Näytetään tekstit, joissa on tunniste marjat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste marjat. Näytä kaikki tekstit

maanantai 18. tammikuuta 2016

VANHA PIIMÄ HYÖTYKÄYTTÖÖN OSA 1 : PIIMÄPIIRAKKA





Viime viikonloppuna tunsin oloni tosi-Martaksi, kun ensin aamulla pyöräytin pataleivän taikinan tulemaan ja paistoin mainiot banaaniletut ruskeiksi menneistä banaaneista. Aamupalan jälkeen hyödynsin viikon vanhan piimän tähän piimäpiirakkaan sekä piimäkakkuun ja lounaaksi vielä pyöräytin tomaattiriisin parin päivän takaisista ylijäämäriiseistä (kahdesta viimeisestä lisää myöhemmin). Miten siitä tuleekin niin hyvä mieli, kun onnistuu välttämään hävikkiä ja saa vielä jotain tosi herkullista aikaan, aineista jotka ovat jo parhaat päivänsä nähneet?

Piimäpiirakan ohje löytyi tietenkin mistäs muualta kuin Marttojen sivuilta. Sokeria vähensin kyllä kolmesta desistä kahteen ja varsinkin vaniljakastikkeen kera syötynä, tuntui, että sitä olisi voinut olla vieläkin vähemmän. Muuten tämä on taas näitä tosi helppoja - kaikki aineet sekaisin ja uuniin. Piirakan rakenne oli ihanan kuohkea, ehkä sellainen pesusienimäinen ja marjathan nyt maistuu aina. Erittäin hyvää! Piimä oli tosiaan jo päiväyksen mukaan viikon vanhaa, mutta koska se ei haissut eikä maistunut pahalta, en miettinyt yhtään etteikö sitä voisi käyttää. Yhtä hyvin tämä toki onnistuu myös juuri kaupasta kannetusta piimästä, sitä ei ole pakko jemmata sinne jääkaapin perille yliajaksi ;) Tästä piimäpurkista riitti myös toiseen kakkuun, palaan siihen ihan pian!

Marjainen piimäpiirakka
4dl piimää
80g sulatettua voita (tai muuta rasvaa)
2dl sokeria
4,5dl vehnäjauhoja
1tl ruokasoodaa
1tl vaniljasokeria
2-3dl marjoja maun mukaan. (meillä suoraan pakastekohmeisia)
Sekoita pohjan ainekset keskenään. Kaada taikina voideltuun uunivuokaan ja ripottele marjat pinnalle. Paista 225C-asteessa 20-25min. 

torstai 12. helmikuuta 2015

IHANAN RAIKAS JÄLKIRUOKA + vinkki arvonnasta






Ollaan nyt muutaman kerran syöty tätä ihanaa jälkkäriä, jonka ohje on alkuperäisestä koko ajan vain yksinkertaistunut. Tällä hetkellä valmistusaika ei ole kuin muutaman minuutin, joten sen kyllä ehtii valmistaa vaikka pikaisiakin vieraita varten ihan vaan sellaisenaan tarjottavaksi. Eniten aikaa menee granaattiomenan siementen irrotteluun, mutta lisukkeeksi voi valita melkein minkä tahansa muunkin marjan tai hedelmän. Äitini suunnitteli tarjoavansa tätä karpaloiden (ja ehkä ripauksen tomusokeria) kanssa, itse mietin jo kesäisiä mansikoita. Sitruunankin voi vaihtaa appelsiiniin tai limeen, oman maun ja saatavilla olevan sitruksen mukaan.

Mikä siinä muuten on, että aina kun ostaa granaattiomenan sillä mielellä että sitä meinaa kuvata, kohdalle osuu tuommoinen valju yksilö, mutta jos näverrät sitä itseksesi iltapalaksi niin jo vain se hehkuu upean rubiniinpunaisena...

Mascarpone-sitruunavaahto
1prk mascarpone-juustoa
2dl vispikermaa
1 luomusitruunan raastettu kuori ilman valkoista osaa (n.1tl)
1 sitruunan mehu
2-3rkl sokeria (tai maun mukaan)
1tl vaniljasokeria

1 granaattiomenan siemenet, tai muita marjoja/hedelmiä
Paahdettuja mantelilastuja tai pähkinärouhetta

Sekoita vaahdon ainekset sähkövatkaimen avulla kuohkeaksi (kyllä, kaikki kerralla kippoon ja sekaisin, ellet välttämättä halua hifistellä ja sekoittaa kerman ja juuston erikseen ja lisäillä sitä sun tätä perään)
Annostele vaahto ja täydennä valitsemillasi lisukkeilla. 

p.s. Lisäsin edelliseen postaukseen arvontalinkin, käykäähän katsomassa ja osallistumassa!

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

ARKIAAMUJEN AAMUPALASUOSIKKI




Meillä syödään joka aamu aamupala, siitäkin huolimatta, että lapset syövät uuden aamiaisen hetken päästä päiväkodissa. Ilman aamiaista ei päivä lähde käyntiin, meillä on sisäistetty hyvinkin vahvasti lause: "aamiainen on päivän tärkein ateria". Hyvä aamupala, parempi mieli koko päivän. Aika tietysti tuppaa aamuisin olemaan kortilla, kun mahdollisimman pian heräämisen jälkeen yrittää liikkeelle päästä, joten nyt olen hyvin onnellinen siitä, että tulimme kokeilleeksi tuorepuuroa, vaikka tavallinen puuro ei meidän ruokalistaan ole aamuisin kuulunut. Tätä syödään meillä nykyisin lähes joka arkiaamu, kunhan vain muistaa sen illalla laittaa valmiiksi.

Tuorepuuron paras puoli on todellakin se, että se valmistetaan jo edellisenä iltana, joten aamulla ei tarvitse muuta kuin poimia kippo jääkaapista ja alkaa lusikoimaan. Sen lisäksi tuo ei ehkä niin kaunis mössö, on myös herkullista ja kaupan päälle erittäin terveellistäkin. Lisäksi sitä pystyy muuntelemaan makunsa mukaan hiutaleita, nestettä ja muita lisukkeita vaihtelemalla, joten joka aamu annos ei tosiaan ole kuvissa näkyvä marjaversio, vaikka se yleisin combo meillä onkin. Suosittelen kokeilemaan, tähän on helppo jäädä koukkuun ;) Alla tämä meidän suosikki, suluissa muita vaihtoehtoja.

Aamun pelastaja - tuorepuuro
1dl kaurahiutaleita (tai jotain muita, kaura on eniten meidän makuun)
1dl mantelimaitoa (tai esim.soijamaitoa tai vaikka tavan maitoa)
1dl turkkilaista jugurttia (luonnon jugurttia, soijajugurttia tms)
1tl hunajaa (ei välttämätön)
1tl chian siemeniä (muutkin siemenet käy, tai voi olla ilman)
1tl maapähkinävoita / ½-1rkl rouhittuja pähkinöitä (tai voi olla ilman)
Maun mukaan marjoja tai hedelmiä (illalla annokseen laitetut pakastemarjat sulavat juuri sopivasti aamuksi, päärynää, persimonia, omenakuutioiden kanssa voi ripottaa myös kanelia...)

