Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 15-vuotiaan tytön raiskaamisesta oli kaiken oikeustajun vastainen. Millä tavoin on tuomiota lieventävä tekijä se, että uhri on pian 16-vuotias? Juuri tämän seikan olisi luullut koventavan rangaistusta, ei lieventävän sitä. Tosin raiskaus pilaa uhrin elämän ja erityisesti seksielämän, oli uhri minkä ikäinen tahansa. Lievä väkivalta tuomion keventämisen perusteena on oikeustajun vastainen. Raiskaus on aina törkeää väkivaltaa.
Hesarin tämänpäiväisessä jutussa viitattiin asian mahdolliseen käsittelyyn korkeimmassa oikeudessa, jotta asiaan saataisiin selkeä linjaus. Asia ei toimi näin. Suomessa oikeuskäytännöt perustuvat lakiin. Ei niin kuin esim. Englannissa, jossa oikeuskäytännöt määrittelevät lakia. Selkeän linjauksen saamiseksi raiskaustuomioihin on muutettava lakia. Toivottavasti sellainen lakiesitys saadaan aikaiseksi, jossa raiskaus on aina törkeää väkivaltaa ja jossa siitä seuraa aina ehdotonta vankeutta.
Toivon silti, että Itä-Suomen hovioikeuden tuomiosta valitetaan korkeimpaan oikeuteen.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lakivaliokunta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lakivaliokunta. Näytä kaikki tekstit
2. heinäkuuta 2009
16. kesäkuuta 2009
Laillista kopelointia
Olen monesti ajatellut, että Suomessa nuorilla ei ihmisarvoa kaikissa tilanteissa ole. Vai mitä mieltä olette esimerkiksi nuorisokarkotteista, joita joissakin kaupungeissa käytetään nuorison kokoontumisen johonkin paikkaan vähentämiseksi. Karkotteena käytetään muun muassa klassista musiikkia.
Nuoria voi kohdella perusoikeuksien vastaisesti ihan laillisesti eduskunnan hyväksyttyä maanantaina hallituksen esityksen (84/2008) alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta. Sen mukaan
"Jos alle kahdeksantoistavuotiasta epäillään todennäköisin syin 50 §:n 4 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta rikkomuksesta, poliisi voi laittomasti hallussa pidetyn alkoholijuoman etsimiseksi tarkastaa tällaisen henkilön mukana olevat tavarat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, jos se voi tapahtua puuttumatta loukkaavalla tavalla epäillyn henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Tarkastuksen kirjaamiseen sovelletaan, mitä poliisilain 23 §:n 3 momentissa säädetään. Tarkastuksessa noudatetaan muutoin, mitä pakkokeinolain 5 luvussa säädetään henkilöntarkastuksen toimittamisesta." (Lakivaliokunnan mietintö 11/2009)
Hallituksen esityksessä ei vaatteiden tarkistamista päällisin puolin ollut. Sen kohdan lisäsi lakivaliokunta, jolla oli kuultavanaan useita asiantuntijoita, mutta ei nuorisojärjestöjen, esim. lukiolaisliiton edustajia. Eihän nuoria tarvitse kuulla. Mietinnössään lakivaliokunta toteaa:
”Päällisin puolin tapahtuvalla tarkastamisella tarkoitetaan henkilön yllä olevien vaatteiden ulkopuolista käsin koettelemista. Tarkastusoikeus ei ulotu alle kahdeksantoistavuotiaan vaatteiden ja ihon väliin kätkettyjen esineiden etsimiseen, joka on henkilöntarkastusta” ja jatkaa ” Edellytys henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaamattomuudesta tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että alle kahdeksantoistavuotiaan vaatteiden päällisin puolin tapahtuva tarkastaminen olisi mahdollisuuksien mukaan pyrittävä tekemään sivullisten läsnä olematta”.
Tällä lailla poliisit saavat oikeuden kopeloida nuoria ja vielä niin, ettei kukaan ole näkemässä sitä. Ei todistajia. Poliisin sana nuoren sanaa vastaan. Nuoria tyttöjä, nuoria poikia. Lakitekstissä hurskaasti toivotaan, että tarkastus ei loukkaisi henkilökohtaista koskemattomuutta. Mutta sitä se juuri tekee.
Lakiesityksestä käydyn keskustelun yhteydessä vain Paavo Arhinmäki (vas.) sanoi vastustavansa tätä ”kopelointipykälää”. Muiden keskustelijoiden mukaan se on hyvä keino puuttua nuorten alkoholinkäyttöön.
Nuoria voi kohdella perusoikeuksien vastaisesti ihan laillisesti eduskunnan hyväksyttyä maanantaina hallituksen esityksen (84/2008) alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta. Sen mukaan
"Jos alle kahdeksantoistavuotiasta epäillään todennäköisin syin 50 §:n 4 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta rikkomuksesta, poliisi voi laittomasti hallussa pidetyn alkoholijuoman etsimiseksi tarkastaa tällaisen henkilön mukana olevat tavarat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, jos se voi tapahtua puuttumatta loukkaavalla tavalla epäillyn henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Tarkastuksen kirjaamiseen sovelletaan, mitä poliisilain 23 §:n 3 momentissa säädetään. Tarkastuksessa noudatetaan muutoin, mitä pakkokeinolain 5 luvussa säädetään henkilöntarkastuksen toimittamisesta." (Lakivaliokunnan mietintö 11/2009)
Hallituksen esityksessä ei vaatteiden tarkistamista päällisin puolin ollut. Sen kohdan lisäsi lakivaliokunta, jolla oli kuultavanaan useita asiantuntijoita, mutta ei nuorisojärjestöjen, esim. lukiolaisliiton edustajia. Eihän nuoria tarvitse kuulla. Mietinnössään lakivaliokunta toteaa:
”Päällisin puolin tapahtuvalla tarkastamisella tarkoitetaan henkilön yllä olevien vaatteiden ulkopuolista käsin koettelemista. Tarkastusoikeus ei ulotu alle kahdeksantoistavuotiaan vaatteiden ja ihon väliin kätkettyjen esineiden etsimiseen, joka on henkilöntarkastusta” ja jatkaa ” Edellytys henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaamattomuudesta tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että alle kahdeksantoistavuotiaan vaatteiden päällisin puolin tapahtuva tarkastaminen olisi mahdollisuuksien mukaan pyrittävä tekemään sivullisten läsnä olematta”.
Tällä lailla poliisit saavat oikeuden kopeloida nuoria ja vielä niin, ettei kukaan ole näkemässä sitä. Ei todistajia. Poliisin sana nuoren sanaa vastaan. Nuoria tyttöjä, nuoria poikia. Lakitekstissä hurskaasti toivotaan, että tarkastus ei loukkaisi henkilökohtaista koskemattomuutta. Mutta sitä se juuri tekee.
Lakiesityksestä käydyn keskustelun yhteydessä vain Paavo Arhinmäki (vas.) sanoi vastustavansa tätä ”kopelointipykälää”. Muiden keskustelijoiden mukaan se on hyvä keino puuttua nuorten alkoholinkäyttöön.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)