Näytetään tekstit, joissa on tunniste tilastonikkarointi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tilastonikkarointi. Näytä kaikki tekstit

tiistai 9. tammikuuta 2018

Tammikuun nuukimmat

Hellurei! Poplaari on ollut olemassa kahdeksan vuotta ja kolme päivää. Blogitekstejä on kertynyt yhteensä 189, joista 175 neljän ensimmäisen vuoden aikana. Luvut kertovat kaiken olennaisen blogin elinvoimaisuudesta, mutta en usko sen suostuvan koskaan kuolemaan pois, olen niin huono luopumaan mistään.


Luin viime vuonna paljon hyviä kirjoja. Tässä kaikki lukemani aikajärjestyksessä:

1. Antti Eskola: Vanhuus
2. Leena Kulmala: Hopeakolikot laulurastaiden kurkuissa
3. Jukka Pakkanen: Muistaakseni
4. Hannu Mäkelä: Muistan – vapaus
5. Joel Haahtela: Mistä maailmat alkavat
6. Petri Tamminen: Suomen historia
7. Riikka Palander: Seeprakivi
8. Anni Kytömäki: Kivitasku (käsikirjoitus)
9. Philip Teir: Donner-ryhmä [Akta dig för att färdas alltför fort]
10. Paul Auster: Invisible
11. Tapani Kinnunen: Julkinen eläin
12. Asko Ahonen: Epävarmuuden aika
13. Peter Cameron: Someday This Pain Will Be Useful to You
14. Tommi Melender: Tässäoloa tai unta
15. Philip Teir: Talvisota – avioliittoromaani [Vinterkriget. En äktenskapsroman]
16. Claes Andersson: Jokainen sydämeni lyönti [Varje slag mitt hjärta slår]
17. Kauko Röyhkä: Lapinpoika
18. Irvine Welsh: The Blade Artist
19. Colm Tóibín: Nora Webster (suom.)
20. Marisha Rasi-Koskinen: Eksymisen ja unohtamisen kirja
21. Leena Parkkinen: Säädyllinen ainesosa
22. Leif Färding: Luominen
23. Rob Jovanovic: Throwing Frisbees at the Sun – A Book About Beck
24. Hanna Weselius: Alma!
25. Emma Puikkonen: Eurooppalaiset unet
26. Timo Salo (toim.): Tiedeaforismikirja
27. Pirkko Saisio: Mies, ja hänen asiansa
28. Asko Jaakonaho: Onnemme tiellä
29. Chimamanda Ngozi Adichie: Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä [We Should All Be Feminists]
30. Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe [All the Light We Cannot See]
31. Heikki Niska: Solisevaiset
32. Juha Itkonen: Minun Amerikkani
33. Sami Rajakylä: Pankkipoika
34. Kirsti Kuronen: Pönttö
35. Karl Ove Knausgård: Kevät [Om våren]
36. Pirkko Saisio: Spuuki Spaidermän ja raju Nonna
37. Philip Teir: Tällä tavalla maailma loppuu [Så här upphör världen]
38. Graeme Simsion: The Best of Adam Sharp
39. J. Ryan Stradal: Keskilännen keittiöt [Kitchens of the Great Midwest]
40. Nadja Sumanen: Rambo
41. Graeme Simsion: The Rosie Project
42. Graeme Simsion: The Rosie Effect
43. Leif Färding: Olen onnen poika
44. Pekka Hiltunen: Iso
45. Maggie Shipstead: Seating Arrangements
46. Matti Mäkelä & Tero Tähtinen: Vanha metsuri ja metsähippi
47. Michael Popek: Forgotten Bookmarks
48. Rauni Anita Martikainen: Kävelykirjoituksia
49. Karl Ove Knausgård: Kesä [Om sommeren]
50. Emma Cline: Tytöt [The Girls]
51. Haruki Murakami: Miehiä ilman naisia [Onna no inai otokotachi]
52. Anna-Leena Härkönen: Valomerkki
53. Esa Hirvonen: Takana kapakan akat