Sekoita kaikki muut ainekset keskenään sekaisin, lisää marjat tai hedelmät päälle ja laita jääkaappiin aamua odottelemaan. 
(kuvassa jugurtti ei ole sekoitettu mukaan, kun on edes vähän nätimpi noin ;))

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

RAW /// ALOITTELIJAN HERKULLINEN VADELMAINEN RAAKA"JUUSTO"KAKKU




Hyvää alkanutta vuotta kaikille, jotka täällä vielä jaksatte käydä ja teille jotka osuitte sattumalta paikalle! Uuteen vuoteen sopisi tietenkin liuta lupauksia, mukaan lukien blogien tiuhempi päivitystahti, mutta ehkäpä en kuitenkaan ota siitä itselleni stressiä. Jatkan siis samaan malliin kuin ennenkin, postailen silloin kun aika antaa myöten ja ehkä jokusen kerran ylimääräistä, silloin kun oikein kovasti tuntuu siltä, että nyt on taukoiltu tarpeeksi... ;)

Päätettiin ottaa vuoden alkuun miehen kanssa ryhtiliike syömisiin, syksyllä tuli turvauduttua liian usein pelkkiin hiilarihöttöihin niin kotikeittiössä kuin pikaruokaloissakin. Ollaankin nyt löydetty/kehitetty monta helppoa ohjetta, jotka tuntuvat toimivan arjessa ja joita syödessä vatsa on pysynyt tyytyväisenä. Kasvisten määrä on lautasella triplaantunut, höttöhiilarit kadonneet ja proteiineistakin on pidetty huolta. Sitä samaa puhetta, kuin mitä kaikki lehdet näin vuoden alussa sivuilleen kirjoittavat, mutta onhan siinä ihan aihettakin. Toistaiseksi en ole kameraan noiden annosten kohdalla tarttunut, mutta lupaan tehdä vielä senkin parhaiden suosikkien kohdalla.

Jo viime vuoden aikana kiinnostukseni myös raakaruokaa kohtaan on lisääntynyt. Huomaan huokailevani ihastuksesta erilaisten raakakakku-, smoothie- ja salaattikuvien äärellä. Tänä aamuna join ensimmäisen pinaattisen vihersmoothieni, ja voinpa sanoa että ei jäänyt viimeiseksi kerraksi! Herkullinen, raikas, vitamiinipitoinen aamupala, josta jäi hyvä olo, tuli hyvä mieli ja nälkäkin pysyi loitolla sen aikaa kun oli tarvis. Mangoa, päärynää, avokadoa, pinaattia, mantelimaitoa ja chian siemeniä - nam!

Vuoden lopulla kokeilin ensimmäistä kertaa raakakakkua. Etsin mahdollisimman helpon ohjeen ilman erikoiskaupoista haettavia erikoisaineita. Kun Syötävän hyvä - blogin Lotta vielä kirjoitti kakun olevan hyvä kakku aloittaa, jos ei raakakakkuja ole aiemmin tehnyt, niin sehän tuntui kuin juuri minulle räätälöidyltä ohjeelta. Kun katsoit noita kuvia, niin mahdoitko arvella kyseessä olevan taas yhden tavallisen juustokakun? Siltähän se näyttää, ainakin minun silmiini, mutta juustoa tai rahkaa siinä ei ole tipan tippaa. Kun luet ainesosat, niin ehkä yllätyt - siis jos olet samanlainen aloittelija tällä saralla kuin minäkin :) Tämä oli todella hyvää; raikasta, maukasta, kaunista -  herkku jota saa syödä hyvällä omallatunnolla mihin tahansa tilanteeseen, tai ilman erityistä syytä + nopeaa & helppoa. Kookosöljy tulee aika vahvana makuna läpi, kookoksesta pitävänä meille se ei ollut ongelma, mutta ehkä asia jota kannattaa miettiä jos kookos ei maistu lainkaan.

Vadelmainen raakajuustokakku

Pohja:
Reilu 1dl pekaanipähkinöitä ja/tai manteleita
Vajaa 1dl pehmeitä taateleita
Ripaus merisuolaa (tai vuorisuolaa)

Täyte:
3dl liotettuja cashewpähkinöitä
 2 sitruunan mehu
1 vaniljatangon siemenet (tai aitovaniljajauhetta)
vajaa 1dl sulaa kookosöljyä (sulaa hetkessä matalassa lämmössä esim. vesihauteessa)
½-1dl hunajaa

min.2dl vadelmia + vadelmia / karpaloita koristeluun

Muista liottaa täytteen cashewpähkinät etukäteen. Jos teet kakun illalla, laita pähkinät aamulla veteen likoamaan.

Muussaa pohjan ainekset sauvasekoittimella tai blenderillä. Suola tasoittaa taateleiden makeuttaa, joten testaa suolan määrä oman maun mukaan. Taikinan on tarkoitus olla pehmeä, mutta ei liian tahmainen, voit säätää sitä taateleiden ja pähkinöiden määrillä. Painele seos irtopohjavuoan pohjalle.

Blendaa täytteen kaikki ainekset paitsi vadelmat sekaisin. Parin minuutin sekoituksen jälkeen seoksesta tulee silkkisen sileää ja valkoista, mikä näin vasta-alkajassa herätti ihmetystä (ihanko oikeasti se on pähkinää). Jos seos tuntuu liian jähmeältä, voit ohentaa sitä pienellä vesitilkalla. Säädä hunajan määrä oman maun mukaan. Levitä v.2/3 seoksesta kakkupohjan päälle.

Blendaa loput täytteestä vadelmien kanssa. Kaada ihanan vaaleanpunainen seos päällimmäiseksi kerrokseksi vuokaan. Laita kakku pakastimeen noin pariksi tunniksi. Jos teet sen reilusti etukäteen, ota kakku sulamaan pari tuntia ennen tarjoilua, se sulaa melko hitaasti. Meidän kakun syönti aloitettiin melkoisen jäisenä, mutta hyvää se oli "jäätelökakkunakin" :) (Kuvien valkoinen kakun päällä ei siis ole kookoshiutaleita, vaan jäähilettä...)

lauantai 9. elokuuta 2014

RAIKAS RAPARPERI-MANSIKKA JUOMA






Tämän kesän juoma: raparperia, mansikoita ja vähän mausteita. Sitä juotiin juhannuksena ihan vaan vedellä laimennettuna ja nyt viime viikonloppuna tyttären 5v synttäreillä boolina. Ihanan raikas, menestys lasten sekä aikuisten keskuudessa taattu. Vedellä tai vissyllä  saa laimennettua mieleisekseen, ja jos taas enemmän säilyvyyttä tarvitsee, niin lisää sokeria ja lantraa vielä enemmän. Tämän juoman nauttiminen ei jää meillä taatusti tähän kesään.

