TERVEELLINEN, MAHTAVAN MAKOISA SUKLAAPIRTELÖ

 

Tämä on todellinen huijausruoka. Upean makuinen suklaapirtelö, jossa ei ole sokeria, ei jätskiä eikä muutakaan epäterveellistä. Et ehkä usko, jos et ole kokeillut, joten koitapa. Me tehtiin niin, ja jäätiin kerrasta koukkuun. Tällä jos millä tappaa makeanhimon hyvällä omallatunnolla.

 Muista, banaanit kannattaa todellakin pakastaa jäätelömäisen lopputuloksen varmistamiseksi.

 

Suklaapirtelö ilman jäätelöä (4 annosta)

3 viipaleina pakastettua banaania

1 avokado

3rkl raaka-kaakaojauhetta

1rkl hunajaa (tai maun mukaan)

2rkl sokeroimatonta, lisäaineetonta maapähkinävoita (esim. Urtekram)

n.5dl maitoa tai mantelimaitoa

Mittaa ainekset tehosekoittimeen ja surauta pirtelöksi. Maidon määrää säätelemällä saat muokattua koostumuksen mieleiseksi. Nauti heti ja ihmettele :)



VÄRITERAPIAA KESÄRULLIEN MUODOSSA



 

Vaikka ulkona on harmaata, märkää ja sumuista, niin kun ruokapöytään läväyttää kasan ihanan värikkäitä kasviksia, tuoretta makua ja kesäistä fiilistä, niin kyllähän siinä mieli piristyy ihan väkisinkin. Kesärullia maistoin ensimmäisen kerran joskus ehkä kahdeksan vuotta sitten Malesiassa ja se oli täyttä ihastusta kertaheitolla. Siihen nähden miten paljon rullista tykkään, on kyllä tehty näitä ihan hävettävän harvoin ja blogiinkaan eivät ole koskaan ennen päätyneet.

 

Lähikauppaan perjantaisin tulevat Rullat, olivat jo toisen kerran yritettyämme päässeet loppumaan (en ikinä muista tilata niitä etukäteen) ja rullahimo kasvoi nyt niin valtavaksi, että päätimme alkaa pitkästä aikaa askartelemaan niitä itse. Vietnamilaisten kesärullien tekoa ei estä edes toimimaton liesi (kyllä, se on edelleen rikki, ollaan sinnitelty ilman keittotasoa jo kolme viikonloppua!), sillä sisään tulevat vermisselit kypsyvät kulhossa vedenkeittimellä lämmitetyn veden avulla, ja sama toimii myös riisipaperilevyihin.

 

Rulliin en nyt näpyttele sen kummempaa ohjetta, niihinhän voi kasata sisään mitä vaan tuoretta ja raikasta, mutta kysy pois jos vinkkejä kaipaat! Tällä kertaa meillä oli proteiinina kylmäsavulohta ja sitruunassa marinoituja katkarapuja. Kasviksina sisään sujautettiin porkkanaa, kurkkua, retiisiä, avokadoa, kevätsipulia, romainesalaattia, minttua, korianteria, rucolan versoja ja mungpavun ituja. Aikalailla perinteisiä rullatäytteitä siis.

 

Rulla ei ole rulla ilman hyvää dippikastiketta. Olen joskus poiminut jo lopetetusta Kauhaa ja rakkautta-blogista nämä kastikeohjeet ja niillä on tyytyväisinä menty. Tällä kertaa tuo perinteinen kastike jäi vähän vaisuksi, chilistä ei löytynyt potkua, joten suosikki oli pähkinäinen. Mutta joskus se on toisinpäin. Molemmat on siis joka kerta tehtävä ;)

 

Perinteinen kastike

 1 valkosipulinkynsi

 tuoretta chiliä maun mukaan

 1/2 limen mehu

 1 rkl sokeria

 1 tl riisietikkaa

2 rkl vietnamilaista kalakastiketta

1 dl vettä

Silppua valkosipuli ja chili aivan hienoksi ja sekoita kaikki ainekset keskenään.

 

Maapähkinävoikastike

4 rkl sokerioimatonta maapähkinävoita

 2 rkl hoi sin -kastiketta

sokeria (sen mukaan, kuinka makeaa hoi sin -kastiketta käytät)

 1 dl vettä

Sekoita kaikki ainekset keskenään.

TODELLINEN GURMEE-BURGER

Jos ateria vaatii leivän tai sämpylän leipomista, tuntuu se yleensä tässä nykyisessä arjen pyörityksessä minusta etukäteen hieman työläältä ja saattaapi helposti jäädä tekemättä. Pääsiäiseksi ostettiin kiireen keskellä erilaisia raaka-aineita tarkkaan suunnittelematta mitä niistä lopulta tehdään. Pääsiäisen lopussa alkoi tehdä mieli hampurilaista, eikä sämpylöitä tietenkään oltu ostettu. Näin kun ajatusta seurasi suora toteutus, ei tuo sämpylöiden tekeminen tuntunut yhtään vastenmieliseltä, vaan suorastaan mukavalta - niinkuin kuuluukin. Tein todella pienen sämpylätaikinan, niin että siitä saatiin juuri meidän porukalle neljä hampurilaista. Kokoakaan näillä sämpylöillä ei ollut kaupallisten serkkujensa verran, mutta itseasiassa juuri sopivasti näihin paksuihin jauhelihapihveihin. Mutta jos kaipaat isompia, tai enemmän sämpylöitä niin muista vähintään tuplata taikina. Jokatapauksessa sämpylät olivat ihanan kuohkeita ja niissä oli hyvin makua.

Jauhelihan joukkoon heittelin mausteita vähän lammasruuat ja lähi-itä mielessä. Ei vahvasti, mutta vähän siihen suuntaan kumminkin. Pihveissä olikin ihanasti maku - kaneli on minusta aina mukava lisä lihapulliin tai jauhelihapihveihin... Avokadotahna on simppeleistä simppelein, mutta täydellinen lisä näihin hampurilaisiin. Sotkuista syömistä, mutta ah, niin hyvää!!

Ranskalaisten sijaan paistettiin lisukkeeksi lehtikaalisipsejä, tämän viime syksyisen ohjeen mukaan. Ei mulla sitten muuta, kuin kysyn vaan, että miksi ne eivät ole jokapaikassa hampurilaisen kumppanina?

