Koskaan ei voi tietää

”Apua!” ”Auttakaa!”

Huudot häiritsivät minua, en pystynyt keskittymään kirjoittamiseen. Ajattelin, että näin isossa talossa lisäkseni joku muu kuulee huudot ja tekee asialle jotain. Ilmeisesti ei, sillä huudot jatkuivat. Puolisen tuntia niitä kuunneltuani en enää kestänyt ajatusta siitä, että kukaan ei tee mitään jonkun huutaessa apua. Mitä jos huudot yhtäkkiä lakkaisivat? Tarkoittaisiko se sitä, että huutaja on menettänyt tajunnan tai kuollut?

Soitin 112:een ja selitin tilanteen. Koska en pystynyt kertomaan, mistä asunnosta huudot kuuluivat, he pyysivät minua menemään rappuun ja arvioimaan, mikä asunto on kyseessä. Hiiviskelin rapussa kerroksesta toiseen kuin mikäkin vakoilija ja kuuntelin ovien takana. Ei kuulunut mitään. Soitin uudestaan hätäkeskukseen ja siellä kerrottiin poliisien olevan jo matkalla.

Päästin poliisit rappuun ja kotiini kuuntelemaan huutoja. Välillä he kävivät viereisessä rapussa, jos huutaja olisikin siellä. Ei ollut. Pelkäsin, että huudot loppuvat ja että sen jälkeen olisi mahdotonta paikallistaa avuntarvitsijaa. Hienotunteiset poliisit eivät olisi halunneet soittaa jokaista ovikelloa ja palasivat yhä uudelleen asuntooni kuuntelemaan huutoja.

Lopulta he uskoivat löytäneensä asunnon ja lähtivät kodistani. Vielä sen jälkeen huudot jatkuivat. Jonkin ajan päästä ne loppuivat. Siitä kului vielä puolisen tuntia siihen, että poliisi soitti minulle ja kertoi asunnon löytyneen ja henkilön saavan apua. Olin helpottunut.

Avatessani kotini ovet poliisille mielessäni oli hädän lisäksi toinen ajatus: ”Miksi ihmeessä en ole siivonnut?” Sänkyäkään en ollut vielä ehtinyt petata. Ja minun mielestä sotkuisen kodin lisäksi vielä nolompaa on ruveta siivomaan vieraiden saavuttua. Niinpä yritin olla kuin en huomaisikaan koko asiaa. Se sujui helposti, sillä melkein koko huomioni oli keskittynyt huutojen kuuntelemiseen.

Lomani aikana siivoaminen on tuntunut täysin tarpeettomalta toimenpiteeltä. Olin varma, että kukaan ei tule käymään. Ehkä kuitenkin on totta, että koskaan ei voi tietää, kuka tulee käymään.

Tilanteesta on jo muutama tunti. Palautuminen tyyneyteen ja rauhallisuuteen on vielä kesken. Ehkä juhannusaaton vietto sisarten kanssa auttaa siinä.

Vappumusiikkia

Ensimmäistä kertaa elämässäni olen viettänyt vappuaaton yksin kotona. Niin outoa kuin se onkin, halusin olla yksin kotona ja siivota. Hulluus iskee kun sitä vähiten odottaa.

Siivotessani kuuntelin tekemäni Vappu 2007 ja Vappu 2010 –koostelevyt. Hyvä musiikki riittävän lujalla soitettuna tekee siivoamisestakin nautinnon. Ei sentään liikaa, tiskaamaan en ruvennut. Mutta työpöytä on raivattu, pölyt pyyhitty, matot ja lattiat imuroitu ja pesty.

Muun muassa nämä ihanat biisit saivat minut tanssahtelemaan, hymyilemään, unelmoimaan ja muistelemaan:

David Bowie: Let’s Dance
KOM-teatteri: Kalliolle kukkulalle
Kolmas Nainen: Äiti pojastaan pappia toivoi
Gackt: Vanilla
The Renegades: Cadillac
Aki Sirkesalo: Kissanainen
Elvis presley: Heartbreak Hotel
Kauko Röyhkä: Maa on voimaa
Hassisen kone: Rappiolla

HAUSKAA VAPPUA!