Raparperi-mansikka juoma

3l vettä
5dl mansikoita
2 raparperin vartta pilkottuna
4cm pätkä inkivääriä
5 mintun oksaa
n.3dl sokeria 

Mittaa ainekset kattilaan ja keittele parikymmentä minuuttia.
Siivilöi ja pullota.
Laimenna sopivaksi joko vedellä tai vissyllä.
Tai valmista ihana alkoholiton booli sitruunalimun, vissyn, mansikoiden, limelohkojen, mintun lehtien sekä runsaan jään kera.

torstai 2. elokuuta 2012

Raidallinen herukkakakku

Päätin olla tekemättä tyttären 3-vuotis synttäreille lainkaan täytekakkua. Kynttiläkakku oli lasten mieleen kun väkersin telineen täyteen cake popseja. Aikuisia ajatellen tein herukkahyydykekakun josta tulikin ihan äärettömän hyvä. Ei liian makea, ei liian kirpeä mutta vähän kumpaakin sopivassa mittasuhteessa. Käytin Kinuskikissan ohjetta mutta mansikan ja vadelman korvasin mustaherukoilla sekä punaviinimarjoilla ja pohjan tein alkuperäisestä poiketen LU Bastogne kekseillä. Näillä tekisin itse seuraavallakin kerralla, mutta tähänhän käy mitkä tahansa marjat sekä kuivakeksit. Pinnalle tein vielä kiilteen ja omat koristeluni. Hieman aikaavievä tämä kakku on monien kerroksiensa kanssa, mutta kyllä kaiken sen odottelun arvoinen! Niitä reunakalvoja mun on varmaan vielä joku päivä pakko hankkia niin saisin tuosta reunasta nätin näköisen...


Raidallinen juhlakakku

Pohja 
180g keksejä (LU Bastogne, digestive, kaurakeksi tms)
75g voita

Täytemousse
6dl kuohukermaa
300g vaniljarahkavalmistetta, Sunnuntai (käytin itseasiassa 400g)

Täyte 1
1½ liivatetta
130g valkosuklaata
120g smetanaa
1rkl vettä

Täyte 2
3 liivatetta
200g punaherukoita
½dl sokeria

Täyte 3
3 liivatetta
200g mustaherukoita
½dl sokeria

Kiille
3dl vadelmamehua
3½ liivatetta

Koristeluihin 
valkosuklaata ja mansikka melts-rakeita sekä sokerikuulia


Murskaa keksit ja sekoita sulatettu voi sen joukkoon painele seos leivinpaperoidun irtopohjavuoan pohjalle ja laita kakkupohja odottelemaan jääkaappiin. Käytin 26cm vuokaa, mutta 24 senttisessä kerroksista tulee tietenkin paksummat ja näyttävämmät. 

Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita vaniljarahkavalmiste joukkoon. Jaa seos kolmeen yhtä suureen osaan ja laita ne jääkaappiin odottelemaan.

Täyte 1
Laita liivatteet kylmään veteen likoamaan. Sulata valkosuklaa mikrossa ja sekoita se ensimmäiseen vaahtokolmannekseen. Lisää myös smetana. Kiehauta vesitilkka ja sulata liivatteet siihen. Sekoita liivate täyteseokseen. Kaada täyte keksipohjan päälle ja anna hyytyä jääkaapissa n. puoli tuntia.

Täyte 2
Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Soseuta punaherukat. Kuumenna desin verran herukkasosetta kattilassa ja sulata liivatteet sekä sokeri siihen. Sekoita se, sekä toinen vaahtokolmannes ja loput herukkasoseesta keskenään. Kaada täyte vuokaan valkosuklaakerroksen päälle. Anna hyytyä jääkaapissa noin puoli tuntia.

Täyte 3
Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Soseuta mustaherukat. Kuumenna desin verran herukkasosetta kattilassa ja sulata liivatteet sekä sokeri siihen. Sekoita se, sekä toinen vaahtokolmannes ja loput herukkasoseesta keskenään. Kaada täyte vuokaan punaherukkakerroksen päälle.

Ennen kiilteen tekemistä annoin kakun odotella nelisen tuntia, mutta voi sen siihen varmasti laittaa jo aiemminkin. Laita kiilteeseen tulevat liivatteet kylmään veteen likoamaan. Kuumenna desi mehua kattilassa ja sulata liivatteet siihen. Kaada loput kylmät mehut joukkoon. Anna kiilteen jäähtyä kattilassa niin että se alkaa jo hieman kiisselöityä. Tämä vaihe menee mulla aina tosi helposti pieleen, nytkin jouduin kaksi kiillettä tekemään... Hyytymiseen menee aikaa, mutta sitä ei saa unohtaa. Kun kiille on hieman hyytynyt kaada se kakun päälle ja laita se jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi.


Tee koristelut haluamallasi tavalla. Minä sulatin valkosuklaata ja mansikka meltsejä ja pursotin niistä jo ennenkin täällä nähdyn kukkakoristeen. Synttärisankari asetteli sokerikuulat paikoilleen. Juhlissa oli perhosteema, mutta sankari itse halusi kakkuun ehdottomasti kukan!

tiistai 12. kesäkuuta 2012

Kesän ensimmäinen mansikkakakku

No nyt tämä on tänne kirjoitettava ennenkuin unohtuu kokonaan. Brunssilla syöty mansikkakakku oli tosi ihanaa. Kuohkeaa, raikasta ja itse tykkäsin myös hieman erilaisesta koristelusta tuon reunan suhteen. Mansikkareuna oli kerrassaan erinomainen myös kakkuvuoan reunojen irrotuksessa, sillä ensimmäisen kerran ikinä ei tarvinnut miettiä että irtoaakohan kakku noin vain, vai joutuuko sitä veitsellä auttamaan (en ole koskaan kokeillut niitä reunakalvoja tms). Sanoisin että tehdään varmasti uudestaan, mutta näköjään tässä aina käy niin että tulee kumminkin kokeiltua jotain uutta kun kakkuja tekee. Vaikka olisi ollut kuinka täydellistä edellisellä kerralla. Onko teillä muilla oikeasti joku bravuurikakku jota teette aina ja aina uudestaan?

Voi että mun tekis mieli nyppästä tuo roska pois, mut eihän se enää onnistu...
  
Mansikkamoussekakku
Pohja
200g dominotäytekeksejä. Tällä kertaa minttu, mutta ehkä kumminkin perus vanilja olisi parempi.
50g sulatettua voita
Vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla. Murskaa keksit. Itse laitoin ne minigrip pussiin ja painelin / hakkasin kaulimella muruiksi. Sekoita sulatettu voi keksimurskaan. Painele seos vuoan pohjalle. Aikaisemmin minulla on ollut täytekeksejä käytettäessä se ongelma, että pohjasta on lopulta tullut ihan kivikova ja vaikea leikattava. Nyt löysin Kinuskikissalta vinkin tuon välttämiseen. Eli keksimurska levitetään pohjalle hyvin ilmavasti, tasoitetaan mutta ei painella tiukasti niinkuin esim digestiveseos (ilman keksien täytettä).  Toimi ja tuli tosi hyvä!!

Reunoihin
n.2-300g tuoreita mansikoita
Leikkaa mansikat puoliksi pitkittäin. Asettele mansikan puolikkaat vieriviereen vuoan reunoille leikkauspinta ulospäin. Laita pohja mansikoineen jääkaappiin odottamaan täytteen valmistumista.