Paras hampurilaisateria

4 sämpylää

4 jauhelihapihviä

cheddar-juustoa

1-2 rkl avokadotahnaa / burgeri

viipaloitua tomaattia

ketsuppia

jalapeño-siivuja

Lehtikaalisipsejä

Halkaise vastapaistettu lämmin sämpylä. Laita pohjan päälle ensin juustosiivu ja pari jalapeñoa, sitten pannusta nostettu jauhelihapihvi. Levitä pihvin päälle avokadotahnaa, tomaattiviipale tai pari (sekä salaattia jos vielä muistat, meiltä unohtui). Levitä kanteen vähän ketsuppia ja nosta koko komeuden päälle. Nautiskele heti, varaudu siihen, että sotket. Täydellistä lehtikaalisipsien kera.

Sämpylät (4kpl)

1,5dl maitoa

½pss kuivahiivaa

n.3dl vehnäjauhoja

½dl vehnäleseitä

½tl suolaa

1rkl sokeria

1rkl öljyä

seesaminsiemeniä

Lämmitä maito 42C asteeseen (tai kädenlämpöiseksi jos käytät tuorehiivaa). Sulata hiiva, sokeri ja suola maitoon. Lisää myös öljy. Lisää leseet sekä jauhoja vähitellen, mitä löysemmäksi pystyt taikinan jättämään, sitä kuohkemapia sämpylöitä saat. Kohota taikina lämpimässä, vedottomassa paikassa kaksinkertaiseksi. Leikkaa taikina neljään osaan ja pyöritä sämpylät. Voitele maidolla ja ripottele päälle seesaminsiemeniä. Paista 225C-asteisessa uunissa 10min.

Burgerit

400g luomu naudan jauhelihaa

1 kananmuna

½-1tl suolaa

reilusti mustapippuria myllystä

pari ripausta kanelia

½-1 tl kuivattua minttua

½tl juustokuminaa

Pari ripausta paprikajauhetta

½-1tl sipulijauhetta (tai pieni sipuli hienonnettuna)

Ota jauheliha huoneenlämpöön 15min ennen. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Jaa taikina neljään osaan ja painele pihveiksi. Pihvit saavat olla tässä vaiheessa reilusti isompia kuin sämpylät. Ne vetäytyvät paistaessa kokoon, jos niissä ei ole painoa päällä (ja tässä tapauksessa haluatkin niiden pienenevän ympärysmitastaan). Paista pannussa molemmin puolin kypsäksi.

Avokadotahna

1 iso kypsä ja maukas avokado

½ luomusitruunan mehu

ripaus suolaa

Muussaa avokado haarukalla. Sekoita joukkoon sitruunamehu sekä suola. Muuta et tarvitse.

MAHTAVA TÄYTETTY PIHVI-AVOKADOLEIPÄ CHILELÄISEEN TAPAAN

Yksinkertainen on parasta. Monesti todettu, useimmiten totta. Niin myös tämän leivän kohdalla. Nykyisin suurin osa inspiraatiosta tulee haettua netistä, mutta innostuin taas katselemaan kaapista keittokirjoja, ja ihanasta Makuja ja Tuoksuja pähkinäpuun alla teoksesta, löytyi tämä mahtavan maukas leipä. Avokadon kirkkaan vihreä, tomaatin kirkas punainen ja majoneesin raikas valkoinen muodostavat väritrion, jonka mukaan Chilessä leipä on nimetty churrasco italianoksi. Minusta Italiaan sopii myös ruoan yksinkertaisuus. Nopea ja helppo kyhätä kasaan, ja kun raaka-aineet ovat kunnossa, leipä meinaa viedä kielen mukanaan. Ohessa ohje, ilman sen kummempaa ohjeistusta pihvin paistoon tai majoneesin valmistukseen. Jos niille on tarvetta, niin lisään ohjeeseen?

Pihvillä, avokadolla ja tomaatilla täytetty leipä
Entrecote-pihvi
Pari kypsää tomaattia
Kypsä avocado
Sitruunan mehua
Suolaa
Mustapippuria myllystä
(itsetehty) majoneesi
Hyvää leipää (meillä paistovalmis ciabatta)

Leikkaa tomaatit ohuiksi viipaleiksi.
Kuori ja soseuta avocado haarukalla. Lisää vähän suolaa ja muutama tippa sitruunamehua.
Grillaa tai paista pihvi pannulla. Mausta se suolalla ja mustapippurilla. Viipaloi pihvi suupalan kokoisiksi siivuiksi.
Halkaise leipä ja täytä se makusi mukaan. Meillä avokadotahnaa pohjalla, sen päällä pihviä, sitten tomaatit ja päälle valutettu majoneesi. NAM!
 

Avokadoa ja inspiraatiota

Kun Hesarissa kirjoitettiin avokadopastan ohjeen leviävän sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin, tuli minulle melkein ulkopuolinen olo. Miten minulta on voinut mennä moinen juttu kokonaan ohi??? Varsinkin kun avokado on nykyisin sellainen ruoka-aine jota meiltä on
l ö y d y t t ä v ä aina. Olen ajautunut siihen pisteeseen että aamuni eivät käynnisty jos en saa ruisleipää ohuelti oivariinilla, reilusti avokadolla ja ripauksella suolaa päällystettynä. Ihan parasta. Pitihän tilanne korjata saman tien ja pistettiin mekin ruoka testiin. Ja hyvää oli, vaikkakin meillä meni sen kanssa aika monta juttua pieleen. Juuri tämän kerran meillä ei ollut kotona valmiiksi avokadoja ja kaupasta ei löytynyt täysin kypsiä joten rakenne ja maku oli jokseenkin väärä. Kaupassa ei myöskään ollut pecorinoa, joten käytimme pelkkää parmesaania. Valkosipulia meni liikaa, eikä kastikkeesta maistunut juuri muu kuin se ja lime. Ja suolamylly päätti mennä jumiin ja hajottaa koneistonsa kesken rouhaisun, joten ateriointi meni sitten pikkuruisten muovinpalasten kyttäämiseen... Siitäkin huolimatta tässä ruoassa on niin paljon potentiaalia ja pelkästään sellaisia raaka-aineita joita rakastamme, joten sitä on tehtävä uudestaan. Pian ja usein. Ja myös se Safkaa-kirja on vihdoin hankittava, mistä tämä ohje on alunperin lähtenyt kiertämään. Jokos te olette testanneet?

