Elokuu kuvina

Olin elokuun lomalla. Ilmat olivat mitä parhaimmat. Todellakin kannatti kärvistellä heinäkuu töissä, jolloin kaikki muut tuntuivat olevan lomalla.

Ruusut kukkivat vastustamattoman kauniisti Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa,

Rosa New Dawn 

Ruoholahden leikkipuistossa,

ja talvipuutarhan ruuspuistossa.

Rosa Queen of Hearts

Elokuu on todellakin ruusujen kuukausi. Siksi ihana Rosa Petticoat oli saanut kunnian poseerata elokuun kuvassa.

Myös meri esitti parastaan. Se kimalteli auringon säteitä Kaivopuiston rannassa ja

Ruoholahden kanavassa.

Helsinki on kaunis mereltä päin katsottaessa.

Suomenlinnassa tunnelma oli tyyni ja rauhallinen,

vaikka kaupungilla kuljeskeli jättiläisnainen.

Taiteiden yössä 20.8.2015

Osku tuumasi olevansa onnekas, koska saa olla kotona rakkaiden ihmisten kanssa.

Elokuun synttäreiden kunniaksi leivoimme tiikerikakun

ja tytär teki juustokakun.

Vanha digipokkarini ei aina jaksanut tarkentaa kuvia, niinpä ostin uuden kameran.

Opettelen vielä kameran käyttöä. Tämän jutun kuvista suurimman osan olen ottanut uudella kameralla, mutta en ole siihen vielä niin ihastunut kuin mitä vanhaan digipokkariini olin.

Elokuun viimeisenä päivänä palasin lomaltani töihin. Kahvihuoneessa kaikki oli ennallaan.

Keltainen huhtikuu

Aikakone lauloi keltaisesta toukokuusta, joka viivytteli tuloaan.

Keltaista väriä ei tarvinnut odottaa toukokuuhun asti, sillä heti huhtikuun alussa keltaiset narsissit valtasivat kukkistutukset

2.4.2015

ja pääsiäisen myötä kodit.

5.4.2015

Kanavan varressa narissit piristivät harmaina päivinä.

25.4.2015

Huhtikuun kuvakin oli keltainen.

1.4.2015

Mutta keltaista aurinkoa ei huhtikuussa juuri näkynyt. Harmaan sävyt vaihtelivat alkavasta myrskystä

4.4.2015

sumun kauneuteen.

26.4.2015

Onneksi jokainen päivä oli edellistä pitempi ja aurinkoisia päivä oli muutama.

9.4.2015

Mustarastaan liverrys ihastutti iltojen sinisiä hetkiä.

17.4.2015

Maaliskuun nopea kevääntulo oli saanut minut odottamaan hurjaa vauhtia kehittyvää kevättä ja lähestyvää kesää. Sitä huhtikuu sitten olikin, odottelua, Luin jostain, että huolimatta keskimääräistä lämpimämmästä huhtikuusta kovat tuulet jarruttivat kevään edistymistä,

Nurinkurinen maaliskuu

Maaliskuun kuvaksi olin valinnut keväisen kuvan maaliskuulta 2014. Oletin, että maaliskuu tulee olemaan kevään riemuvoitto talvesta, jota ei tosin tänä vuonna ollutkaan kuin pimeyden osalta.

10.3.2014

Maaliskuun alku oli harmaa. Ei ihme, että ihmiset kaipasivat jonnekin muualle, pois.

5.3.2015

Aurinkoiset päivät houkuttelivat ulos.

9.3.2015

En varmaan ollut ainoa, joka uskoi auringonpaisteen kestävän ikuisesti :)

15.3.2015

Kevään, auringon ja lämpnevän sään rentouttva vaikutus tuntui hyvältä.

21.3.2015

Maaliskkun loppupuolella kylmä tuuli alkoi puhaltaa pohjoisnavalta. Yöpakkaset, räntäsateet ja kovat tuulet eivät innostaneet minua ulkoiluun edes työmatkakävelyn verran.

30.3.2015

Maaliskuun toiseksi viimeisenä päivänä satoi lumiräntää. Yöllä alkanut sade sulatti lumen.

26/100: Auringonlaskun aika

Ihmisen persoonallisuudesta voi kuulemma päätellä jotain sillä perusteella, pitääkö ihminen aurinnoususta vai auringonlaskusta. Minusta voi päätellä ainakin sen, että auringonlaskun aika sopii paremmin iltavirkun rytmiini. Silloin olen liikkeellä ihastelemassa upeita värejä ja valon hehkuvia värejä horisontissa.

Poikkeuksellisesti kaksi kuvaa, sillä maaliskuun auringonlaskut ovat upeita!

23/100: Järjestys

Nautin suuresti kirjahyllyn järjestämisestä. Kuitenkin järjestän uudelleen ja uudelleen vain yhtä monista kirjahyllyistäni.

Viimeisimmässä järjestyksessä olen yhdistänyt useita erilaisia järjestysperiaatteita. Omina kokonaisuuksina ovat nyt lasten- ja nuortenkirjat, historialliset romaanit, dekkarit, runot, aforismit, näytelmät, scifi, novellit ja englanninkielinen kirjallisuus. Ja välissä on sekalainen ryhmä romaanit. Ja ylimmällä hyllyllä Christiet kahdessa kerroksessa.

Voisipa joku olettaa, ettei siinä ole mitään järjestystä!

Jokainen uusi järjestys antaa uuden näkökulman kirjoihini. Vasta tämä nykyinen järjestys paljasti, että esim. novellikokoelmani on uskomattoman pieni vaikka pidän novelleista. Tosin niitä taitaa olla toisessa hyllyssä lisää.

21/100: Ikääntyminen

Leikkokukat valaisevat kauneudellaan mitä tahansa tilaa ja tilannetta. Vain hetken, korkeintaan viikon, puolitoista.