Jätän kevätsiivouksen väliin

Pääsiäisen aikana on hyvä tehdä kevätsiivous. Tai siivota ylipäätään, joskushan se on tehtävä. En pidä siivoamisesta, mutta pitkinä lomapäivinä kodin siivottomuus alkaa näyttää sietämättömältä.

Aloitin eilen lakaisemalla tavallisella lattiaharjalla lattiat. Perinteiseen menetelmään oli pakko turvautua, sillä mikä tahansa pölynimuri olisi mennyt tukkoon siitä villakoirien, kissankarvojen ja pitkien hiusten määrästä. Toisaalta, kaapissa ei ollut yhtään pölypussia.

Tänään oli tarkoitus jatkaa imuroimalla matot ja lattiat. Sen jälkeen olisin voinut vaikka pestä lattiat ja pyyhkiä pölyt. Kaikkea sitä voi haaveilla tekevänsä. En löytänyt mistään liikkeestä imuriini sopivia pölypusseja. Tarkoittaako tämä sitä, että minun täytyy ostaa uusi pölynimuri täysin toimivan tilalle sen takia, että siihen ei saa pölypusseja? Kuulostaa hölmöltä.

(Videonauhurien puhdistuskasetteja en ole nähnyt vuosiin.)

Kävin Voltan sivuilla ja siellä kerrottiin jostakin S-bagista, jonka pitäisi sopia useimpiin Voltan imurimalleihin. Maksanee maltaita, mutta kai minä sellaisen hankin mieluummin kuin uuden imurin. Tähän siivoamisrupeamaan se ei ehdi. Ehkä jätän kevätsiivouksen väliin ja siirryn suoraan kesäsiivoukseen.

Joulukissa

Olen lähes tehnyt joulusiivot. Täydellisyyttä en ole tavoitellut. Kunhan on puhdasta ja näyttää siistiltä. Mielessäni on ollut Marttojen joulusiivousohje: ”Jos aiot viettää joulun komerossa, siivoa se”. Niinpä oma huoneeni on siisti (työpöytäni on täynnä kaikenlaista), samoin keittiö, eteinen ja kylppäri.

En kuitenkaan täysin noudattanut Marttojen ohjetta. Aloin siivota rojulaatikkoa löytääkseni erilaisten jouluvalojen varalamput. Näin siinä sitten kävi.

Osku-kissa viihtyi laatikossa oikein hyvin. Eikä minun tarvinnut enää tuntea tehneeni täysin älytöntä ja aikaavievää siivousta, josta ei mitään hyötyä ole.

Kotitalousrobotti

En käytä loma-aikaa siivoamiseen enkä muuhun kodin ylläpitotöihin. Tiskaan siinä vaiheessa, kun keittiöstä ei enää löydy vapaata paikkaa likaisilta astioilta. Valitettavasti kotini alkaa olla nukkavierun oloinen hoitamattomuuden takia. Olohuoneessa on kirjoja tuoleilla ja pöydillä eivätkä kaikki taida mahtuakaan kirjahyllyihin. ”Tärkeitä” papereita on siellä täällä ja kissankarvat ovat valkaisseet vihreän maton. Puhumattakaan kaikista niistä esineistä, jotka ovat siellä, mihin ne on käsistä laskettu.

Olisi ehkä aika siivota. Itse asiassa aloitin jo eilen laittamalla paperikeräykseen tyttären lukioaikaisia kokeita ja monisteita. Eihän niitä enää tarvita. Ei tarvita lukiokirjojakaan, mihinkähän ne laittaisin. En ole käynyt tarjoamassa niitä Lukiolaisten kirjakauppaan ja ottaisivatko ne edes kolmen vuoden takaisia kirjoja. Kierrätyskeskukseen voi toki viedä mitä vain, mutta en oikein raaskisi viedä kalliita lukiokirjoja sinne. Johonkin ne pitäisi saada, sillä ne vievät turhaan tilaa kirjahyllyistäni.