Avokadopasta neljälle
 
1 valkosipulinkynsi
1/2 chiliä (poista siemenet)
1 lime
2 kypsää avokadoa
suolaa
mustapippuria
n. 0,5 dl oliiviöljyä
kourallinen basilikaa
kourallinen lehtipersilijaa
30 g (1 dl) raastettua pecorinoa
30 g (1 dl raastettua parmesania
400-500 g spagettia (meillä nyt nauhapastaa)

Hienonna valkosipuli ja chili, laita ne kulhoon. Purista limen mehu mukaan. kuutio avokadot ja poista niistä kivet. Kuutioi avokado kuoressaan ja kaiverra sisus ruokalusikan avulla kulhoon. Hienonna yrtit ja raasta juustot. Lisää suola, pippuri, oliiviöljy ja hienonnetut yrtit, sekä juustoraasteet. Sekoita ja maista. Kastikkeessa tulee olla tarpeeksi suolaa, muuten lopputulos on mauton.

Keitä spagetti al dente hyvin suolatussa vedessä, ota talteen vajaa desi keitinvettä. Valuta pasta lävikössä.

Lorauta osa keitinvedestä kastikkeen sekaan ja pyörittele spagetti kastikkeen kimppuun. Raasta päälle parmesania ja rouhi myllystä mustapippuria. Tarjoa heti.

***************

Sitten vielä siitä inspiration-portaalista josta aiemmin mainitsin. Tunnettu blogiportaali Indiedays siis laajenee ja uusi Indiedays inspiration sisältää muodin ja kauneuden lisäksi myös sisustusta, lifestyle-juttuja ja ruokaa. Portaaliin on kutsuttu 300 inspiroivaa blogia, ja Patalintu saa kunnian olla yksi niistä. Beta-versiosta olen jo itse ihastellut sitä kaunista kuvavirtaa mitä portaali tarjoaa ja löytänyt useita uusia upeita blogeja joita ehdottomasti haluan seurata. Sinulla on nyt Patalinnun lukijana mahdollisuus päästä kurkistamaan portaaliin ennen muita jos niin haluat. Klikkaa itsesi TÄNNE ja anna sähköpostiosoitteesi niin saat tunnukset portaaliin ensi viikon alussa. Kyseessä on vielä keskeneräinen betaversio, mutta sieltäkin jo näkee miten homma toimii ja mitä blogeja tässä on mukana. Kauan ei tarvitse odotella muutenkaan, sillä Indiedays Inspiration portaali aukeaa kaikille lokakuun aikana.

Joulumenu 2011

Tänä vuonna oli havaittavissa, että meidän jouluun alkaa löytyä perinteitä ruokarintamalla(kin). Monta vuotta meillä meni erilaisia kokeiluja tehdessä kun se perinteinen jouluruoka ei meidän kummankaan herkkua ole. Päädyttiin pari kertaa tilanteeseen jossa mietittiin että voikohan mistään tilata pitsaa kun tehty ruoka oli jokseenkin syömäkelvotonta. Liian kunnianhimoiset tavoitteet ilman käsitystä realiteeteista. Onneksi sekä tieto omista taidoista että ne taidot ovat vuosien varrella kehittyneet :)

Dijon-omenat

Meidän joulumenu koostui nyt monesta Patalinnussa esitellystä tutusta jutusta, mutta jotain uuttakin tottakai ujutettiin joukkoon. Ruoanlaitto uhmiksen ja vauvan kanssa onnistui hyvin kun molemmat mummot tulivat meille joulua viettämään. Lapset nauttivat mummojen täydestä huomiosta ja me aikuiset taas siitä että saatiin kerrankin piiiiiitkästä aikaa touhuta ihan rauhassa keittiössä. Tästä(kin) voisi tehdä perinteen! Ruokalajeja oli paljon, mutta kaikki hyvin helppoja, joten homma sujui hyvin ja ruoka maistui aidosti kaikille!

Aattolounas koostui uunissa haudutetusta ohrapuurosta ja kaupan rusinasopasta (jossain on aina välillä pakko oikaista). Isosisko lusikoi puuroaan innolla, mikä on outoa siinä mielessä että puurosta hän ei yleensä välitä, mutta tokihan uunipuuro on ihan eri asia itsellekin. Vauvaveljelle tein oman puuron veteen ilman suolaa ja kovin innoissaan hänkin niitä ohranjyväsiä suuhunsa kauhoi.

Puuron päälle maisteltiin joulutorttuja kahdella uudella täytteellä. Suolaisiin torttuihin laitoin Chavrouxin pehmeää vuodenaika vuohenjuustoa joka on maustettu viikunalla. Näistä ei kukaan ihan hirveästi välittänyt. Jos tavan vuohenjuuston lisäksi torttuihin laittaisi oikeaa viikunahilloa, niin luulen että tuomio olisi ihan toinen. Niitä kokeillaan seuraavan kerran! Makeissa tortuissa oli täytteenä vaniljatuorejuustoa sekä aprikoosihilloa ja tuo makuyhdistelmä oli omaan sekä hra Patalinnun suuhun sellainen, että niillä jatketaan ehdottomasti tulevinakin vuosina!

Suolaisia ja makeita torttuja

Sitten siihen varsinaiseen jouluateriaan

Aattoillan menu
Alkuun
Blinit lisukkeineen
- Kirjolohen mätiä, smetanaa & punasipulisilppua
- katkarapu-avokadosalaattia
- Erityisen hyvää sienisalaattia
- tillisilliä
- savusiikamoussea
- must leibää ja voita tahnoja varten

 

Blinit, sienisalaatti sekä katkarapusalaatti löytyvät kaikki arkistoista saman linkin takaa täältä. Tillisilli oli kaupasta ja muuthan eivät ohjetta kaipaakaan. Savusiikamousse oli uusi kokeilu, ja seuraavan kerran siihen etsitään uusi ohje. Tässä kokeillussa hurjan herkullinen savusiian maku peittyi kapriksien ja dijonsinapin alle niin että ihan harmitti. Ohjetta en siis ylös kirjoittele, muistiin vaan sen että eipä siihen paljon ranskankermaa ja ehkä tilliä sekä pippuria kummempaa kannata sotkea!