Lakastuessaan kukkien terälehdet putoilevat, värit ja muoto muuttuvat. Tuore, raikas kauneus muuttuu paljon nähneen viisaudeksi ja kauneudeksi.

20/100: Laulu

En aina jaksaisi tätä maailmaa. Epäoikeudenmukaisuutta, ilkeyttä, julmuutta, kyvyttömyyttä ymmärtää toisen ihmisen tilannetta, ahneutta, välinpitämättömyyttä, rumuutta, sivistyksen puutetta ja vain yhden vaihtoehdon politiikkaa. Maailma ja ihmiset ovat sekaisin.

Sielun Veljien Laulu antaa silloin toivoa.

Vaikken mä aina jaksa 

uskoa ja rakastaa

niin on täällä vielä helvetisti 

kaunista katseltavaa.

Kauneus ei poista vääryyttä. Mutta se auttaa jaksamaan ja antaa ehkä voimaa taistella vastaan.

En laita tähän maailman kauneinta kuvaa, en edes kauneinta ottamaani kuvaa. Kauneuden voi löytää vain katsomalla ja näkemällä.

18/100: Epätäydellisyys

Tavoitellessani täydellisyyttä huomaan rakastavani epätäydellisyyttä.

Kauniit kukat rojun, lian ja pölyn keskellä. 

Kuukauden kuva: helmikuu

Uudistettuani blogin ulkoasun päätin, että blogin vasemmassa yläreunassa on aina kuukauden kuva. Tämä toimi jonkin aikaa ja sitten unohdin koko blogin. Tai rehellisesti sanottuna, en vain jaksanut ajatella blogia. Päiväkävelyllä ei ole juuri tullut käytyä ulkonakaan.

Eilen avasin blogin pitkästä aikaa. Päivitin kuukauden kuvan, jossa kevät tekee tuloaan. Harmaita päiviä on helmikuussa riittänyt, en niitä ole jaksanut edes kuvata.

25.2.2014 klo 16:57

Helmikuu on keskitalven aikaa. Pakkasta, lunta ja lisääntyvää auringonvaloa. Auringonvalon heijastuminen lumessa niin että ihan sokaistuu. Mutta ei tänä vuonna.

Olin saanut kaksi kommenttia, joista ei ollut tullut sähköpostiini ilmoitusta. Kiitos kommenteista, Celia ja Anonyymi!

Peili(kuva)

Tänään palatessani ruokatunnilta näytössäni oli tämä Viron parlamentissa otettu kuva:

Kuva on merkillinen. Peilikuvassa olevat ovet ovat kallellaan. Mihin suuntaan ne oikein aukeavat? Onko niistä tarkoitus mennä ulos vai tulla sisään? Miltä näyttää se todellisuus, jonka heijastuma peilikuva on?

Entä kun ihmiset ovat toistensa peilejä, mitä silloin näkyy?Mitä ovat ihmiset, joilla ei ole toista ihmistä vieressään, joilta peili puuttuu? Näkevätkö he peilikuvaansa lainkaan? Ovatko he vampyyreja?

Minkälainen on pitkään yksin ollut ihminen? Sitäkö ennen kuvattiin sanalla vanhapiika, jolla viitattiin naimattomaan ikäneitoon, joka todennäköisesti oli nirsoudessaan omituinen? Kaavamainen ja tapoihinsa kangistunut. Kadottaako yksin oleva ihminen suhteellisuudentajun, koska vain hän itse on kaiken mitta?

Minun peilini ovat tyttäreni, ystäväni ja sisareni. Mutta rakastettua minulla ei ole peilinä. Entä jos uraudun niin paljon omaan elämääni, että en edes tunnista minulle tarjottua rakastavaa peiliä enkä sen heijastamaa kuvaa itsekseni?

Varmin tapa säilyttää työpaikka

Hesarin kuvajuornalismi herätti tänään ihastusta, ihmetystä ja silmien hieraisemista. Picasson maalaus Kissa tarttumassa lintuun heti kolmannella sivulla piristi aamua. Picasso esittää kissan ”julmuuden” ja linnun avuttomuuden pysäyttävästi. Piirroskaavio oman ehdokkaan löytämiseksi EU-vaaleissa kyllästytti minua, en jaksanut hakea siitä ehdokasta. Onneksi olin valinnut ehdokkaan jo aikaisemmin, enkä ollut tämän piirroksen varassa.

Silmiä hieraisemaan sai mainostoimisto N2:n kokosivunmainos ja rekrytointi-ilmoitus sivulla A15. Otsikko ”Varmin tapa säilyttää työpaikka mainosalalla on hankkiutua raskaaksi” kertoo toki mainosalan taloudellisesta taantumisesta ja irtisanomisista. Samalla se loukkaa jokaista ammattinsa hallitsevaa ja taitavaa ad:ta, copya ja muita mainosalan työntekijöitä.

Mainoksen kuvituksena on läpileikkauspiirrokset yhdynnästä, hedelmöittymisestä ja naisen synnytyselimistä, hedelmöittyneen munasolun jakautumisesta ja sikiöstä kohdussa. Koulun kuvataulujen ja muiden opetusmateriaalien tavoin piirrokset on varustettu viivoin, joiden avulla nimetään esim. istukka.

Tarkoituksena on toki herättää huomiota ja siinä onnistuttiin. Mainostoimisto jää mieleen tällaisella avauksella, mutta riittääkö se? Ilmoitus vakuutta katsojansa ja lukijansa siitä, että kyse on uudesta räväkästä mainostoimistosta. Vaviskaa Bob, Taivas ja kaikki muut! Ovatko yritykset halukkaita käyttämään N2:ta markkinoinnissaan, jää nähtäväksi.