Puutarhakatselmus, osa 1

Tänä kevvään mää ole suanu ittelleni se, et kiärtele suvilystipaika pihas, kattele ja kuulustele ja nauti.

Tiätysti ole puutarhas möyrinykki. Viime suven mää havahdui siihe, et mää vaa touhuu pihal mutte kerkee lainka istumaa als ja kattelemmaa ja nauttimaa. Mitä varte niit kukkasii istutettaa ja hoidetaa jossei kattelemist varte?

Ny mää kiärteli pihas kamera kans. Jokuset kukat o kerriinny kuihtumaa, lumikellot, posliinihyasintit, krookukset, suloset kevätkurjemiakat ('Katharine Hodgkin'), skillatki melkei.

Keltareunapikarililjoi kukki muutama. Kovi karruu ja kuivaa paikkaa mää ole näemmä nämä sipulit istuttanu. Suuri ilo ko tämmöne kukostaa, vaik onki piäni ja tarttee kumartaa oikee et näkis likemmi.

Ja nämä toiset pikarililjat. Ensimmäist kertaa nämä mul kukkii.

Yks valkone kukosti jo viime vuan ja ny tämä ainokaine o taas tulos kukkaa.

Täsä pihas o paikka paiko paljo pehmeet kompostimultaa, ko o aikoinas pidetty karjaa. Lantaa o levitetty pihhaaki.

Kompostimullas rikkaruahot rehottaa miälelläs, mut niit o aika helppo kitkee ja kaivaa juurinas pois pehmeest maast. Savimaast ei onnistu kitkee samallai.

Viime vuan miähe rakentama kissatarha-pergola-kasvihuanee ympäristö o tämmöst mustal mullal raivattuu aluet. Mää aljoi jo toissa suven istuttammaa tähä kukkasii. Tääl alapihal maa o kosteempaa ko yläpihal, ja tän mää istuti viime suven siämenist kasvattamani esikot. Punase eri sävyset ja muutamat keltaset kevätesikot o selvinny oikee hyvi talvest. Muut esikotaimeni o hävinny niinko tuhka tuulee. Viime syksyn mul oli lisäks ainaki kesäesiko, syysesiko, japaniesiko ja tähkäesiko piänii planttui. Mää istuti niit eri pual pihhaa ja tälleki pläntil. Onneks edes kevätesikot o menestyny hyvi. Jos nämä ny oli kevätesikkoi. Harmikseni en löyd ennää siämenpussei. Tähä sammaa paikkaa ole pannu kevätkukkai sipuleit, pikkunarsissei, pikarililjoi, lumikelloi ja kevätkurjemiakkoi.

Esikkoi o vaaleepunasii, tummapunasii ja siit välilt. Ohkaset valkoset reunat tämä esiko terälehdis o mu miälestäni kauniit.

Täsä aika tummapunane. Kaikis o keltane keskusta.

Pari ihan keltastaki.

Aikasemmi mul oli valkosii palloesikoit usiampi ylempän pihas, Oli ostanu ne Viherpeukaloilt. Ne alko kualemaa yks toises jälkee. Meinasi, ettei ne varmaankaa viihdy siäl paikasas, siäl o liika kuiva paikka. Ny hiljakkoi siirsi viimiset kaks henkis olevaa tän kosteempaa paikkaa ja parempaa multaa muitte esikkoje kans.

Toine o tämä kukkiva ja toine o pelkkä kitulias lehtiruusuke. Toivottavasti nämä menestys täsä.

Hiuka taaemmas ihan pergola viäree, se länsipual, istuti viime suven kaks hortensiaa ('Limelight'). Syksyl istuti toho hortensioitte ettee osa kasvattamistani harjaneilikoist. Ne o ny rehevii vihriäisii puskii, talvehti ilokseni oikee hyvi. Niitte pitäs tänä suven kukkimaa. Ensimmäine kertta ko onnistui näi hyvi harjaneilikoitte kans. Näit samoi harjaneilikoit o toisesaki penkis yläpihal ja ne o yht rehevii ko nämä.

Takan näkkyy muutamii hyasinttei, vaalee sinipunasii ja keltasii.

Sama penki alkupäähää ny ole istuttanu lissää kasvei, mm. vaaleekeltast loistokurjemiakkaa ('Butter and Sugar') ja vaaleesinivalkost kurjepolvee ('Splish Splash'). Ihan etumaisen kassoo nuakkutähdikki, joka ei ol viäl kukkinu. Pitäs kukkimaa kesäkuus.

Tämä kukkamaa o ihan pergola viäres, länsipual, vaikkei pergola näykkää kuvas. Hortensioitte ja hyasinttie takan o kompostimultakasa, ja se takan o kasvimaa.

Täst sama paikka kauvvempaa. Maas makkaa tikapuut. Kaks kompostikassaa, toine edes ja toine takan. Toise kompostikasa takan näkkyy harsol peitetty mansikkamaa.