Täyte
n.300g pakastemansikoita
ota erikseen talteen 2-3rkl mansikoiden mehua
2dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
200g turkkilaista jugurttia
2dl vispikermaa
6 liivatelehteä
1dl tomusokeria

Laita liivatelehdet kylmään likoamaan.
Soseuta mansikat sauvasekoittimella. Vatkaa vaniljakastike vaahdoksi ja lisää joukkoon tomusokeri, turkkilainen jugurtti sekä mansikkasose.
Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita se täytteen joukkoon.
Kuumenna mansikkamehu kattilassa kiehuvaksi ja liuota liivatelehdet siihen. Valuta neste hieman jäähdytettynä ohuena nauhana täytteen joukkoon ja sekoita tasaisesti.
Kaada täyte vuokaan ja tasoita pinta. Anna kakun hyytyä jääkaapissa mielellään yön yli. Koristele kakku hyytyneenä mansikoilla ja mintunlehdillä.
Nauti erittäin kuohkeasta ja suussasulavasta makuelämyksestä.

maanantai 28. toukokuuta 2012

Sitruunasiirapilla mehevöitetty jugurttikakku

Heti perään vielä toinen jääkaapintyhjennysohje. Meillä oli jäänyt jostain syystä pari purkkia turkkilaista jugurttia käyttämättä ja niiden päiväykset olivat jo viikon takaa. Hävikistä herkuksi kampanjan myötä monet blogit ovat toitottaneet että varsinkin hapanmaitotuotteita voi käyttää huoletta päiväyksen jälkeenkin, omiin aistihavaintoihin ulkonäöstä, hajusta ja mausta luottaen. Ja tokihan ollaan se tiedetty ennenkin, mutta kun on epäluuloinen (ja hyvin herkkävatsainen) niin sitä tulee toimittua toisin kuin tietää oikeaksi. Mutta nyt oli pakkotarve saada purkit vielä hyötykäyttöön. Kun kaapissa majoi vielä melkein kuukauden vanhoja kananmunia ja pöydällä nahistunut, hieman pehmennyt sitruuna niin kakkuhan niistä väkisinkin tuli mieleen. Sitruuna-jugurttikakkua englanniksi googlatessa tuli montakin osumaa, kokosin niistä meidän aineille sopivan combon ja hyvää tuli!! Jääkaapin ovesta bongasin vielä hieman vanhentunutta piimää, joten korvasin 100g jugurttia sillä, sopi hyvin joukkoon. Tähän voinee soveltaa melkein mitä vaan hapanmaitotuotteita rahkasta ranskankermaan oman kaapin varaston mukaan. Heitin mukaan vielä vähän mustikoitakin pakkasesta, kun niistäkin olisi hyvä saada loputkin käytettyä ennenkuin uusi mustikkakausi alkaa.

Kun tekee kakun johon viskoo kirjaimellisesti vähän sitä sun tätä mitä kaapista löytyy niin tuntuu uskomattomalta (ja huvittavalta) yhteensattumalta, että juuri kun on ensimmäisen palan kakkustaan maistanut huomaa toisessa ruokablogissa juuri julkaistun tekstin hyvin samanmoisesta kakusta. Hurjan herkullisen näköinen sitruuna-jugurtti-mustikkakakku löytyy siis myös Suolaa ja hunajaa blogista :) Samanmoista kuorrutetta voisi hyödyntää tähänkin niin saisi tästä enemmän salonkikelpoisen. Kakku muuten oli rakenteeltaan tuon päälle valutetun sitruunasiirapin ansiosta kuin tahmainen kuivakakku. Näyttää kuivalta, mutta on ihanan mehevää sisältä. Voi syödä helposti ihan vaan pala käteen ottamalla (sopisi siis mainiosti myös vaikka kesän piknikille) mutta on suloisen tahmeaa ja kosteaa.

Sitruuna-jugurtti-mustikkakakku
3.5dl vehnäjauhoja
2tl leivinjauhetta
½tl suolaa
300g kreikkalaista/turkkilaista jugurttia (meillä 200g jugurttia, 100g piimää)
2dl luomu ruokosokeria
3 kananmunaa
2tl raastettua sitruunankuorta
1tl vaniljasokeria
1dl rypsiöljyä
1,5dl jäisiä mustikoita

Sitruunasiirappi
0.6dl sitruunanmehua (2 sitruunaa)
0.5dl sokeria

Sekoita yhdessä kulhossa jauhot, leivinjauhe ja suola.
Sekoita toisessa kulhossa jugurtti, 2dl sokeria, sitruunankuori, munat ja vaniljasokeri.
Sekoita kuivat ja märät aineet varovasti keskenään.
Sekoita öljy joukkoon kumilastalla (nuolijalla) käännellen.
Kaada taikina voideltuun ja korppujauhottettuun vuokaan.
Paista 175C 50min.

Tee paiston aikana sitruunasiirappi. Mittaa sitruunamehu ja sokeri pieneen kattilaan ja keitä kunnes sokeri sulaa ja liemi on kirkasta. Laita sivuun jäähtymään.
Kun kakku on valmis anna sen jäähtyä 10min. Sitten irrottele se varovasti vuoastaan ja valuta siirappi kakun päälle kun se on vielä lämmin. Anna siirapin imeytyä kakun sisään. Jäähdytä ja nauti.


sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Täytekakkujen parhaimmistoa (mustaherukkaisen makunsa puolesta)

Hra Patalinnun syntymäpäivää ei sen kummemmin viime viikonloppuna juhlistettu, mutta kakun tein niinkuin tässä on tapana ollut puolin ja toisin. Mulla on jo vuosia kulkenut mukana jotain lehdistä leikattuja lippulappusia joista en muutossakaan ole raaskinut luopua "kun ehkä kumminkin joku päivä tätä vielä tulee kokeiltua kun näyttää niin hyvältä vaikkei sitä ikinä tilaisuuden tullen muista". Joku fiksumpi ehkä olisi etsinyt ohjeet netistä ja bookmarkannut koneelleen - tämäkin ohje näyttää Pirkan sivuilta löytyvän... No tuossa joulun aikaan tyhjennettiin "varastohuonetta" (nykyinen lasten unihuone) remontin alta ja kakun ohje pomppasi esiin. Silloin päätin, että nyt sitä teen oli mikä oli, ja onneksi niin. Ihan oikein olen aikoinaan ajatellut, tämä kakku on superherkullinen! Voi jopa sanoa, että tästä täytteestä tuli meidän kaikkien ehdoton suosikki. Pikku E tykkää herkuista, mutta täytekakun perään hän ei ole ollut. Tätä kakkua upposi pieneenkin suuhun aika lailla... Petollinen tämä ihanan raikas kakku on, kun sitä vaan syö ja syö kun makeus ei ala tökkimään. Mustaherukan kirpeys ja turkkilainen jugurtti pitävät siitä suloisesti huolen. Mutta maha tällä kyllä täyttyy, ihan tuhti eväs ;)


 Mustaherukka oli meistä tässä yhteydessä todella herkullinen, eikä muistunut mieleen että kyseistä marjaa oltaisiin ennen kakussa maistettu. Siksikin siis mukavan erilainen! Mutta jos mustaherukat on loppu niin tähän varmaan sopisi kivasti myös punaherukat tai vaikka sokeroimattomat pakastemansikat :)

Pintahyytelön kanssa kävi vähän hassusti. Ensikeittelyn jälkeen se ei tuntunut hyytyvän ei millään vaikka siinä mielestäni ihan reilusti annoin sille aikaa. Kello oli jo paljon ja teki mieli nukkumaan joten hätäpäissäni lisäsin tuplaliivatteet. Edelleen hyytymistä joutui odottamaan ihan tosi kauan, vaikka neste oli jo aikaa sitten jäähtynyt. Menin siis välillä suihkuun. Kun palasin niin, olihan se hyytelöitynyt... Joo, vähän meni siis kokkareiksi ja lopulta koko hyytelökin oli kovinta marmelaadia mitä olen ikinä maistanut, mutta ihan hyvää ;) Ehkä siis kuitenkin normiliivatteet ja sitten sen kattilan ääressä pitää vaan jaksaa vahtia - kyllä se siitä joskus hyytyy, ja kun se sitä alkaa tekemään, pitää olla heti valmiina se kakun päälle valuttamaan!