Pääruoka
Appelsiinisalviakalkkuna + sinappirucolakastike
Luomunaudan paahtopaisti + konjakkipippurikastike (ohje alla)
Porkkanalaatikko
Bataattilaatikko
Punajuurisalaatti
Viikunamozzarella-salaatti
Dijon-omenat
Munajuusto (mummon tuliainen)
Hämäläinen imelletty perunalaatikko (mummon tuliainen)

 

Paahtopaisti&kalkkuna, punajuurisalaatti, rucolasinappikastike, munajuusto, viikuna-mozzarellasalaatti

Milloinkahan tuon kalkkunan kohdalla muistaisi että tykkäämme fileestä, emme rullasta!? Viimevuona tehtiin sama virhe. Ensi vuonna jos kalkkunaa tehdään niin ehdottomasti file!! Paahtopaistia meillä on tehty tosi vähän, sillä silloin kun sitä on kokeiltu siitä on aina tullut jotenkin ei niin hyvän makuista. Tänä syksynä saatiin paisti lopultakin onnistumaan ja tämä tehtiin nyt niillä opeilla. Simppeli juttu ja varmasti useimmille ihan tuttu, mutta kirjataan silti ylös ettei pääse unohtumaan.

Paahtopaisti
Ota min 1,5kg paisti (luomunauta oli todella maukasta) pois jääkaapista vähintään kaksi tuntia ennen paistamista, niin että se on huoneenlämpöinen uuniin laittettaessa. Ruskista lihan pinta kuumassa pannussa (pannun pitää olla todella kuuma ennenkuin laitat lihan siihen etteivät lihasnesteet karkaa) kauttaaltaan. Hiero lihan pintaan reilusti karkeaa merisuolaa sekä mustapippuria .Laita paisti uunivuokaan ja tökkää paistomittari sen kylkeen. Paista lihaa 125C asteisessa uunissa kunnes paistomittari näyttää 60C astetta. Varaa paistoaikaa noin tunti per kilo. Ota paisti uunista ja kääri se folioon mielellään vähintään tunniksi. Leikkaa paistista poikkisyin mahdollisimman ohuita viipaleita. Ota paistin lientä talteen kastiketta varten.

Pippurikonjakkikastike
Erittäin hyvä ja helppo kastike paahtopaistille
4rkl paistin paistolientä
100g Musta Pekka, tai muuta pippurisulatejuustoa
2dl kuohukermaa
1½rkl konjakkia
Sulata juusto nesteeseen. Lisää konjakki ja kiehauta. Maistuu hyvälle.

Porkkanalaatikko tehtiin itse, mutta siihen ehkä etsitään uusi ohje ensi vuodeksi. Jos jollain on erityishyvä resepti niin saa linkata/vinkata :) Bataattilaatikko tehtiin netistä löytyneiden ohjeiden mukaan reilusti määrää pienentäen. Ensi kerran tämän saa vielä laittaa puoliksi jos samalla porukalla syödään. Hyvää, mutta niin makeaa että ihan pieni nokare riittää. Kaikki totesivat saman: ensimmäinen annos oli todella herkullista, santsikierroksella alkoi vähän tökkimään. Pähkinöistä tuli ihana rapsakka kuorrute laatikolle, jota ilman tässä ei olisi ollut mitään ihmeellistä.

Bataatti-pekaanilaatikko
800g bataattisosetta
0.8dl fariinisokeria
½dl pienittyjä pekaanipähkinöitä
5rkl voita sulatettuna
2 muna
1rkl vaahterasiirappia
1tl vaniljasokeria
½rkl sitruunamehua
1tl suolaa
Sekoita fariinisokeri, pekaanipähkinät ja voi keskenään ja laita syrjään. Sekoita muut aineet keskenään ja kaada massa vuokaan. Ripottele pekaaniseos maustetun bataattisoseen pinnalle. Paistaa 200C asteessa n.1h

Jälkiruoaksi tein aivan mielettömän ihanan makuista karpalo-valkosuklaakakkua. Makunsa puolesta kakku tosiaan yltää omiin kaikkien aikojen suosikkeihini, mutta rakenteen kanssa meni jotain vähän pieleen. Pohja oli ihan tolkuttoman kova, eikä sitä meinannut saada leikkautumaan millään. Kakkuseos puolestaan ei kahdeksasta liivatelehdestä huolimatta hyytynyt. En kyllä ymmärrä mikä siinä meni vikaan? Jos on ideoita niin jakakaa! Rakenne oli siis lähinnä karpalo-valkosuklaamoussea keksinpaloilla, mutta se ei makunautintoa haitannut. Sokerinen kakku, jonka karpalo tekee ihanan raikkaaksi ja hämäävän keveän oloiseksi ja pohjassa lymyilevä halva tuo aivan uudenlaista makua mukaan. Rakenteesta viis, tätä tehdään uudestaan! Ohjeen löysin kauppakeskuksessa ilmaisena jaetusta Talven Juhlat lehdestä josta löytyikin monta kivaa askartelu-, lahja- sekä ruokaideaa.

Karpalo-valkosuklaakakku
Pohja
100g voita
1dl sokeria
100g vaniljahalvaa
2½dl vehnäjauhoja
½tl leivinjauhetta

Täyte
300g karpaloita
1½dl sokeria
4dl turkkilaista jugurttia
200g valkosuklaata
8 liivatelehteä
3rkl limetinmehua
1prk (3,3dl) vaahtoutuvaa vanhan ajan vaniljakastiketta (Valio)

Koristeeksi
1dl kokonaisia karpaloita
1 kananmunan valkuainen
2dl tomusokeria

Ota karpalot huoneen lämpöön sulamaan. Vatkaa voi ja sokeria vaaleaksi vaahdoksi. Murustele halva joukkoon. Sekoita vehnäjauhot ja leivinjauhe ensin keskenään ja lisää ne taikinaan. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Aseta irtopohjavuoan (halkaisija 24cm - tosin täytettä on niin runsaasti, että 26 senttisessäkään ei varmasti jää liian lattanaksi) pohjan ja reunan väliin leivinpaprei. Painele taikina vuoan pohjalle. Paistaa 200C asteisessa uunissa noin 8-10min, kunnes pohja on kullanruskea. Jäähdytä.
Laita liivatelehdet pehmenemään kylmään veteen 10 minuutiksi. Soseuta sauvasekoittimella hieman kohmeiset karpalot soseeksi. Sekoita joukkoon sokeri ja turkkilainen jugurtti. Sulata valkosuklaa mikrossa tai vesihauteessa (sulatin mikrossa aina 30s kerrallaan). Jäähdytä suklaa haaleaksi ja lisää jugurttiseoksen joukkoon koko ajan sekoittaen (sekoitus on todella tärkeää sillä suklaa kovettuu melkein saman tien kun pääsee kohmeisten karpaloiden joukkoon, oma huom.)
Vaahdota vaniljakastike. Kuumenna limetin mehu mikrossa tai kattilassa. Purista liivatelehdet vedestä ja sulata mehun joukkoon. Kaada seos ohuena nauhana jugurttiseoksen joukkoon. Nostele täyte jäähtyneen pohjataikinan päälle. Peitä vuoka tuorekelmulla (tai vuoan kannella jos omistat sellaisen) ja nosta jääkaappiin hyytymän vähintään 4-6 kuudeksi tunniksi, mieluiten yön yli. Irrota vuoan reunat ja nosta torttu tarjoiluvadille. Koristele sokeroiduilla karpaloilla.