Viimeisen lomaviikon käyttäminen kodin siivoamiseen kuulostaa hölmöltä. Enkä tekisikään sitä, jollei olisi pakko. Tai ainakin kuvittelen, että vieraita varten kodin täytyy olla siisti ja puhdas. Ehkä olen vain kiinni joissakin vanhentuneissa käsityksissä.

Viikon päästä maanantaina tyttären poikakaveri Englannista tulee meille kolmeksi viikoksi. Voisi koti edes aluksi olla hyvännäköinen, vaikka ehtii kolmessa viikossa repsahtaa pahasti.

Poikakaverin tulo ei stressaa minua pelkästään siivoamisen takia. Ahdistaa ajatus kolmesta ihmisestä kaksiossamme. Ahdistaa ajatus siitä, että olen kolme viikkoa muukalainen omassa kodissani. Ahdistaa ajatus siitä, että minun roolini poikakaverin vierailun aikana on olla kotitalousrobotti.

Jostain syystä robotin rooli ei kiehdo minua.

Suoraa toimintaa

Eilen sain taas kärsiä harkitsemattomuudesta. Siitä, että pitäisi ajatella ensin, sitten vasta toimia.

Aloitimme juhlahuoneiston siivoamisen eilen. Sain sisareltani ohjeet, että voisin aloittaa vessan siivouksella ja sitten aloittaa työhuoneen tyhjennyksen. Työhuoneelle en osannut tehdä mitään, joten aloitin vessan siivouksella. Kesti aikansa ennen kuin löysin sopivan rätin ja pesuaineeksi löysin vain Tolua. Niinpä ajattelin pestä pöntön myöhemmin. Mutta lattia ja muut olivat toki pestävissä saman tien. Niinpä lakaisin lattian, riisuin sukat ja pitkikset, koska vessan pesu on märkää puuhaa, ja aloin suihkuttaa vettä käsisuihkusta. Niin minä kotonakin pesen vessan/kylpyhuoneen. Jonkin aikaa suihkutettuani tajusin, että eihän vessassa ollut kaivoa lainkaan! Se onkin vain vessa, ei kylpyhuone.

Jatkoin suihkuttamista, kun kerran olin sen aloittanut. Lisäsin vain lattialle Tolua. Lattian kuivaaminen pienellä rätillä oli melkoisen epämiellyttävää. Märän rätin puristin kuivaksi vessanpyttyyn useamman kerran. Vessapaperin avulla sain pois kastuneet villakoirat. Sain lattian kuivaksi – ja puhtaaksi, mutta olisi siihen varmaan ollut fiksumpikin keino, jos olisin ajatellut ensin.

Lattianpesun jälkeen löysin vessanpesuaineet, Kloriittia, Wc-ankkaa ja lasinpesunestettä. Pesin käsienpesualtaan, vessanpöntön ja peilin. Eikä vessa kuulemma ole koskaan ollut niin puhdas.

Työhuonetta raivasimme niin tyhjäksi kuin mahdollista sisareni palattua töistä. Siivousta jatkamme perjantaina, jolloin hoidamme myös ruokaostokset.

Kesälomasuunnitelmia

Olen kipeä. Kurkkuun sattuu ja on kuumetta. Harmittaa. Ei nyt ole sairastamisen aika, ensi viikolla olisi paljon paremmin aikaa. En usko sairasteluni haittaavan lakkiaisten järjestelyjä. Enemmän se haittaa muuta elämääni. Tänään olin ajatellut tavata ihanaa ystävää, mutta ei se taida sairaana oikein onnistua. Eikä kukaan halua tavata sairasta ihmistä, jotta ei vain saisi tartuntaa.

Sairastelen yksin kotona. Tai onhan minulla kissa seurana. Tyttäreni viettää tämän päivän ja illan ystäviensä kanssa. En osaa levätä mutta en osaa tehdä mitään järkevää. Kotini kaipaisi siivoamista, oikein perusteellista. Juhlia varten siivoan sisareni kodin, jossa lakkiaiset pidetään. Oma kotini on kuin Dorian Grayn muotokuva, joka näyttää todellisuuden siivotuista ja puhtaista kodeista. Ehkä siivoan kotini kesälomalla.

Ehkä tapaan ihania ystäviäni kesälomalla.