Peili(kuva)

Tänään palatessani ruokatunnilta näytössäni oli tämä Viron parlamentissa otettu kuva:

Kuva on merkillinen. Peilikuvassa olevat ovet ovat kallellaan. Mihin suuntaan ne oikein aukeavat? Onko niistä tarkoitus mennä ulos vai tulla sisään? Miltä näyttää se todellisuus, jonka heijastuma peilikuva on?

Entä kun ihmiset ovat toistensa peilejä, mitä silloin näkyy?Mitä ovat ihmiset, joilla ei ole toista ihmistä vieressään, joilta peili puuttuu? Näkevätkö he peilikuvaansa lainkaan? Ovatko he vampyyreja?

Minkälainen on pitkään yksin ollut ihminen? Sitäkö ennen kuvattiin sanalla vanhapiika, jolla viitattiin naimattomaan ikäneitoon, joka todennäköisesti oli nirsoudessaan omituinen? Kaavamainen ja tapoihinsa kangistunut. Kadottaako yksin oleva ihminen suhteellisuudentajun, koska vain hän itse on kaiken mitta?

Minun peilini ovat tyttäreni, ystäväni ja sisareni. Mutta rakastettua minulla ei ole peilinä. Entä jos uraudun niin paljon omaan elämääni, että en edes tunnista minulle tarjottua rakastavaa peiliä enkä sen heijastamaa kuvaa itsekseni?

Missä junat kääntyvät?

Olin tämän päivän uutispimennossa. Aamuhesarin jälkeen en käynyt Hs.fi:ssä enkä tsekannut stt:n uutisia. Olin juuri päättänyt katsoa yhden tallentamani elokuvan kun katsoin kelloa. Ahaa, puoli yhdeksän. Pitääpä katsoa uutiset.

Ja niin sain tietää itsestään liikkuvista kaksikerroksisista junavaunuista, jotka haluavat osallistua neuvotteluun. Ja sain kuulla, että rakennus jossa kyseinen neuvotteluhuone sijaitsee, on tehty kestämään seikkailun- tai neuvottelunhaluisia junavaunuja.

En tiedä, olisinko mitenkään pärjännyt ilman näin absurdeja uutisia.

Jos tällaiset asiat ovat totta ja kai ne ovat, kun kerran Ylen uutisissa asia kerrottiin, niin mihin tarvitaan mielikuvitusta? Vanha sanonta, jonka mukaan todellisuus on tarua ihmeellisempää, pitänee paikkansa tarinasta riippumatta.

Pasi Ilmari Jääskeläisen novelli ”Missä junat kääntyvät” vaikuttaa tämän päivän uutisen valossa tosiasioiden raportoinnilta, vain hieman mielikuvituksella maustettuna. Novelliin voi tutustua Jääskeläisen novellikokoelmassa Taivaalta pudonnut eläintarha.