Sokeroidut karpalot
Ota karpalot sulamaan jääkaappiin. Pyyhi karpaloinen pinta talouspaperilla kuivaksi. Vatkaa valkuainen vaahdoksi. Pyörittele karpalot ensin valkuaisvaahdossa, sitten sokerissa. Nosta karpalot kuivumaan paperin päälle vähintään tunniksi, kunnes karpaloiden pinta on kovettunut.

Kun kotimaan helle ei riitä

Juhannuksesta lähtien säät ovat olleet mitä parhaimmat, aiheuttaen sen että tietokoneen äärellä ei ole paljon tullut istuskeltua. Iltaisin on lisäksi ollut niin kaiken puuhastelun uuvuttama, että ajatus ei ole kulkenut, joten meidän mahti juhannuspäivän menu on joutunut odotelemaan postaustaan tänne asti. Mistään muusta syystä tämä ateria ei ansaitse tulla huomioimatta, sillä kaikki oli kutakuinkin täydellistä.

Jos juhannusaattona matkustettiin Pohjois-Amerikkaan, niin juhannuspäivänä mentiin helteisempään suuntaan, myös todellisen sään myötä, mutta pysyttiin kuitenkin Atlantin tuolla puolen. Koko menu koostui siis Karibian mauista ja nekös meille upposivat. Ohjeet poimittiin kesäkuun Olivia-lehden Hanna Jensenin resepteistä, eikä niihin paljon lisättävää tai muuteltavaa ollut. Auringon paistellessa kauniisti, näiden lautasten äärellä tuli oikeasti sellainen olo kuin olisi ollut jossain kaukana matkalla. Aivan mielettömän ihanaa! Ruoat ovat sinällään helppoja valmistaa, mutta koska ruokalajeja on monta, kyllä niiden valmistukseen sai jonkun tunnin uppoamaan - varsinkin kun toinen sai aina välillä pienen jalkatakiaisen kaitsemisvuoron ;D Juoman kohdalla on myös huomioitavaa, että se pitää valmistaa vähintään viisi päivää aiemmin.

Aloitetaan reseptien purkaminen siis pisimmän valmistusajan vaativasta inkiväärioluesta. Makunsa puolesta tämä ei vastannut ollenkaan kaupoissa myytävää inkivääriolutta (joka sekin siis holitonta) vaan mieleen tuli ennemminkin inkiväärisima. Inkivääri tuntui juomassa todella vahvana, jopa niin "polttavana", että päädyimme sekoittamaan sitä vissyn kanssa suhteessa 2 olutta, 1 vissyä - sen jälkeen se oli ihan hurjan hyvää. Mietintään jäikin, pitäisikö ensi kerralla vähentää inkiväärin määrää vai kenties siivilöidä inkiväärit pois jo heti juoman jäähdyttyä, ennen hiivan lisäämistä..? Jompaa kumpaa tullaan testaamaan, mutta tässä kuitenkin alkuperäinen ohje, joka vähintään vissyn kanssa on erinomaista ja sopii tähän ateriaan täydellisesti. Juoma on todella kuplivaa, joten pulloa avatessa kannattaa olla varovainen, ettei kaikki pääsee pirskahtamaan karkuun.

Inkivääriolut
250g tuoretta inkivääriä
3l vettä
4dl sokeria
herneen kokoinen pala tuorehiivaa
Mittaa kattilaan kuorittu ja pilkottu inkivääri, vesi sekä sokeri. Kiehauta ja keitä 15min. Jäähdytä huoneenlämpöiseksi.
Liota hiivanokare pieneen tilkkaan vettä ja sekoita inkiväärijuoman joukkoon. Peitä kattila leivinliinalla ja anna juoman käydä huoneenlämmössä vuorkausi.
Siivilöi inkiväärinpalat juomasta. Kaada puhtaisiin lasipulloihin (me käytimme 1,5 litran muovisia tyhjiä vissypulloja), sulje korkeilla tiiviisti ja nosta kylmään. Juoma on valmista 4-5 päivän kuluttua ja säilyy viileässä kuukauden.

Alkuruoaksi nautittiin kylmää avokadokeittoa. Kylmiä keittoja ei ole tullut muuten syötyä, paitsi Espanjalaista cazpachoa useinkin kesäisin. Valmistus on helppoa, mutta raaka-aineiden on oltava täysin priimoja, muuten ruoka ei tule onnistumaan. Avokadot ovat täälläpäin aina haaste, mutta nyt kerrankin onnistuttiin saamaan hyviä yksilöitä jotka olivat kypsiä, mutta eivät ylikypsiä ja ulkonäöltään virheettömiä. Keitto oli hyvää pienenä annoksena, eli sopii erinomaisesti juurikin alkupalaksi. Meillä oli kaapissa pari siivua pekonia, jonka paahdoimme keiton päälle ja se toikin siihen mukavaa lisämakua.

Kylmä avokadokeitto (4 annosta)
2 isoa kypsää avokadoa
2 limetin mehu
2rkl punaviinietikkaa
1 pieni salottisipuli hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
4dl kylmää kookosmaitoa
4dl kylmää vettä
pari tippaa tabascoa
rouhaisu suolaa ja mustapippuria
Kuori avokadot ja poista kivi. Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen tai astiaan jossa voit vetää aineet sauvasekoittimella sileäksi keitoksi. Kaada keitto lautasille ja ripottele pinnalle reilusti hienonnettua ruohosipulia sekä korianteria (ja/tai pekonia)

Meidän ehdoton suosikkitapa valmistaa jättikatkarapuja on ollut maustaa ne Libanonin tapaan, paistaa nopeasti pannulla ja nauttia tsatsikin kera. Mikään muu ei oikeastaan ole kunnolla iskenyt. Nyt löytyi tuolle haastaja! Tämä oli ehkä ensimmäinen kerta kun molemmat haikailivat hieman lisää ravunpyrstöjä, vaikka jo valmiiksi varasimme niitä vähän reilummin kuin normaalisti. Jerk-tahna on tosiaankin meidän makuun ja se sopii jättikatkoille täydellisesti. Oi nam, nam - alkoipa taas tehdä mieli!