Täytekakkupohjan tein ohjeen mukaan, mutta siitä tuli vähän lättänä. Ensi kerralla käytän varmaan taas sitä Kinuskikissalta poimittua aiemmin hyväksi havaittua "lasiohjetta". Tässä siis ohje pelkkiin täytteisiin. Ohjeessa kehoitettiin käyttämän 26-senttistä vuokaa minkä teinkin. Mutta koska itse kakkupohja oli vähän lättänä, niin koko teos jäi hieman matalaksi. Ensi kerran siis joko 24 senttiseen vuokaan, tai sitten varmasti kohoava kakku.

Mustaherukka-jugurttikakku

Täytekakkupohja vaikka tällä ohjeella (ja kaikkein parhaaksi on näköjään tullut sekin raparperitäyte julistettua, nyt näitä suosikkeja on siis jo kaksi =D)

Täyte
4 liivatelehteä
200g (n.4dl) mustaherukoita
4dl vispikermaa
2dl turkkilaista jugurttia
3/4 dl sokeria
2tl vaniljasokeria
½dl +2rkl mustaherukkamehua (laimensin 1/5 tiivisteestä vahvaa mehua, n. 1/3)
Kostutus
1½dl omenatäysmehua (käytin ehkä ½dl eikä tuohon hötöseen kakkuun kaivattu enempää kosteutta)
Pintahyytelö
5 liivatelehteä (käytin siis 9 - en suosittele ;D)
2½dl mustaherukkamehutiivistettä
1½dl vettä
Reunat
2,5dl Flora vispi
2rkl sokeria (en muuten laittanut yhtään)
2tl vaniljasokeria
Koristeluun nomparelleja tai valkosuklaata
Tee kakkupohja irtopohjavuokaan.
Upota täytteeseen tarvittavat liivatteet kylmään veteen. Soseuta mustaherukat sauvasekoittimella. Vaahdota kerma. Sekoita kerman joukkoon jugrutti, sokeri, vaniljasokeri, mustaherukkasose sekä ½dl mehua. Kuumenna kattilassa 2rkl mehua ja lisää vedestä puristetut liivatteet. Jäähdytä hetki sekoittaen. Kaadat liivateseos ohuena nauhana jurgurttiseokseen hyvin sekoittaen. Siirrä täytehyytelö hetkeksi jääkaappiin.
Ota kakku pois vuoasta. Jaa jäähtynyt kakku kolmeen osaan. Kiinnitä muovikelmi vuoan pohjan ja reunan väliin. Kiinnitä leivinpaperista tehty korotusreuna teipillä vuoan sisäpuolelle. Kokoa kakku vuokaan pintakerros alimmaiseksi. Kostuta kakkulevyt aina omenamehulla ennen täytteen laittoa. Jaa täyte kahteen väliin.

Pehmennä pintahyytelön liivatteet kylmässä vedessä. Kuumenna kattilassa mehu ja vesi. Lisää joukkoon vedestä puristetut liivatteet. Kuumenna sen verran että liivatteet liukenevat. Jäähdytä kattilaa kylmässä vesihauteessa, ole kärsivällinen. Kun seos alkaa hyytyä, kaada se kakun pinnalle. Hyydytä jääkaapissa yön yli.
Seuraavana päivänä: irrota reunus varovasti. Vaahdota kerma ja mausta se vaniljasokerilla. Pursota kermavaahto reunoille.
Koristele rennon lennokkaasti tai huolellisesti kohdistaen.




Edit: olen kuullut kahdeltakin taholta jotka tätä kakkua ovat jälkeeni kokeilleet, että tuo kiilleosuus ei vaan onnistu. Eli jotain muuta siihen pitäisi keksiä. Alkuperäisillä liivatemäärillä se ei ala hyytymään ja kun liivatetta lisää tulee vaan iso köntsä. Eli kakusta kannattaa kokeilla lähinnä tuota täytettä: se on IHANAA.

keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Maiskis mitä muffareita

Pitkän, pitkän hiljaiselon syynä on tällä kertaa muutto. Muutimme siis uuteen asuntoon helmi-maaliskuun vaihteessa ja se on pitänyt arjen melkoisen kiireisenä. Energiasyöppönä toimii myös loppuraskaus; meidän toisen apukokin laskettu aika on tulevana sunnuntaina... Ruokailu on hoidettu hyvin pitkälle vanhojen tuttujen ja helppojen reseptien varassa - erilaiset vuokaruoat ja kala+sitruunarisotto ovat hyvin nähtyjä aterioita meidän ruokapöydässä, kuten myös pihvit ja erilaiset thaikanaversiot. Hyvää, mutta ei paljonkaan uutta bloggailuainesta! Leipomuksia on sentään tullut jotain aina vieraita varten väsättyä, joten tässä pian jokunen ohje niihin.

Mustikkaa - katosivat aika vikkelään...

Muffinssejahan on tullut leivottua monenlaisia ja kaikki mitä tänne olen postannut ovat olleet tosi herkullisia. Aina vaan tulee kokeiltua jotain vähän erilaista ja uutta.tässä taas yksi perusmuffariohje, joka on ihan megahelppo toteuttaa vaikka vieraat olisivat tulossa puolen tunnin päästä ja kaikenlisäksi maku ja kuohkeus vie kielen mennessään. Suosittelen kokeilemaan!! Olen tehnyt näitä sekä vadelmasta että mustikasta, molemmat yhtä hyviä. Namskis.

Valkosuklaa-vadelmamuffinssit

2 munaa
1 dl (ruoko)sokeria
1 dl rahkaa
100g voita
2,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
100g valkosuklaata
100g jäisiä vadelmia (tai mustikoita)

Rouhi suklaa. Osa suklaasta saa jäädä reiluiksi hipuiksi, niin että muffinsseissa on ihania kunnon kokoisia sulan suklaan osumia. Sekoita munat ja sokeri puuhaarukalla. Sulata voi ja sekoita joukkoon rahkan kanssa. Lisää kuivat aineet, pieneksi rouhittu suklaa ja vadelmat. Sekoita tasaiseksi. Jaa taikina muffinssivuokiin ja paista uunin keskitasolla 200 asteessa n. 15min-20min. Meillä tällä tuli tasantarkkaan 12 muffinssipellin muffinssia.

