muuta.

Hyvää mieltä

Jo pelkkä keväinen auringonpaiste saa hyvälle tuulelle. Kuten sekin, että huomenna pääsee miehen kanssa elokuviin ja syömään. Tai se, että hammaslääkärissä ei löytynyt yhtään reikää, vain pari epäilyttävää lohkeamaa (pitää yrittää ajatella positiivisesti). Tai se, että kun kävin katsomassa vanhainkodilla mummoa, sanoi hän muutaman viikon hiljaisuuden jälkeen yhden sanan. Voisiko olla, että dementian runtelemasta mielestä olisi löytynyt vielä joku muisto. Hyvälle tuulelle saa myös tuleva kampaajakäynti ja sovussa leikkivät lapset. Tässä taisteluristeilijä hyökkää dinosaurusten päälle. Hurjaa menoa.Tämäkin sai hyvälle tuulelle! Kiitos Ida-Antonia, Nina ja Hanna. Olen tästä aika otettu :)

Ohje oli jakaa eteenpäin seitsemään blogiin, mutta koska tämä on tainnut jo parissa päivässä kiertää niin monta blogia läpi, laitan tämän eteenpäin kolmeen ihanaan blogiin. Olkaa hyvät:

Eikku

Miia

Päivi

Mukavaa viikonloppua kaikille! Auringonpaiste jatkukoon!

Enkelinsiipiä.

Näin vähän aikaa sitten Outin blogissa aivan ihanat kynttilöihin kiinnitettävät enkelinsiivet. Ihan pakko oli saada samanlaiset. Siellä mistä Outi tilasi omansa, oli vain teksti loppuunmyyty. Ei ollut Lahdessakaan parissa sisustuskaupassa joissa ohimennen piipahdin. Taas netistä hakemista ja kuinka ollakaan niitä löytyi, täältä.
Vielä mukavampaa oli, kun sain siivet noudettua ilman postimaksuja kun oli muutenkin asiaa samaan kaupunginosaan. Tässä ne nyt ovat. Tykkään niin paljon, että raaskinko edes näitä kynttilöitä poltella.

Sain kaksi tunnustusta, toisen Olivienolta ja toisen Vekarukselta. Kiitos molemmille!

Ohjeena oli kiittää ja linkittää antajien blogit. Eteenpäin saa laittaa oman mielen mukaan, saajablogiin viestiä tunnustuksesta.

Tällä kertaa laitan tämän eteenpäin yhteen blogiin. Ole hyvä Pirpana!

Aistimuksia

Sain Vekarukselta tämmöisen haasteen. Kiitos, tämä lämmitti mieltä. Ohjeet oli jotakuinkin niin, että kiitä antajaa (kiitos!!!), linkitä blogiisi ja kerro mitä 5 aistia merkitsee itsellesi. Jaa eteenpäin viidelle.

1. Näkö. Heikko, ilman silmälaseja en pärjää. Haaveilen laserleikkauksesta.

2. Kuulo. Tarkka. Tunnistan herkästi kodin äänet. Ominaisuus josta lapset ei aina tykkää.

3. Maku. Herkkä. En voi syödä mitään voimakkaasti maustettua, maistan ruuasta jo hippusen suolaakin.

4. Haju. Myötäilee makua. Tuntuu vain tarkentuvan iän myötä vaikka toisin kai pitäisi käydä.

5. Äidinvaisto. Nykyään "aisteista" tärkeimpiä. Se on se silmät selässä ja kuulo herkässä. Aina pitää olla tilanteen tasalla, luottaa omaan intuitioon.

Niin moni tämän on jo saanut, etten jaa yksilöidysti eteenpäin, nappaa tästä jos haluat.

Tunnustus

Sain tämän tunnuksen Tiinalta Huvikummun elämää-blogista. Kiitos Tiina! Pari tunnustusta olen saanut aiemminkin, mutta nyt vasta tuli opeteltua tuota kuvan kopiointia. Ohjeet olivat tässä:

1. Kiitä sitä jolta sait tunnustuksen.

2. Kopioi kuva ja liitä blogiisi.

3. Laita linkki keneltä sait tunnustuksen.

4. Kerro seitsemän asiaa itsestäsi, mitä muut eivät vielä tiedä.

5. Anna tunnustus seitsemälle.

6. Linkitä nämä blogissasi.

7. Kerron näille seitsemälle tunnustuksesta.

Onhan täällä jo paljon kerrottu itsestä, mutta tässä seitsemän asiaa lisää:

1. Olen ihan onneton tekniikan kanssa. Inhoan sitä, mutta käytän silti.

2. Pelkään ikivanhan kännykkäni hajoamista. Samanlaista kun ei enää saa.

3. Nautin yksinolosta, se vain on harvinaista herkkua.

4. Pidän pyykinpesusta, sen ripustamisesta ja viikkaamisesta.

5. Minulla on 18 vuotta nuorempi velipuoli.

6. Nautin autolla ajamisesta.

7. Kohta menetän hermoni käpytikkaan joka yrittää tulla seinän läpi sisään!

Tämä tunnustus näyttää kiertäneen tehokkaasti joten napatkoon tämän ken haluaa! Minusta tämän ansaitsee kaikki lukemani blogit.

edit. Sain saman tunnustuksen myös Rekous-blogin Kirsiltä. Kiitos Kirsi!