Jerk shrimp
500g kuorittuja raakoja jättikatkaravun / tiikeriravun pyrstöjä
3 salottisipulia hienonnettuna
1 mieto punainen chili hienonnettuna
2tl maustepippuria
2tl kuivattua basilikaa
2tl kuivattua timjamia
½tl raastettua luomusitruunan kuorta
½tl kanelia
½tl muskottipähkinää
½tl cayennepippuria
1tl suolaa
½tl mustapippuria
2tl tummaa sokeria
2rkl (kookos)öljyä (meillä ei ollut, käytimme oliivi)
2rkl soijaa
1-2rkl omenaviinietikkaa
1dl vastapuristettua appelsiinimehua
½dl limetin mehua
Sulata ravunpyrstöt jääkaapissa.
Sekoita chili sekä kaikki mausteet huhmaressa ja pyörittele tahnaksi. Kuumenna öljy kasarissa ja lisää mausteseos. Paista miedolla lämmöllä 3-4 minuuttia. Sekoita soija, omenaviinietikka, appelsiinin ja limen mehu keskenään ja lisää pannulle. Lisää myös hienonnettu sipuli. Keitä kastiketta noin 5min. Kuivaa sulaneet ravunpyrstyöt talouspaperiin ja grillaa tai paista niitä pannulla pari minuuttia molemmin puolin. Lisää ne sitten kastikkeen joukkoon ja nauti.

Vaikka munakoiso ei normaalisti maistuisi, niin tämä kyllä melko varmasti. Oli sen verran ihania kääryleitä! Haastavin osuus oli saada koisoista ohuita tasaisia siivuja, mutta yllätin itseni ja onnistuin siinä täydellisesti. Sen jälkeen homma sujuikin helposti ja lopputulos oli viedä kielen mukanaan.

Täytetyt munakoisokääröt
2 keskikokoista munakoisoa
2-3rkl venhäjauhoja
1tl chilimausteseosta (meillä Nomu Peri-peri, ohjeessa Chili Explosion)
Paistamiseen voita ja öljyä
Täyte:
225g kypsäksi keitettyä bataattia pieninä kuutioina
75g cheddarjuustoa karkeana raasteena
1-2rkl tuoretta hienonnettua timjamia
2rkl kevätsipulia hienonnettuna
½dl punaista paprikaa hienonnettuna
1 valkosipulin kynsi hienonnettuna
rouhaisu suolaa ja mustapippuria
Sekoita ensin täytteen aineet keskenään kulhossa. Mausta suolalla ja pippurilla.
Leikkaa munakoisot pituusuunnassa noin puolen sentin viipaleiksi. Sekoita vehnäjauhot ja maustesekoitus ruokalautasella. Pyörittele munakoisosiivut kevyesti jauhoseoksessa. Paista pannulla voi-öljyseoksessa pari minuuttia molemmin puolin kauniin ruskeiksi.
Levitä siivut leikkuulaudalle ja lusikoi päälle bataattitäytettä. Kääräiset koisot rullalle ja lado uunivuokaan. Paista uunissa 200C asteessa noin 20min.

Loppujen lopuksi kevyehkön aterian päätteeksi maistui myös jälkiruoka. Siirappi keiteltiin valmiiksi jo aiemmin päivällä, mutta sen voi toki tehdä myös juuri ennen tarjoilua. Jokatapauksessa se tarjotaan lämpimänä. Meidän siirapista ei tullut lainkaan tahmeaa, en tiedä olisko sitä pitänyt kuitenkin keitellä ohjeistusta pidempään. Juokseva rakenne ei kuitenkaan haitannut makua millään lailla, kokonaisuus oli aivan hurjan herkullista. Siirapista ennen banaaneja tuli hieman mieleen cola-juoma - tässä lienee niitä "kasvisuutteen" aineksia mitä siinäkin. Vai rommissako sen salaisuus? ;D

Rommi-inkivääribanaanit
1dl tummaa ruokosokeria
1½dl vettä
½dl tummaa rommia
2 sentin pala kuorittua inkivääriä
pala sitruunankuorta (ilman valkoista)
3 neilikkaa
1/4tl suolaa
4 banaania
Mittaa kaikki ainekset banaaneja lukuunottamatta kattilaan. Kuumenna ja keitä miedolla lämmöllä 10-15min, kunnes seos on siirappimaista. Poista sitruunankuori, inkivääri ja neilikat. Tässä vaiheessa voit purkittaa siirapin myöhempää tarjoilua varten.
Kuori ja viipaloi banaanit paksuiksi siivuiksi ja lisää ne kuumaan kastikkeeseen. Kypsennä 2-3min, kunnes banaanit ovat pehmeitä. Tarjoile vaniljajäätelön (tai kermavaahdon) kera ja viimeistele annos limetinkuoriraasteella, kookoshiutaleilla sekä ripauksella kanelia.

Mausteista tonnikalaa, mustaa pastaa ja vaniljaista avokadokastiketta

Eilen saimme ystäväpariskunnan kylään, ja valmistimme pitkästä, pitkästä aikaa kolmen ruokalajin illallisen. Koska toinen vieraista ei syö punaista lihaa, viime aikoina ruokalistaan tiiviisti kuulunut pihvi ei käynyt ruokavaihtoehdoksi. Ja hyvä niin, sillä päädyimme testaamaan uutta ohjetta tuoreelle tonnikalalle ja pastalle, josta tuli ihan huippuhyvä kokonaisuus! Tätä tehdään varmasti uudestaan, sekä tällaisena settinä että myös kaikkia osa-alueita erikseen muihin aterioihin hyödynnettynä.