Ja vadelmaa - ei edes ehditty lautasella kuvaamaan ;)

p.s. Vastailen vasta nyt myös maaliskuun alusta alkaen tulleihin kommentteihin. Pahoitteluni viivästyksestä! :(

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Omena-puolukkapannaria

En kyllä millään meinaa uskoa, että tätä ei ole tullut blogattua aiemmin, mutta pakko kai se on, kun en sitä täältä mistään löydä. Kuvia kyllä löytyi arkistosta ainakin neljästä eri paistokerrasta, joten aikeissa se on ollut ja usein. Jokatapauksessa kyseinen pannukakku on ainut pellillä paistettava pannukakku jota meillä tehdään ja sitä tehdäänkin aina jos pöydälle on unohtunut omenoita nahistumaan, tai kananmunien päiväys on umpeutumassa, tai jostain on ilmestynyt ylimääräistä maitoa kaappiin. On ihanaa kun maut löytyvät jo pannarista, eikä vain sen päälle lisättävästä hillosta, joskin tämäkin aina hillon kanssa syödään... ;) Pannari toimii hyvin välipalana, iltapalana, aamupalana, oman perheen kanssa helppoon herkutteluun tai myös vieraille tarjottavaksi.


Reseptin pohja on joskus aikoinaan bongattu Maku-lehdestä, mutta se muuntuu aina tarpeen mukaan. Ruokaisampaan tarpeeseen sitä on tehty täysjyvävehnäjauhoista, pelkkään herkutteluun hienoista vehnäjauhoista (niitä tarvitsee hivenen, ehkä ½dl enemmän) ja nyt viimeksi kokeiltiin spelttijauhoja. Itse tykkäsin kovasti tästä spelttiversiosta, mutta hra Patalinnun mielestä eron tavallisiin jauhoihin kyllä huomaa (ei niin hyvänä). Spelttijauhopussin kyljessä lukeekin, että niiden makuun kannattaa totutella vähitellen korvaamalla esim 1/3 tavan jauhoista niillä. Mitä tahansa jauhoja siis maun mukaan joukkoon!

Pinnalle lisättävien omenasiivujen ja puolukoiden (ja mun aina lisäämien mausteiden) vuoksi mitkään lisukkeet eivät ole pannarin syönnissä välttämättä tarpeen. Meillä se kyllä tosin yleensä herkutellaan kermavaahdon tai vaniljajäätelön sekä vadelma-tai mansikkahillon kera. Mutta kyllä ne loppupalat tuntuvat vielä jääkaapista ihan sellaisenaan kylmänäkin katoavan...



Omena-puolukkapannukakku
5dl luomu kevytmaitoa
2 luomu kananmunaa
2½dl spelttijauhoja (tai 3dl tavallisia vehnäjauhoja)
2-3rkl (raakaruoko)sokeria
½tl suolaa
3rkl sulatettua voita
2-3 omenaa renkaina (kuoret saa olla mukana)
1dl (jäisiä) puolukoita
(½tl kanelia & ½tl inkivääriä)

Vatkaa maito, kananmunat, jauhot, sokeri ja suola keskenään sekaisin. Anna taikinan turvota 15-30min ja sekoita vielä vähän ennen kaatamista vuokaan tai pellille. Vuoraa vuoka (meillä 30x40cm) leivinpaperilla (ei välttämätön) ja sivele pohja noin puolella voisulan määrästä. Kaada taikina vuokaan. Nostele omenarenkaat päälle, niin että ne tuntuvat hieman kelluvan. Nostele haarukan avulla jos ne tuntuvat painuvan pohjaan. Ripottele päälle vielä puolukat, kaneli ja inkivääri sekä loppu voisula.
Paista 225C asteisessa uunissa n.25-30min tai kunnes pannari on kypsää.

lauantai 15. tammikuuta 2011

Vaahterasiirappijuustokakku

Tänään on vaahterasiirappipäivä. Huomaa siis myös toinen postaus samaan aihepiiriin liittyen :)


Tällä makoisalla juustokakulla juhlistetiin Hra Patalinnun syntymäpäiviä. Helpompaa juustokakkua kuin tämä ei voisi olla ja aineslistakin on mukavan suppea. No, sen verran helpompi se voisi olla, että jos lähtee kauppaan ostamaan juustokakkuaineksia, niin sitä tuorejuustoa ei varmaankaan kannata jättää ostamatta... Ja joku ihme juttu tapahtui tuon irtopohjavuoan kanssa, sillä siirappia valui pohjan ja reunan välistä paistaessa uunin pohjalle tuottaen melkoisen mukavan käryn. Eipä ole noinkaan ennen käynyt, vaikka irtopohjavuoassa olen aiemminkin jotain muuta juustokakkua paistellut. Kakku oli oikein maistuvaa, mutta en tiedä katosiko suurin osa tuosta siirapista tosiaan tuonne uunin pohjalle, vai mikä oli syynä kun ei se valmiista leipomuksesta ihan sillä tavalla maistunut kuin etukäteen oletin. Noiden tuoreiden marjojen (piti syntymäpäivien takia nyt sitten tammikuussakin satsata tuoreisiin mustikoihin ja karhunvatukoihin, jotka olivat aivan yllättän makean makuisia!!) ja pienen vaahterasiirappilisän kanssa, kakku oli kyllä tosi hyvää! Oheisessa ohjeessa ensin alkuperäiset mitat 24cm täysmittaista vuokaa varten. Itse tein kahdelle syöjälle ahtamismukavamman version 18cm halkaisijalta olevaan vuokaan,nuo mitat alla suluissa. Ohjeen poimin täältä

 

Vaahterasiirappijuustokakku

200g keksejä (150g)
75g voita (50g)
2rkl vaahterasiirappia (1,5rkl)

Leikkaa leivinpaperista sopivan kokoinen ympyrä irtopohjavuoan pohjalle. Murskaa keksit ja sekoita joukkoon pehmeä voi sekä vaahterasiirappi. Painele seos vuoan pohjalle.

600g tuorejuustoa (400g)
2dl vaahterasiirappia (1,5dl)
3 kananmunaa (2)
1tl vaniljauutetta (1tl vaniljasokeria)
Hurauta sähkövatkaimella sekaisin juusto, siirappi ja vanilja. Lisää munat yksitellen niin, että edellinen ehtii sekottua joukkoon kunnolla ennen seuraavan lisäämistä. Kaada keksipohjan päälle ja paista 175-asteisessa uunissa n.45min.
Anna kakun jäähtyä kunnolla, mieluiten yön yli ja jääkaapissa!
Tarjoile raikkaitten tuoreiden marjojen ja pienen vaahterasiirappilorauksen kera.

Ihanat mustikkapannukakut vaahterasiirapilla

Saatiin tuossa jo ennen joulua tuliaisiksi pullollinen vaahterasiirappia, paketti teetä sekä ohje " Sarin Ameriikan pannukakkujen" valmistukseen. Ihan loistava viemisidea kyllä minun mielestä - tykötarpeet, ja valmis vinkki mitä herkkuja niistä saa aikaan!! Vaahterasiirappi on kyllä niin mieletöntä herkkua, että en tajua miksi sitä ei tule koskaan itse ostettua. Onneksi nyt saatiin taas vähän muistutusta senkin olemassaolosta.


