Mitä syöt mieluiten?

Millan Talviunilla antoi minulle haasteen vastata 11 kysymykseen. Ensimmäinen kysymys oli niin innostava, että vastaan siihen erikseen.

1. Mitä syöt mieluiten?

Suklaata. 

Viime aikoina olen syönyt enemmän tummaa suklaata luettuani sen parantavista voimista. James A. Duken kirjassa Parantavien ruokien opas suklaata ylistetään lukuisasti. Lisäksi suklaa kuuluu teen ja kahvin kanssa Duken tehotusinaan, jotka ovat ”12 mainiointa tauteja karkottavia ruoka-ainettani”. 

Duken mukaan

• suklaassa oleva teobromiini voi pysäyttää yskän alkuunsa,
• Se piristää mieltä, eli auttaa masennuksessa.
• Suklaa tekee vapaat radikaalit vaarattomiksi (!) ja estää kolesterolimolekyylejä hapettumasta.
• Suklaan flavonoidit suojaavat suonikohjuilta
• ja pitävät ihon hyvänä. Ei ryppyjä.

Duken mukaan suklaata saa syödä enintään 85 g päivässä, mutta 15 g riittää.  Se on 200 gramman suklaalevystä neljä palaa, minä laskin. Tosin tuosta matemaattisesta ponnistelusta ei ollut käytännön hyötyä. Suositusten mukaisia, vähintään 60 % kaakaota sisältäviä, suklaalevyjä olen nähnyt myytävän vain 100 gramman pakkauksissa. 

Viime aikoina suosikkini on ollut Fazerin ohut tumma suklaa. 4 palassa olisi 16 g. Joskus se riittää. Joskus ostan lisäksi suklaapatukan, sillä en vielä ole rakastunut tumman suklaan makuun.

Juhlien jälkeen

Olen ollut kiltti tyttö ja syönyt kaiken. Ainakin melkein, sillä loput keksit olivat jo muuttuneet pahanmakuisiksi. Karkit sentään maistuivat vielä hyviltä.

Gillen kauralastut ovat herkullisia, jos niitä ei ole pakko syödä.

Näin minulle käy aina. Juhlavieraat eivät syö kaikkea tarjolla olevaa ja sitten minä joudun syömään jäljelle jääneet. Vaikka ei maistuisi eikä tekisi mieli eikä olisi nälkä. Syötävä on, sillä muuten ne joutuisi heittämään pilaantuneina pois. Ja se ei käy.

Tämä lapsuudessa päähäni iskostettu toimintamalli on lihottava, aiheuttaa närästystä ja vatsakipua. Joskus vielä pääsen tällaisesta päähänpiintymästä eroon.

Juhlat olivat tyttäreni halloweennaamiaiset, joissa en ollut mukana. Olisin ehkä aloittanut kaiken loppuun syömisen jo silloin.