Alkuruoaksi teimme jo aiemmin testaamaamme lohiceviche-avokadosalaattia, joka palautui mieleen kun Nelle oli Siskot Kokkaa -blogissa tehnyt hyvin samantyyppistä cevicheä edellisellä viikolla. Pysyimme omassa tutussa ohjeessa, mutta tällä kertaa kaupassa ei ollut tarjolla minkäänlaista pomeloa, joten korvasimme sen verigreipillä. Ihan yhtä hyvin maistui myös sen kanssa, vaikka lopputulos olikin ehkä aavistuksen kirpeämpi. Salaattiosuuteen kävimme taas ikuisen arvauspelin avokadojen kanssa - ollako kypsä vai eikö olla, vai ollako jo ylikypsä (ylitummunut). Tällä kertaa se oli erityisen kriittistä, kun ruokaa oli maistelemassa muitakin ja avokadoa tarvittiin sekä tähän cevicheen, että pääruokatonnikalan kastikkeeksi. Ensimmäisestä kaupasta edellisenä päivänä ostetut avokadot olivat vielä lauantaina toivottoman raakoja, jopa lähes vuorokauden omenakypsytyksen jälkeen, joka yleensä on tepsinyt hyvin. Siispä ryntäys toiseen kauppaan sormet ristissä, hyppyset herkkinä tunnustelemaan tarjontaa. Pitkällisen hypistelyn jälkeen, mukaan seuloutui kaksi, jotka helpotukseksemme kelpasivat käytettäviksi ja molemmat ruokalajit olivat pelastetut. Cevichen ohjetta emme nyt tähän uudestaan naputtele, vaan se löytyy täältä.

Mutta sitten alussa mainostettuun pääruokaan. Tarjosimme siis annokset, joista kustakin löytyi mausteinen tonnikalapihvi, prosciuttoon kääritty jättikatkaravunpyrstö (yhdessä annoksessa ei tietenkään prosciuttoa), chilimaustettua mustaa spagettia sekä vaniljaista avokadokastiketta. I-h-a-n-a-a! Lopputulokseen vaikutti tietenkin todella tuore, mehevän punainen tonnikala, joka sattui vielä olemaan tarjouksessa, sekä se huolella valittu kypsä avokado. Raaka-aineilla on merkitystä, varsinkin tonnikala voi olla melko kamalaa jos tyytyy valmiiksi harmaaseen pakastettuun pihviin. Pimeässä oli vaikea kuvata tällaista annosta, mutta älkää antako kuvien laadun häiritä, vaan maistelkaa makuja mielessänne ja laittakaa testiin - se kannattaa! Alkuperäinen ohje on täältä, meillä hivenen muunneltu versio, kuten yleensä.

Mausteiset tonnikalapihvit
4 pientä tuoretta tonnikalapihviä, à noin 120 g
Oliiviöljyä
2 viipaletta prosciuttoa
4 kuorittua jättikatkaravunpyrstöä
1tl sokeria
½tl valkosipulirouhetta
1½tl mustapippuria
½tl hienonnettuja caffirlimetin lehtiä
1½tl savusuolaa
1 maustemitta paprikajauhetta
½tl kuivattuja chilihiutaleita
Limeä ja vihreää paprikaa lohkoina

Musta spagetti
250 g mustaa spagettia
2 rkl valkosipulilastuja
10 pilkottua peppadew-chiliä
Oliiviöljyä
1-2rkl lehtipersiljaa hienonnettuna

Avokadokastike
1 kypsä avokado
1 sitruuna
1 vaniljatanko
1 valkosipulin kynsi hienonnettuna

Kuori avokado ja soseuta sisus haarukalla. Kuori ja leikkaa sitruunasta viipaleet nahattomiksi viipaleiksi kalvojen välistä. Murskaa eroteltu hedelmänliha ja mausta se hitusella suolaa. Sekoita avokadosose, suolalla maustettu sitruunamurska ja vaniljatangosta raaputettu sisus keskenään.

Tee sokerista, valkosipulirouheesta, mustapippurista, limetinlehdistä, savusuolasta, paprikajauheesta ja chilihiutaleista mausteseos. Hienonna morttelissa tarvittaessa. Hiero tonnikalapihvit öljyllä ja maustesekoituksella. Kiedo puolikas prosciuttosiivu jokaisen jättikatkaravun ympärille. Kuumenna grillipannu tai paistinpannu ja paista pihvejä noin minuutti sekä ravunpyrstöjä pari minuuttia molemmilta puolilta. Paista vielä limelohkoja ja vihreää paprikaa pannussa lisukkeeksi.

Valmista pasta keittämällä se pakkauksen ohjeen mukaan. Kuullota valkosipulilastuja oliiviöljyssä ja lisää joukkoon pilkotut peppadew-chilit. Valuta pasta ja sekoita valkosipuli-chili-öljy sen joukkoon. Viimeistele hienoksi silputulla persiljalla. Kokoa annos (kuumille) lautasille ja tarjoile avokadokastikkeen kera.



Lopuksi vielä sneak peak aterian päättäneestä jälkkäristä, mutta siihen palataan tarkemmin seuraavassa postauksessa - ehdottomasti ennen pääsiäistä.

Lohen kutsu ja piilotteleva hirvi

Viime lauantaina emme pystyneet keksimään mitä halusimme syödä. Meille kun ei lauantaisin kelpaa (siis jos olemme itse kokkaamassa) mikään liian ”helppo” sapuska, vaan siihen halutaan uhrata aikaa ja vaivaa, jotta kun aterian aika lopulta koittaa se on (toivottavasti) silkkaa nautintoa. Erinäisten googletusten jälkeen (pari tuntia siihen meni), päädyimme näihin kokeiluihin. Alkuruoaksi vanhan Food Clubin lohicheviche-avokadosalaattia ja pääruoaksi Viinilehden voitaikinoitua hirven sisäfileetä (alkuperäisessä ohjeessa oli taikinaan piilotettu poro). Hieman hirvitti hirven hinta, lihamestarikin totesi että kyllä on hirveen hintaista, mutta kun tälle tielle oli lähdetty niin sillä pysyttiin. Ja olihan tämä nyt niin hyvää, että kyllä sen hinnan aina pari kertaa vuodessa kestää. Ja hyvää oli myös alkupalasalaatti. Vaikka syöjiä oli vain kaksi, salaatista ei jäänyt alkuperäisistä suunnitelmista huolimatta hippustakaan seuraavalle päivälle... Pomelon sijaan käytimme hunajapomeloa – liekö niissä suuresti eroa?