Pannukakuista tuli todella maukkaita ja ihanan mustikkaisia, vaikkakin ensin niiden paistossa meinasi olla vähän haastetta. Taikina on todella paksu, eikä käyttäydy pannulla normaalin lettutaikinan tapaan, joten ensimmäiset pannukakut paloivat pinnalta ihan hetkessä ja toisetkin jäivät sisältä vielä vähän raaoiksi. Ohennettiin taikinaa hivenen vissyn avulla (noin ½dl) ja johan alkoi paistaminen sujumaan. Ja lopputulos vaahterasiirapin ja vaniljajäätelön kera nautittuna oli kerrassaan suussasulava. Pakko suositella kokeilemaan! (Mutta sitä vaahterasiirappia ei sovi unohtaa missään tapauksessa). Taikinaa muuten jäi vielä seuraavaksi päiväksi, jolloin se oli ohentunut melkein meikäläisen lettutaikinan veroiseksi. Silläkin kakkuset kohosivat pannussa hyvin, joten ehkäpä pelkkä taikinan reilu seisotus auttaisi paistamisongelmaan ilman minkään vissyn lisäilyä.

Tässä tätä epäonnistunutta koe-erää...

Ameriikan pannukakut
5dl piimää
5dl vehnäjauhoja
2 kananmunaa
1tl soodaa
1tl leivinjauhetta
1tl suolaa
1rkl sokeria
2rkl sulaa voita
5dl (pakaste)mustikoita


Sekoita ainekset keskenään. Paista pannukakkuja lettupannussa, pienen voinokareen kera. Varo pannun ylikuumenemista etteivät kakkuset jää sisältä raaoiksi. Nautiskele vaahterasiirapin ja vaniljajäätelön kera. Ah! 

Eräs pienikin mussutti näitä "lettuja" nautiskellen :)

perjantai 8. lokakuuta 2010

Mustikkakakkua

Saatiin tänä vuonna paljon mustikoita (nimenomaan saatiin, ei itse kerätty) ja tokihan niistä piti taas jotain piirasta keksiä. Viime vuonna kokeilin yhtä uunijuustokakkua, joka oli hyvä mutta ei kuitenkaan täydellinen. Uunijuustokakku on kuitenkin kiehtonut mielessä pidempään, sillä jossain muistan sellaista ihanaa syöneeni ja pakkohan sitä on pystyä kotonakin tekemään. Nyt tuli aika herkkua! Ei tämä tosin paljon poikkea siitä viimevuotisesta, ehkä mielikuva uudesta on aina vaan parempi ;)


 Muokkailin Lunni leipoo-blogista jo pari vuotta sitten löytämääni vadelmajuustokakun ohjetta ja sitten en tietenkään kirjannut niitä muutoksia mihinkään ylös. Tämä ohje ei nyt ehkä ole identtinen siihen mitä oikeasti tein, mutta aika lähelle kuitenkin. Alkuperäisessä ohjeessa laitettiin 800g tuorejuusto, joka tuntui musta tosi hurjalle määrälle. Toki jos syöjiä on paljon ja tuhtia kakkua kaipaa, niin ei sillä varmasti vikaan voi mennä. Vähensin kuitenkin sekä juuston, että kananmunien määrää ja korvasin vielä yhden purkin juustoa ranskankermalla. Pohjaakin pienensin omaan kulutukseen sopivammaksi.

Ennen uunitusta


Mustikkajuustokakku

Pohja:
½pakettia digestivekeksin muruja
75g voita

Täyte:
400g maustamatonta Philadelphia-tuorejuustoa
200g ranskankermaa
1½dl sokeria
2tl vaniljasokeria
1½rkl vehnäjauhoja
½tl suolaa
4 munaa
2dl mustikoita
1rkl sitruunamehua

Sulata voi ja sekoita se keksinmuruihin. Leikkaa irtopohjavuoan pohjalle sopivan kokoinen leivinpaperin pala. Painele keksiseos vuoan pohjalle, hieman myös reunoille. Laita jääkaappiin odottamaan.
Laita uuni lämpenemään 175C asteeneen. Vatkaa tuorejuusto, ranskankerma, sokeri, vaniljasokeri, suola ja venhäjauhot kulhossa tasaiseksi. Lisää munat ja vatkaa seos kuohkeaksi.
Soseuta mustikat sauvasekoittimella ja lisää sitruunamehu. Sekoita reilu desi tuorejuustoseoksesta mustikkahillon sekaan. Kaada hilloton juustoseos vuokaan ja lusikoi mustikkatäyte kakun pintaan. Kuvioi täyte marmoriseksi veistä apuna käyttäen.
Laita kakku uuniin ja paista 60-75min. Kypsänä kakku on kiinteä. Jäähdytä ja laita kylmään muutamaksi tunniksi ennen tarjoilua.

Tein kakun pariksi vielä simppelin vadelmakastikkeen joka sopikin siihen erinomaisesti raikastaen annosta.

Vadelmakastike
2dl pakastevadelmia
½dl tomusokeria
1rkl limen mehu
Soseuta kastikkeen ainekset ja siivilöi se siementen poistamiseksi. Tarjoa mustikkakakun kera.

sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Elämä ilman mustikoita on teeskentelyä

Saatiin tänäkin vuonna ihana erä vastapoimittuja mustikoita rva Patalinnun äidiltä ja tokihan niistä piti heti tehdä mustikkapiirakkaa. Mustikka on hra Patalinnun ehdoton suosikkimarja ja Pikku E vaikuttaa perineen saman mustikkageenin :) Viime vuonna kokeiltiin pariakin uutta ohjetta ja taas lähdettiin uusille poluille. Tällä kertaa testiin pääsi edellisenä kesänä useankin henkilön erikseen kehuma mintulla ja limellä maustettu mustikkatorttu (Glorian R&V 5/2009) ja se oli aivan ihanaa kuten oli kerrottukin. Mustikat pääsevät tässä tortussa todellakin oikeuksiinsa, koska ovat siinä ihan tuoreina ilman mitään käsittelyä. Pohjan taikinaan ujutetut mintunlehdet ja täytteen kermaan lisätty lime tekevät tortusta ihanan raikkaan ja kaikki nuo maut sopivat täydellisesti yhteen. Tällaista kiillettä ei oltu koskaan ennen kokeiltu, mutta sen teko oli superhelppoa ja rakenne miellyttävä, ei mitenkään liian hyytelömäinen sellaiseen loksahtelevaan tyyliin. Lehden vinkissä mainittiin, että tavallinen pektiiniä sisältävä hyytelösokeri ei käy maitotuotteiden pariksi, mutta tämä Multi-malli toimii hyvin. Jos siis mustikoita metsästä löytyy, niin yksi erä kannattaa ehdottomasti sijoittaa tämän tortun tekoon!


Tulipahan taas muokattua blogin ulkonäköä hieman. Tärkeimpänä uudistuksena tekstin lopussa voi nyt jättää pikamielipiteensä vain haluamaansa ruutuun hiirellä tökkäämällä. Ei siis vaadi kirjautumista, eikä meille näy kuka mitäkin mieltä on, mutta saat silti helposti näkyviin sen tykkäätkö vai etkö tykkää ohjeesta, tai tarinasta tai kuvista tai mistä vaan. Tarkennusta oman mielipiteeseen voi edelleen laittaa myös kommentin muodossa ja se on erittäin toivottavaa - ne aina piristävät ja tuovat lisämielenkiintoa bloggaukseen! Mut nyt siihen mustikkapiirakkaan!

