Minulla oli suunnitelma. Töiden jälkeen käyn Kirjasto 10:ssä
hakemassa tyttären varaamat kirjat ja sitten kipaisen kirjakauppaan ostamaan Pasi Ilmari Jääskeläisen tänään ilmestyneen kirjan Sielut kulkevat sateessa. Hyvä suunnitelma.
Suomalaisessa kirjakaupassa oli Sofi Oksanen, vaikka ALE
olisi riittänyt uuden kirjan löytämistä vaikeuttamaan. Katsoin kaunokirjallisuuden, katsoin jännityksen, uutuudet, kiersin kaupan keskellä
olevan palvelutiskin. Eipä näkynyt missään kirjaa. Sinnikkäänä ja ehkä hieman
tyhmänä ihmisenä tarkistin, josko uutuus olisi laitettu alennuskirjojen tai
pokkarien joukkoon. Scifiä ja fantasiaa ei päässyt katsomaan, sillä sen alueen
edessä istui Sofi Oksanen kertomassa kirjoistaan. Ja hänen edessään ja
ympärillään oli kuulijoiden joukko.
Akateemisessa kirjakaupassa asiat eivät olleet yhtään
paremmin. Hullut päivät olivat vallanneet kirjakaupan ja joka puolella oli vain
keltaisella haamun merkitsemiä kirjoja. Hei, missä täällä ovat uutuudet, teki
mieleni huutaa. Mutta eipä sitä olisi kukaan siinä hulluudessa kuullut.
Kirjojen paljoudesta löysin kotimaisen kirjallisuuden klassikot, mutta ei
tänään ilmestynyt kirja voi siinä yhteydessä olla.
Palasin Suomalaiseen. Kysyin myyjältä, missä on tänään
ilmestynyt Jääskeläisen Sielut kulkevat sateessa. Myyjä katsoi koneelta, sanoi
kirjan olevan uutuuksissa ja varmuuden vakuudeksi osoitti sormella ja sanoi ”Tuolla”.
No, ei sitä sielläkään ollut. Kysyin toiselta myyjältä, joka kiltisti kävi läpi
kaikki mahdolliset paikat. ”Kirja on kyllä saapunut, mutta se on varmaan
siirretty Sofi Oksasen tieltä pois. Meillä oli Sofi Oksanen vieraana”.
Tiedusteltuani asiaa sain kuulla, että Kampin Suomalaisessa kirjakaupassa
kirjaa on.
Siellä kiertelin uutuudet, kaunokirjallisuuden hyllyt,
myyntitiskin jne. Ystävällinen myyjä etsi minulle kirjaa joka paikasta, kävi
varastossakin. Lopulta kirja löytyi jännityskirjojen hyllystä, jota en ollut
edes huomannut. Se kun näytti olevan tietokirjojen osastolla.
Sielujen lukemisen aloitan illalla.