Viäläki kauvvempaa. Täst kuvast näkkyy, et uude kukkamaa oikeel kädel o vanha iso omenapuu ja se edes marjapuskii. Suviaikaa omenapuu osa päiväst varjostaa tota uut istutusplänttii. Pergola viäres itäpual kassoo keltareunapikarililjat, tulppaaneit ja narsissei. Suveks mää kylvä sin pergola itäsivul pioniunikoit.

Voi ol aika lyhytnäköst ruvet perustammaa tän isol tontil lissää kukkamait, ko tääl o niit ennestäski. Mut pergola ympäristöö oli helppo alkaa lykkäämää yksitelle mukuloit, sipuleit ja planttui.

Täsä kuvas o piäni osa kasvimaat. Idäunikot ja kurjekellot o vallottanu iso plänti. Viime suven tääl kasvimaa syrjäs kasos yks valkone ('Royal Wedding') ja yks vaalee korallipunane ('Coral Reef') idäunikko ja pari kurjekelloo. Ny ne o siämentäny ja kassoottanu näi kamalasti siämentaimii. Emmää varmaankaa malt näit kitkee ja hävittää. Mitäs sit? Seuraavaks ne kai vallottaa koko kasvimaa.

Nää olenki kyl enämpi kukkapuutarhuri ko hyätypuutarhuri. Tai huvipuutarhuri. Suvilystipaika huvitrekolsmestari siis. Raparperiki tosa kyl unikoplanttuje takan kassoo ja raparperi takan ilmasipuleit ja ruahosipulii.

Miäs o kylväny porkkanat, palsternakat, punajuuret, nauriit ja istuttanu sipulit.

Kissoje ulkoilukausi o avattu.

Kissat tutkii tiäviaruu ja syä ruahoo.

Täsä kuvas näkkyy kolmaski kissa. Vois melkei laittaa kuva-arvotukseks. Misä o kolmas kissa?

Rauha kuulustellee linnulauluu.

Juhannukse kukkaniitut

Jatkuva kylmyys, tuuli ja sade pakkaa kummallisesti painamaa miäle maahaa. Ei se kaupunkis nii kovi issoo erroo minul tee, sattaako vai paistaako. Mut tuntuu pyttymäiselt jos mail olles o jatkuvasti huano ilma. Tänäpä sanottii et kylmin juhannus kolmeekymmenee vuatee. Sisätilois oltii koko päivä.

Miäs toi autton eli eilä kyl oikee juhannuskoivut ove ettee. Ja poltettii piha peräl kolme kokkoo. Ne oli roska- ja risukasoi. Kolme kappalet niit oli sentähde, et vuasi takasi kokko oli liika suuri, liki olevie koivuje lehdet palo ja telefoonijohdotki oli vaaravyähykkees sullaa (ei osattu arvat et kokost tulis nii korkee). Ny sit päätettii polttaa roskat ja risut kolmes osas. Illa päätteeks oltii viäl saunas ja nautittii makkeist ja ihanist löylyist ja oikee vihdottii.

Mää kyl itteki ihmettele, kui suvisii kuvia mää ole kameraani viime päivin onnistunu saamaa. Ihan niinko olis suvi ja välil aurinkoki paistas tai kurkkais pilvie ravost. Sanokoo kukkaset oma painava sanas ja puhukoot suve pualest.

Tähä mää ny pane vaa piäne otokse.

Täsä kuvas o yks mee suvilystipaika isoist kukkamaist. Oikeastas tämä ei ol pelkkä kukkamaa, pikemminki kokonaine istutusalue. Tämä o ensimmäisen talloo tulijaa vastas. Kulku talloo mennee tualt kukkamaa ja kuuste takkaa - kuuste ja vahtera välist.

Täsä istutusaluees kasvaa kaks issoo pihtakuust, toises (oikees) pääs piäni pihlaja ja talo pualeises (vasemmas) pääs mustaviinimarjapensas. Lisäks penki etureunas heti isoje puskai takan o piänii, matalii mustilahortessoit. Kaks issoo puskaa tosa kuvas etumaisin o ilmeisesti jottai kurtturuusuu. Suvel 2011 tämä kukkamaa oli viäl isompi ja villimpi, siin oli aika paljo jualavehnää ja vuahekelloo joka meinas vallottaa koko tämä plänti. Miähe sisko, joka oli kukkamait hoitanu, oli kuallu edellisen talven eikä koko kevvään eikä alkusuven ollu kitkijää eikä hoitajaa.

Suvel 2011 me piänennettii kukkamaat se verra, et etumaisen olevat ruusupuskat jäi kivireuna ulkopual. Aikasemmi kivet oli enämpi hajallas epämääräsesti kukkamaa ympäril ja ruusut kivie sisäpual. Kivie välit lykkäs jualavehnää ja vuahekelloo. Vuahekellot o kauniit yksinäs mut kukkamaas muitte koristekasvie joukos ne levvii ja viä koko tila. Kukkamaa vasempaa päähää ole jättäny vuahekelloo kasvamaa "kiviaida" ulkopual mut sisäpualt ole yrittäny kitkee ja hävittää, toistaseks huanol menestyksel valitettavasti. Jatkuvasti niit puskee yls maast. Niil o juuret syväl.