Lohicheviche-avokadosalaatti
200g merilohta pieninä kuutioina
1 valkosipulin kynsi hienonnettuna
¼ chilipalko hienonnettuna (ei siemeniä)
½ punasipuli hienonnettuna
1rkl silputtua tuoretta korianteria
2rkl oliiviöljyä
2 limen mehu
½ hunajapomelo, leikkaa kuoret ja kalvot pois ja leikkaa hedelmänliha pieniksi kolmioiksi
Suolaa ja valkopippuria

Sekoita kaikki ainekset keskenään ja anna maustua n.15min. Lisää sitten joukkoon vielä:

1 kypsä avokado pieninä kuutioina
6 miniluumutomaattia puolikkaina




Voitaikinoitu hirven sisäfile
Hirven sisäfilepihvejä syöjien mukaan
1 purjo
2dl kermaa
Dijon-sinappia
1tl vehnäjauhoja
Pari rouhaisua mustapippuria
Suolaa
Valmista voitaikinaa
Voita paistamiseen
1 kananmuna voiteluun
Mausta pihvit suolalla ja pippurilla ja ruskista pannulla voissa. Jäähdytä ja sivele n.1rkl sinappia fileiden pintaan.
Leikkaa purjo renkaiksi ja huuhdo siivilässä kylmässä vedessä. Lisää pannuun 2rkl vettä ja ripaus suolaa ja kuumenna kiehuvaksi. Lisää purjo ja anna pehmetä muutama minuutti välillä sekoittaen. Ripota joukkoon jauhot ja kaada kerma mukaan. Anna kiehua hetki niin että jauhot kypsyvät ja kerma kiehuu kokoon. Mausta ruokalusikallisella dijon-sinappia, lisää mustapippuria ja tarkista suola. Purjomuhennoksesta riittää neljään nyyttiin.
Alkuperäisessä ohjeessa käsketään kaulitsemaan voitakina 1mm paksuiseksi. Kokeilimme ensin niin, mutta emme saaneet taikinaa pysymään reiättömänä käärimisvaiheessa joten päädyimme lopulta käyttämään valmiiksi kaulittua voitaikinalevyä lähes sellaisenaan. Olipa levy mikä tahansa, voitele se munalla. Laita keskelle purjomuhennosta ja nosta sen päälle pihvi. Kääri taikina tiiviiksi paketiksi fileen ympärille. Nosta nyytit leivinpaperin päälle uunipellille saumapinta alaspäin ja voitele ne munalla. Paista 200C asteisessa uunissa 15-20min, tai kunnes taikina on kypsää. Anna nyyttien levätä 5-10 minuuttia ennen leikkaamista ja tarjoilua. Tarjoa raikkaan salaatin kera. Uunissa balsamico-oliiviöljyseoksessa paistetut retiisit maistuivat seuralaisena myös hyvin.

Avokado-kanaa Mexicon malliin

Seuraavaksi hyppäämme Argentiinasta Mexicoon. Ja edelleen ihan vain ruokapöydän kautta, todellista kokemuspohjaa ei Mexicosta(kaan) ole. Tähän reseptiin törmäsimme Recipezaarissa, josta erilaisilla hakusanoilla löytyy usein hyvinkin mielenkiintoisia ruokaohjeita. Chicken Oaxaca kuului heti sarjaan ”pakko kokeilla”. Broilerin file täytetään avokadolla ja juustolla, jonka jälkeen koko komeus leivitetään ja paistetaan öljyssä. Kun se kaikenkukkuraksi vielä tarjoillaan chilikastikkeen ja kasviksilla höystetyn pastan kera, niin johan siinä on todellisen herkkuaterian ainekset koossa.


Ja olihan se maistuvaa, mutta pientä tuunattavaa löytyy silti seuraavaa kertaa varten. Alkuperäisessä reseptissä ohjeistettiin käyttämään oaxaca (asadero) tai Monterey Jack juustoa. Wikipedia opasti että oaxaca on mozzarella tyyppinen, hyvin venyvä ja mieto juusto, ja asadero taas samankaltainen, eri mallinen, versio siitä. Monterey Jack on puolestaan puolikova, cheddaria, tai kenties jopa edamia, muistuttava juusto. No niitähän löytyy täältä helposti joka marketista – siis ei todellakaan, mutta emme kyllä olettaneetkaan. Mozzarellaa pidimme alusta alkaen liian mietona, ja päädyimme tällä kertaa cheddar-pohjaisiin Mini Babybel kiekkoihin. Yksi kiekko per yksi rintafile oli sopiva määrä, mutta kun saman juuston saisi jalapeño-maustettuna, niin se tekisi täytteestä täydellisen! Tai ei kai sitä kukaan tietysti estä laittamasta muutaman viipaleen jalapeñoa joukkoon ihan itse...

Toinen muutettava asia on pastan muoto. Käytimme nyt tagliatellea, mutta pitkä nauhapasta ja veitsellä leikattava pääruoka eivät yhdessä syödessä olleet kovinkaan toimivia. Etuna tietysti se että, ruokaa ei tule hotkittua liian nopeasti. Ensi kerran keitämme kuitenkin jotain muuta, vaikka fusillia.

Avokado-juustotäytteiset broilerin rintafileet Mexicolaisittain (2:lle)
2 broilerin rintafilettä
½ avokado viipaleina
½ limen mehu
2 n.20g palaa puolikovaa juustoa
Maldonin savusuolaa
Pari rouhaisua mustapippuria
1 kananmuna rikottuna
1rkl vehnäjauhoja
1dl leivänmuruja
1-2rkl öljyä paistamiseen
Pastaa kahdelle
2 luumutomaattia pieninä kuutioina
10 vihreää oliivia siivuina
1rkl persiljaa silputtuna
1dl melko tulista salsakastiketta (tämä savuinen Pain is good -soosi on edelleen hyvää)
2rkl kevyt ranskankermaa
Pyörittele avokaadoviipaleita limemehussa. Leikkaa kanan rintaan viilto pitkittäin, niin että siihen muodostuu tasku. Täytä tasku muutamalla avokadoviipaleella ja juustolla. Jos tasku ei ole tarpeeksi ”tilava” tikuta se kiinni muutamalla coctailtikulla. Mausta kanat suolalla ja pippurilla. Pyörittele fileet sen jälkeen ensin vehnäjauhossa, sitten kananmunassa ja lopuksi päällystä leivänmuruilla. Lämmitä öljy paistinpannussa keskilämmöllä. Lisää kanat ja paista n.6min/puoli, tai kunnes fileet ovat täysin kypsät. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Kun olet kaatanut keitinveden pois sekoita pastan joukkoon tomaatit, oliivit ja persilja. Sekoita salsa ja ranskankerma keskenään kastikkeeksi. ¡Que aproveche!