54. Pertti Lassila: Armain aika
55. S. E. Hinton: Me kolme ja jengi [The Outsiders] (ties monennenko kerran)
56. Alex James: All Cheeses Great and Small
57. Geir Gulliksen: Kertomus eräästä avioliitosta [Historie om et ekteskap]
58. Pertti Lassila: Ihmisten asiat
59. Johan Bargum: Lyhykäisiä [Korta stycken]
60. Pertti Lassila: Kesän kerran mentyä
61. Tuomas Anhava (suom.): Kuuntelen, vieras
62. Hanif Kureishi: The Nothing
63. Pekka Kytömäki, Arto Lappi & Niklas Salmi (translated by Donald Adamson): Lungfuls of Silence – Keuhkojen täydeltä hiljaisuutta
64. Anni Kytömäki: Kivitasku
65. Tom Perrotta: Mrs. Fletcher
66. Jussi Huhtala: Ukkosenjohdatin
67. Russell Senior: Freak Out the Squares
68. Saku Lillukka: Et löydä sitä muualta
69. Laura Barnett: Greatest Hits
70. Muffe Halla-aho: Henkilöön käyvää
71. Irma Kerppola: Teerunoja
72. Asko Sahlberg: Amandan maailmat
73. Laura Barnett: The Versions of Us
74. Ossi Nyman: Röyhkeys
75. Pekka Hiltunen: Onni
76. Ritva Ylönen: Kalle Päätalo – kirjailijan elämä
77. Kazuo Ishiguro: Yösoittoja [Nocturnes]
78. Sarah Winman: Tin Man
79. Väinö Linna: Tuntematon sotilas
80. Kati Tervo: Kesäpäiväkirja
81. Karl Ove Knausgård & Fredrik Ekelund: Home and Away
82. Markku Toivonen: Lauluja tyhjyydestä
83. Pertti Poskiparta & Hannu Peltonen: Ennen aamun heräämistä
84. Hannu Linkola: Du & jag Kent
85. Roddy Doyle: Smile
86. Kalle Tamminen: Sekasointuinen kitumaa
87. Toinen tuntematon
88. Tapani Kinnunen: Kuumat raiteet
89. Minka Heino: Pinnalla. Pop!
90. Selja Ahava: Ennen kuin mieheni katoaa
91. Harri Hertell (toim.): Lavaruno-opas
92. Angie Thomas: Viha jonka kylvät [The Hate U Give]
93. Pekka Hiltunen: Vilpittömästi sinun
94. Pekka Hiltunen: Sysipimeä
95. Pekka Hiltunen: Varo minua
96. Eero Vanhatalo: Tapa hengittää
97. Hannu Peltonen & Pertti Poskiparta: Kaupungin siipien kuiske
98. Johan Bargum: Suomalainen ruletti [Finsk rulett]
99. Miten lauluni syntyvät?
100. Sauli Sarkanen: Paarmalintu
101. Jari Litmanen: Litmanen 10
102. Per Petterson: Hevosvarkaat [Ut og stjæle hester]
103. Jack Cheng: Kosmoksessa tavataan [See You in the Cosmos]
104. Kate Atkinson: Ihan tavallisena päivänä [Case Histories]
105. Seija Salminen: Olkoon nimeni Sade
106. Kate Atkinson: Kaikkein vähäpätöisin asia [One Good Turn]

Vähemmän runoja ja enemmän romaaneja kuin parina edellisenä vuonna. Parasta oli kirjaston varausmaksujen poistuminen, luin enemmän uutuuskirjoja kuin ikinä. Vanhoista tutuista tekijöistä hienoimpia elämyksiä tarjosivat mm. Tamminen, Knausgård, Haahtela, Bargum ja Kytömäki. Vaikuttavimpia uusia tuttavuuksia olivat Lassila, Hiltunen ja Barnett. Muista teoksista erityismaininnan ansaitsevat ainakin Pettersonin Hevosvarkaat ja Stradalin Keskilännen keittiöt. Innostuin myös dekkareista ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella: Hiltusen Studio-sarja ja Atkinsonin Jackson Brodie -kirjat tuli ahmaistua nopeassa tahdissa. Lisävinkit ns. kaunokirjallisista dekkareista ovat tervetulleita.