Mintulla ja limellä maustettu mustikkatorttu
Pohja
2½dl vehnäjauhoja
2rkl sokeria
1/4tl suolaa
120g kylmää voita
2rkl hienonnettua minttua
Kermatäyte
200g ranskankermaa (28%)
2dl kuohukermaa
½dl tomusokeria
1 limetin hienoksi raatettu kuori
2tl limettimehua
Mustikkakiille
1 vajaa litra tuoreita mustikoita
1½dl vettä
1½dl Multi-hyytelösokeria
Tuoretta minttua koristeluun
Sekoita vehnäjauhot, sokeri ja suola kulhossa. Kuutioi voi. Nypi voi ja jauhot murumaiseksi seokseksi. Lisää vesi ja minttu ja sekoita nopeasti taikinaksi. Alkuperäisessä ohjeessa taikina laitettiin tunniksi kelmuun käärittynä pallona jääkaappiin, ja sitten kaulittiin ohuekis levyksi joka nostettiin 20cm vuokaan. Minä en tätä vaihetta ehtinyt tekemään, joten levitin taikinan sormin samantien 24cm vuoan pohjalle ja reunoille. Taikinan suositeltiin peitettäväksi alumiinifoliolla, jonka päälle kasa kuivattuja herneitä, niin että paistos pysyy uunissa muodossaan. Herneitä ei ollut, joten laitoin tortun sellaisenaan uuniin. Muoto ei tosiaan pysynyt alkuperäisenä, mutta toimi silti ihan hyvin. Paista pohjaa 200C uunin keskitasossa 15-20min tai kunnes pohja tuntuu kypsältä. Anna pohjan jäähtyä vuoassaan ritilän päällä.
Valmista kermatäyte. Vaahdota ranskankerma sähkövatkaimella noin 3-4min. Vaahdota kuohukerma toisessa astiassa melko kovaksi vaahdoksi. Yhdistä vaahdot ja mausta seos tomusokerilla, limen kuoriraasteella ja limettimehulla. Levitä taikina jäähtyneen taikinapohjan päälle. Ripottele mustikat täytteen päälle. Mittaa Multi-sokeri ja vesi kattilaan, kiehauta ja keitä ½min. Anna jäähtyä hetki ennenkuin lusikoit kuuman liemen mustikoiden päälle. Ensin ohut kerros, sitten lisää. Koristele tuoreella mintulla ja nautiskele!


lauantai 26. kesäkuuta 2010

Juhannusaaton herkuttelua

Oltaisiin päästy juhannuksena mökillekin, mutta päätettiin olla menemättä sateen uhan ja käytännön järjestelyiden sekä hurjan tavaravuoren mukana roudaamisen (alle 1-vuotiaan kanssa) pelottamana. Jäätiin siis kotiin, mikä ei ole mielestämme ollenkaan huono vaihtoehto, varsinkin kun muutaman minuutin kävelyllä pääsee mm. Helsingin puolelle pellon laitaan lehmiä ihmettelemään. Kaiken lisäksi ystävämme kutsuivat meidän juhannusaatona luokseen grillaamaan, joten emme jääneet siitäkään huvituksesta paitsi, vaikka kaupungissa oltiinkin. Meillä oli kerrassaan mukava juhannusaattoilta ja herkullinen Amerikka-teemainen ateria. Ah ja voih sitä vatsan pömpötyksen määrää kaiken tuon herkuttelun jälkeen.


Aloitimme suussasulavilla maissiletuilla ja maissisalsalla creme fraichen kera nautittuna


Pääruoaksi jokainen kokosi oman mahtavan deluxe-hampurilaisensa, 
brasilialaisen sisäfilepihvin ryydittäminä.


Täytteeksi grillattiin pihvin lisäksi ananasta, tomaattia ja sipulia, sujautettiin siivu cheddaria, salaatinlehdykkä ja kruunattiin koko komeus emännän tekemällä hampurilaiskastikkeella. Tarjolla oli myös "ranskanperunoita" sekä raikasta salaattia, jonka minimozzarellapallot ja viinirypäleet tekivät hyvin kauppansa Pikku E:lle. Pihvikin maistui pienenä nokareena pienelle kyllä.


Pienen sulattelun jälkeen emäntä kantoi pöytään vielä huikeat marja trifle -annokset, joiden maku ei jäänyt yhtään ulkonäkönsä jälkeen. Harmi vaan kun kaikki olivat jo niiiin täynnä, että annoksesta ei ihan täysin rinnoin kyennyt nauttimaan. Pohjalla oli appelsiinimehulla ja tilkalla limoncelloa kostutettua sokerikakkua, välissä kerma-vaniljavaahtoa (en muista oliko muutakin), Lu bastogne keksimuruja ja päällä pensansmustikoita ja mansikoita.


Pikku E ihastui paistinlastaan ja kanniskeli sitä 
pitkän tovin mukanaan, minne vain kolmisen viikkoa 
sitten opitut askeleet veivätkään.

Me hoidimme alkupalapuolen. Paistoimme paikan päällä paksuja maissilettuja, joihin, kuten myös niiden kera tarjottavaan maissisalsaan, löytyi ideat amerikkalaisia alkupaloja googlettamalla. Mieleen tuli kesäblini-vertaus, samanhenkisiä, mutta kuitenkin ihan erilaisia. Varmana yhteistekijänä maistuva maku ja annosten pikakatoaminen lautasilta. Puolitin lettutaikinassa kaikki muut ainekset paitsi kananmunan, ja tällä ohjeella saimme 12 lettua, eli kolme per ruokailija, joka oli juuri sopiva määrä alkupalaksi. Jos siis mielit tarjottavaa useammalle, tuplaa jauhojen ja piimän sekä öljyn määrä. Letut ovat amerikkalaisten pancakesien tyyliin paksuja, ruokasoodalla kohotettuja, ja tuo kuohkeus tuntui mukavalta salsan kera nautittuna. Ihan varmasti tehdään useasti uudelleenkin, oli loppumenu amerikkalainen tai ei. Iso Nam, koko aterialle!

Paksut maissiletut
1 luomu kananmuna eroteltuna
2,4 dl luomupiimää
1rkl (oliivi)öljyä
½dl venäjauhoja
1tl ruokasoodaa
½tl suolaa
½tl sokeria
1,8dl maissijauhoja
Vatkaa munan valkuainen kovaksi vaahdoksi ja nosta se hetkeksi syrjään odottamaan. Riko keltuainen kevyesti ja sekoita joukkoon piimä sekä öljy. yhdistä jauhot, sooda, suola ja sokeri ja sekoita ne piimäseokseen. Kääntele valkuaisvaahto varovasti joukkoon. Anna taikinan nousta n.10min. Paista kuumalla rasvatulla lettupannulla molemmin puolin kauniin kullankeltaisiksi. Tarjoile kuumana creme fraichen ja maissisalsan kera.

Maissisalsa
1½dl keltaista maissia
1 pieni tomaatti, ilman siemeniää pieninä kuutioina
1 pieni (kesä)punasipuli hienonnettuna
½ pieni punainen paprika pieninä kuutioina
1 pieni punainen chili hienonnettuna
1 limen mehu
2rkl tuoretta lehtipersiljaa (tai korianteria) hienonnettuna
2rkl ruohosipulia hienonnettuna
1tl ruokosokeria
ripaus suolaa
rouhaisu mustapippuria
hyppysellinen jauhettua kuminaa
Sekoita ainekset keskenään. Tarjoile heti tai anna maustua jääkaapissa. Ota huoneenlämpöön vähintään 15min ennen tarjoilua.