Tätä kukkamaat vois sannoo kaivopenkiks ko keskel sitä o vanha kaivo. Kaivoo ei nävy kuvas ko se o ruusupuska peitos. Tänä suven me ollaa otettu kasteluvesi pumpu ja letku kans kaivost, ettei tartte vesijohtovet käyttää. Taivaalt o kyl tullu vet alkusuve aikan kai jo enämpi ko koko viime suven yhtees. Tätä kukkamaat vois sannoo akleijapenkikski, ko kasvie enemmistö o akleijjoit.

Tänä suven talopualimmaises pääs onki akleijjat kukostanu rehevästi. Näist ole kertonu jo aikasemmi erikses. Tua kerrottu Bordeaux Barlow o mu suuri iloni ja ylpeyteni, ko ole se itte siämenest kasvattanu. Pussillisest siämenii tuli muistaakseni kolme piänt taint, ja yks ainokaine o jääny henkii. Taaempan olevat punaset jalo-akileijat o ollu täsä kolmat vuat ja tänä suven ensimmäist kertaa neki o rehevii ja kukostaa kunnollisesti. Siniset/sinipunaset ja vaaleepunaset akleijjat täsä kukkamaas o alkuperäsii, tiäs kui vanhaa perruu.

Toises pääs kukkamaat vallittee täsä vaihees suvvee pualvilli niitu tunnelma. Iloset päiväkakkarat o kälyni peruja, samate punaset särkyneet sydämmet ja vaaleepunaset akleijjat, joit hiukka häämöttää epäselvästi kuva taka-alal oikees reunas. Aikasemmi kevvääl kuuse al kukostaa keltane vuahejuuri, seki kälyni istuttama. Ny se kukat o jo tält suvelt kuihtunu.

Tertu perennoist o hankittu yhten suven etualal näkyvää peittokurjepolvee ja sen takan olevaa tähkähiataliljaa. Ne asettu heti istuttamise jälkee täsä kukkamaas viihtymää. Peittokurjepolvi o hyvi matalaa, mut hiatalilja takan näkkyy korkeempaa kurjepolvee, joka kukostaa vaaleil kukil. Näitte idäkurjepolvie ('Derrick Cook', ihme kyl, nimi oli ylhääl) taimet ole tilannu pari vuat takasi Kauppila puutarhast. Kukis o vaaleet terälehdet ja niis henno vaaleepunasiniset suanikuviot. Tähä astikka pari vuat nämä o ollu kitukasvusii ja henkihiäveris, ja olenki funteerannu et paikkaa pitäs vissii vahettaa, ko ne ei viihdy täsä kukkamaas. Ny ne näyttää ensimmäist kertaa viihtyvä.

Vaik tämä onki ollu aika kylmä ja epäystävälline suvi, tämä kukkamaa ei viäl kerttaakaa ol ollu näi rehevä sinä aikan, ko mää ole tätä ollu kuaputtamas.

No, olis täsä kukkamaas viäl muutaki, ko se o nii laaja. Siin o muummuas tapolehtee, pikkutalvioo, orvokkii, kuuliljaa, kaht lai kurjemiakkaa. Ja niinko sanottu, särkynet sydänt, vaik kuvas näkkyy huanosti. Ja usiampi joriiniki o istutettu vaikkei viäl ykskää kukost.

Tämä viimine kuva o ihan toisest pääst pihhaa. Talo tontti o pitkä etelärinne. Talo o rintee yläreunas ja kaivopenkki liki talloo, aika ylhääl rintees siis.

Tämä kuva o tonti alapääst. Sauna takan o umpeekasvanu lampi ja se rannal villi niittu. Sitä o tänä suven poikkeuksellisesti hoidettu se verra, et miäs kulotti tämä lammeranna kevvääl ja se jälkee mää ole käyny repimäs täst nokkoset ja ohdakkeet sitä mukkaa, ko niit ilmestyy. Ihme kyl jualavehnääkää ei täsä pahemmi ol.

Sulas sovus ja kauniisti täsä kasvaa rohtosuapayrttii, joho myähemmi suvel tullee vaaleepunaset, tuaksuvaiset kukat, koiraputkee, timoteit, sinist korkeet kurjemiakkaa ja oliskos nua korkeet oranssit keisarililjoi? Tulevaisuude haaveen miähe veljepojil o ruapat lampi auki. Enne vanhaa lammes o käyty uimas sauna jälkee. Lampee laskee ojaa, joho laskee pari luannolähdet. Lamme jälkee oja jatkaa kulkuus ja pualestas laskee Paimiojokkee.

Tämä o minust ihana alkusuve niittu. Tätä mää ihhaili taas eiläehtoosti ko juhannussaunas käytii. Sikko suapayrtit myöhemmi suvel alkaa kukostammaa, näkymä muuttuu vaaleepunase-vihriäiseks. Siin vaihees valkoset, oranssit ja siniset o kuihtunu.