Sarjakuviakin luin. Listasin vain ne, jotka luin ensimmäistä kertaa:

1. Aino Louhi ja Kaija Papu: Kuvatus 5
2. Pauli Kallio ja Christer Nuutinen: Kramppeja ja nyrjähdyksiä – Koko maailman paino
3. Suvi Ermilä: Hauho
4. Line Hoven: Love Looks Away
5. Kati Närhi: Saniaislehdon salaisuudet
6. Jeffrey Brown: Cats Are Weird
7. Kati Närhi: Mustasuon mysteeri
8. Kati Närhi: Seitsemäs vieras
9. Mika Lietzén: Jääkärit – viisi kertomusta


Musiikkia kuuntelin last.fm:n mukaan ennätysmäärän. Tässä kuunnelluimmat:

1. Dipper 524
2. The Proper Ornaments 411
3. Kent 376
4. Major Leagues 376
5. Ride 365
6. Cloud Nothings 356
7. Pixies 340
8. Slowdive 322
9. Magnapop 289
10. Tomi Nordlund & Syvä Joki 279
11. Stef Chura 217
12. Rips 210
13. Communions 199
14. The Lemonheads 197
15. Real Estate 187
16. The Clientele 181
17. Shame 174
18. The Charlatans 173
19. Bad Religion 172
20. H.Grimace 166
21. B Boys 160
22. Screaming Trees 154
23. Popsicle 152
24. Pip Blom 149
25. METZ 146
26. Nirvana 135
27. Salad 134
28. Suede 133
29. Mark Lanegan 131
30. Echobelly 128
31. Hole 118
 =  Pavement 118
33. Protomartyr 115
34. Daddy Issues 113
 =  Galaxie 500 113
 =  The Wannadies 113
37. Beck 109
 =  Canshaker Pi 109
39. Melkbelly 108
40. DMA's 107
 =  The Gotobeds 107
42. Alice in Chains 97
43. Don Huonot 94
 =  Peaness 94
 =  The National 94
46. dEUS 91
47. The Boo Radleys 88
48. 22-Pistepirkko 86
 =  Beastie Boys 86
50. Shed Seven 85

Tämäkin lista oli taas täynnä yllätyksiä, äkkiä laskettuna 13 bändiä joista en ollut ennen kuullutkaan. Laitetaan vielä muutama suosikkibiisi:


Slowdive tuli takaisin, näki ja voitti.


Real Estaten sinkku sinkku koukutti tehokkaasti, vaikka albumi jäikin vähemmälle kuuntelulle.


Protomartyr iski kuin ikisuosikkini Whipping Boy parhaimmillaan.

Kirjarintamalla tapahtui sen verran, että saatiin Arto Lapin, Niklas Salmen ja Donald Adamsonin kanssa julkaistua kaksikielinen runoantologia.


Itse en ole kirjoittanut juuri muuta kuin palindromirunoja, päässäni naksahti siihen malliin reilu vuosi sitten. Toivottavasti niitäkin päätyy kansien väliin jossain vaiheessa – odotellessa toivotan hyvää alkanutta vuotta!

2018

Olet
uusi vuosi,
ruusu,

melu ja hiki,
haju, lemu,
suuri souvi,

suutelo.

maanantai 31. joulukuuta 2012

Lukuvuoden koston paluu

Eilinen jäi kaivelemaan sen verran, että päätin sittenkin jatkaa aiheesta vielä. (Vahingosta viisastuneena olen tällä kertaa huolehtinut varmuuskopioinnista.)

