Näytetään tekstit, joissa on tunniste supergrass. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste supergrass. Näytä kaikki tekstit

torstai 23. kesäkuuta 2011

Summer Soundz


[Mikäs noita tilastoja vaivaa? Parin viime viikon aikana muka yli sata kävijää päivittäin, vaikka täällä ei ole tapahtunut mitään. Pahoittelen taas kerran, mutta en uskalla luvata tiiviimpää päivitystahtia tänään alkavasta kesälomasta huolimatta.]

Loman kunniaksi tarjoilen teille kesäisen ytimekkään poptusinan:

Summer Soundz (12 tracks, 31 minutes)

Pavement – Gold Soundz (1994)
Pavement on parasta letkeää kesämusaa! Ihan toivottoman nostalginen olo tästä kyllä tulee.

The Lemonheads – If I Could Talk I'd Tell You (1996)
Samat sanat kuin yllä.

Ringo Deathstarr – Imagine Hearts (2011)
Tällä bändillä on vuoden coolein nimi, ja hyvän levynkin ovat saaneet aikaiseksi. Mahtoivatko olla syntyneetkään vielä silloin, kun heidän oppi-isänsä virittelivät efektipedaalejaan?

The Feelies – Nobody Knows (2011)
Nämä ukot ovat hieman vanhempia, mutta jatkavat hienolla uutuuslevyllään täsmälleen siitä mihin 20 vuotta sitten jäivät.

Supergrass – Mansize Rooster (1995)
Aina yhtä hillitön!

Surfer Blood – Neighbour Riffs (2010)
Viime kesän paras levy toimii edelleen.

Popsicle – Mayfly (1994)
Eikä yksikään popsoittolista edelleenkään ole mitään ilman Popsicleä.

Kauko Röyhkä & Narttu – Vihaiset miehet (Marat Marat) (1986)
Nuori ja (ei niin kovin) vihainen Kauko <3

The House of Love – Destroy the Heart (Peel Session) (1988)
<3<3<3...

Ride – Chelsea Girl (1990)
...<3<3<3

The Clientele – Haunted Melody (2003)
Kesällä voi myös sataa...

Ronderlin – Everything's Just Fine (2002)
...mutta kyllä se kuivaa minkä kastelee.

lauantai 30. tammikuuta 2010

Ostospäivä

Kävin tänään Tampere-talossa toista kertaa elämäni aikana. Ensimmäisestä käynnistäni ehti kulua lähes 20 vuotta. Olin silloin luokkakavereineni Megavisan studioyleisönä keräämässä rahaa leirikoulua varten; 15 hengen ryhmälle maksettiin muistaakseni peräti 500 markkaa usean tunnin istunnosta, joka osoittautui melko puuduttavaksi.

Tänään astuin tuon massiivisen rakennuksen ovesta täysin erilaisissa merkeissä: siellä järjestettiin Kadonneiden levyjen kirppis osana jotain Beatles-tapahtumaa. Ihan hauskat ja sopivan pienet levymessut. Näin tuttujakin. Tapahtuman henkeen sopimattomasti ostin vain kaksi uutta cd-levyä: The Horrorsin Strange House ja Supergrassin Diamond Hoo Ha (9,50 €/kpl). Mainioita levyjä molemmat. (Laittaisin tähän Spotify-linkit, mutta Nortonin virustorjuntaohjelma on ystävällisesti katkaissut Spotify-yhteyden kotikoneeltamme! Ongelma on ilmeisen laaja - löysin nörttipalstoilta keskusteluja aiheesta, ja jotkut olivat keksineet jo ratkaisunkin, mutta eihän niitä ohjeita oikein tajunnut. Äääh.)



Tampere-talosta matka jatkui suosikkikirpputorilleni Bonuskirppikselle. Sieltä tarttui mukaan Sylvia Plathin lastenkirja Salaperäinen puku (1 €). Pari vuotta sitten lukemani loistavan The Bell Jarin ja yleisten mielikuvieni perusteella en olisi millään arvannut, että Plath on kirjoittanut lapsillekin, mutta tuo kirja näytti joka tapauksessa kiintoisalta.

Olin jo lähdössä kotiin, mutta piipahdinkin Fida Lähetystorille, jonka kirjahyllystä silmiini osui oitis Sari Vuoriston novellikokoelma Flamingopaikka (1,50 €). Olen lukenut Vuoristolta vasta yhden romaanin (Loppu hyvin), mutta se oli sen verran mielenkiintoinen, että olen sen jälkeen ostellut lisää, kun on halvalla löytynyt.

Vuoristosta sain assosiaation Raija Siekkiseen ja käppäilin vielä Suomalaiseen Kirjakauppaan tarkistamaan, onko siellä Siekkisen Novellit-kirjaa, josta olin saanut vinkin. Olihan siellä. Kokoomateos (8 €) sisältää Siekkisen koko novellituotannon, joten pureskeltavaa riittää pitkäksi aikaa - Siekkisen tekstien takana tuntuu olevan enemmän kuin ensisilmäyksellä näyttää. Juuri nyt on lukuvuorossa Häiriö maisemassa, yksi Siekkisen kolmesta romaanista. Alussa arastelin hieman, mutta kyllä kirja sitten tempaisi mukaansa tehokkaasti.

Kotimatkalla ostin vielä kissanruokaa ja lakritsia, mutta ne eivät päässeet kuvaan. (Olisivat tosin voineet piristää, noista kirja- ja levykuvista tulee näköjään helposti aika tylsiä.) Siihen päättyi päivän kaupallinen osuus, pulkkamäki kutsuu!