Luin siis viime vuonna 77 kirjaa, joista
– 50 oli miesten kirjoittamia, 27 naisten
– 29 oli englanniksi kirjoitettuja
– 24 oli suomeksi kirjoitettuja
– 11 oli englannista suomennettuja
– 4 oli ruotsista suomennettuja
– 4 oli japanista (englannin kautta) suomennettuja
– 2 oli norjasta suomennettuja
– 1 oli espanjasta suomennettu
– 1 oli puolasta suomennettu
– 1 oli japanista englanninnettu.

Sukupuolijakaumassa tapahtui yllättävä käänne, viime vuonna lukemat olivat 45–41 naisten hyväksi. Kielten osalta näyttää edelleen aika yksipuoliselta. Englannista suomennettuja kirjoja tuli kyllä luettua selvästi viimevuotista vähemmän, mutta vastaavasti luin sitten enemmän englanniksi.

Lukuvuosi oli hieno, mutta joukkoon mahtui muutama lievä pettymyskin. Esimerkiksi norjalaiskaksikkoon Kirottu ajan katoava virta ja Etten palaisi tuhkaksi en ihastunut yhtä paljon kuin monet muut, vaikka molemmista kirjoista pidinkin. Julian Barnesin The Sense of an Ending jäi keväällä mieleen ihan hyvänä lukukokemuksena, mutta syksyllä "kaikki" rakastuivat niin palavasti suomennokseen (Kuin jokin päättyisi), että tuli pieni jälkipettymys, ikään kuin minulta olisi mennyt jotain ohi.

Useita kirjoja jätin myös kesken, keskeyttämiskynnys on madaltunut viime vuosina. Täytyy tunnustaa, että kesken jäivät jopa Kawabatan Lumen maa ja Gallayn Tyrskyt. Kirjat eivät vain jotenkin sopineet senhetkiseen mielentilaan, vaikka aistinkin niiden potentiaalisen hienouden. Uskon kuitenkin, että palaan niihin vielä joskus.

Mutta ne hienot elämykset – niitä totisesti riitti! Löysin monta uutta suosikkikirjailijaa, jotka kaikki sattuivat olemaan jo useita kirjoja julkaisseita ulkomaisia miehiä (mikä osaltaan selittääkin miesten ylivoimaa).



Heti tammikuussa iski Michael Cunningham. The Hours ja By Nightfall olivat molemmat niin totaalisen hurmaavia, että ihan ihmettelen, miten pystyin olemaan lukematta noita muita kirjoja heti kun sain ne käsiini. Ehkä pelkään lumouksen särkyvän, olen kuullut muista kirjoista myös vähemmän mairittelevia arvioita. Oli miten oli, seuraava Cunninghamini tulee todennäköisesti olemaan Koti maailman laidalla.



Cunninghamin tavoin myös Haruki Murakamin nimi oli pomppinut esiin sieltä sun täältä jo vuosikausia, ennen kuin vihdoin pääsin asiaan. Kafka rannalla tempaisi heti mukaansa ja jaksoi kantaa koko matkan, läpi kummallistenkin juonenkäänteiden. Norwegian Wood olikin sitten astetta normaalimpi tarina, jos tällaista täydellistä surumielistä rakkaustarinaa nyt voi normaaliksi sanoa. Ah! Suuri lammasseikkailu tuntui selvästi heikommalta, mutta Sputnik-rakastettuni palautti asiat oikeille urille. Noista englanninkielisistä olen lukenut vasta juoksukirjan, joten luettavaa riittää, ja moni kirja odottaa vielä kaupan hyllyllä.



Kazuo Ishiguro joutui odottamaan vuoroaan vielä edellä mainittujakin pidempään, enkä millään ymmärrä miksi. Haikean huikea Ole luonani aina vei sydämen, ja Me orvot ylsi melkein samaan. Menneen maailman maalari jäi vähän etäisemmäksi, mutta jaksoi kuitenkin kevyesti kiinnostaa, toisin kuin esikoisromaani Silmissä siintävät vuoret, joka viuhui jotenkin ohi. Onneksi sokerina pohjalla odotti Pitkän päivän ilta, joka täytti suurimmatkin odotukset (hovimestari Stevensiä ei voi olla rakastamatta!). En ole ihan varma, olenko nähnyt sen elokuvana joskus, mutta nyt ainakin haluaisin nähdä. Ishigurolta on lukematta vielä novellikokoelma Yösoittoja ja jostain syystä suomentamatta jäänyt The Unconsoled, mutta ensi vuonna tähän aikaan tuskin enää on.



Syksyllä iski sitten hurahdusten hurahdus, Tom Perrotta. Perrottan kirjat eivät ehkä sinänsä ole mitään mestariteoksia, mutta jokin niissä viehättää niin tavattoman paljon, että tulin hotkaisseeksi koko tuotannon parissa kuukaudessa. Kuten olen aiemminkin todennut, tästä kuulette vielä.

Yllä olevien kuvien kirjat olen siis kaikki ostanut tänä vuonna, huh. Kotimaasta ei sentään löytynyt vastaavia menoeriä, vaan päällimmäisiksi nousivat vanhat suosikit ja pari esikoiskirjailijaa.



Tai no, Carpelania en kyllä voi vielä sanoa kovin vanhaksi suosikikseni, kun aloin lukea hänen tuotantoaan vasta postuumisti, mutta Lehtiä syksyn arkistosta oli joka tapauksessa alkuvuoden helmiä. Samaa voi todeta Bargumin Syyspurjehduksesta, joka unohtui kuvasta. Keväällä ihastuin Hautalan Kansalliskirjaan, elokuussa kävin kirjakaupassa kuuntelemassa Köngästä ja Tammista. Dora, Dora oli vaikuttava, Rikosromaani aika hauska. Itkosen suurteos Hetken hohtava valo oli puolestaan paluu huipulle kahden aavistuksen heikommalta tuntuneen romaanin jälkeen. Esikoisista jäivät parhaina mieleen Satu Grönroosin Lumen syli ja Karoliina Timosen Aika mennyt palaa.



Ulkomaisetkaan vanhat suosikit eivät pettäneet. Hornbyn ja Irvingin kirjoista on pienimuotoista keskustelua eilisissä kommenteissa, Welshin pläjäyksestä innostuin keväällä kirjoittamaan ihan kunnon jutunkin.



Yksittäisistä huippukohdista on mainittava Håkan Nesserin Kim Novak ei uinut Genesaretin järvessä. Teinipoikien jännittävästä kesästä maagisesti kertova romaani oli paras kesällä lukemani kirja ja sai minut tekemään jotain ennenkuulumatonta: ostin kaksi ruotsinkielistä kirjaa! Oli ihan pakko ostaa, kun parilla eurolla irtosivat. Ruosteisesta ruotsistani huolimatta ajattelin jopa yrittää joskus lukea tuon Kim Novakin sisarromaanin(?) och Piccadilly Circus ligger inte i Kumla, kun sitä ei kerran ole suomennettu. Nesser alkoi muutenkin kiinnostaa niin paljon, että voisin kuvitella jopa kokeilevani jotain hänen dekkariaan (joka tulisi kai olemaan ensimmäinen dekkarini vuosikymmeneen).



Syksyn iloisin yllätys oli Paul Austerin Sattumuksia Brooklynissa, joka osoittautui kerrassaan ihanaksi kirjaksi. Pari alkukielistä Austeria ehtiä muhia hyllyssäni vuosia herättämättä suurempia mielihaluja, mutta onneksi uskoin, kun joku kehui Brooklynia. Voin itsekin suositella sitä kenelle tahansa. Pian tuon luettuani löysin komean kovakantisen Invisiblen, joka saanee kunnian olla seuraava Austerini.



Yksi kirjavuoden hyvistä jutuista oli runous. Aiemmista runonlukuyrityksistäni ehti kulua jo vuosia, eivätkä ne kantaneet kovin pitkälle, mutta nyt sain luettua peräti kolme runokokoelmaa kannesta kanteen. Rekola ei tällä kokoelmalla oikein vakuuttanut, mutta Szymborska vakuutti osittain ja Villa täysin. Toistaiseksi suosikkirunoilijoitani ovat siis vanhat naiset, ja aion jatkaa harjoituksia myös vuonna 2013.

No niin, eihän tässä tällä kertaa niin kauan mennytkään. :) Blogivuosi alkaa olla paketissa. Vähän vaisuksi jäi, mutta olen tyytyväinen, että sain alkuvuodesta aikaiseksi kaksi pitkään suunnittelemaani kirjailijaesittelyä (Heidi Köngäs ja Iris Murdoch). Myös TBR100-projekti oli hauska, ja olen jopa saanut luettua listalta jotain (tähän mennessä 13 kirjaa).

Kiitos kaikille kärsivällisille lukijoille, nähdään ensi vuonna!

lauantai 31. joulukuuta 2011

Tänä vuonna lukemani kirjat



Tammikuu
1. Siri Hustvedt: Kaikki mitä rakastin [What I Loved]
2. Enid Blyton: Seikkailujen vuori [The Mountain of Adventure]
3. Iris Murdoch: The Red and the Green
4. Mary Ann Shaffer ja Annie Barrows: Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville [The Guernsey Literary and Potato Peel Pie Society]
5. Bernhard Schlink: Lukija [Der Vorleser]
6. S. E. Hinton: Tex
7. Johan Harstad: Buzz Aldrin - taviksena olemisen taito [Buzz Aldrin, hvor ble det av deg i alt mylderet?]
8. Irène Némirovsky: Tanssiaiset [Le Bal]
9. Joel Haahtela: Katoamispiste
10. Siri Hustvedt: Lumous [The Enchantment of Lily Dahl]
11. Robert A. Morace: Irvine Welsh's Trainspotting
12. Asta Leppä: Sinä et hävinnyt

Helmikuu
13. Carol Shields: Kaiken keskellä Mary Swann [Swann: A Mystery]
14. Erlend Loe: Kurttila [Kurtby]
15. Riitta Jalonen: Veteen pudonneet
16. Nicole Krauss: Rakkauden historia [The History of Love]
17. John Irving: Leski vuoden verran [A Widow for One Year]

Maaliskuu
18. James Salter: Leikkiä ja ajanvietettä [A Sport and a Pastime]
19. Barbara Stoney: Enid Blyton [Enid Blyton]
20. Siri Hustvedt: The Summer Without Men
21. Enid Blyton: Seikkailujen laiva [The Ship of Adventure]
22. Tim Thornton: Death of an Unsigned Band
23. Carol Shields: Pikkuseikkoja [Small Ceremonies]

Huhtikuu
24. Siri Hustvedt: The Blindfold
25. Turkka Hautala: Paluu
26. Alice Munro: Liian paljon onnea [Too Much Happiness]
27. Mark Oliver Everett: Things the Grandchildren Should Know
28. Carol Shields: The Box Garden
29. Bo Carpelan: Kesän varjot [Berg]

Toukokuu
30. Iris Murdoch: A Fairly Honourable Defeat
31. Iris Murdoch: Hiekkalinna [The Sandcastle]
32. Tim Thornton: The Alternative Hero
33. Iris Murdoch: Meri, meri [The Sea, the Sea]
34. Siri Hustvedt: Amerikkalainen elegia [The Sorrows of an American]

Kesä–elokuu
35. Enid Blyton: Seikkailujen sirkus [The Circus of Adventure]
36. Peter J. Conradi: Iris Murdoch: A Life
37. Johan Bargum: Syyskesä [Sensommar]
38. Joel Haahtela: Kaksi kertaa kadonnut
39. Joel Haahtela: Naiset katsovat vastavaloon
40. Joel Haahtela: Tule risteykseen seitsemältä
41. Joel Haahtela: Elena
42. Joel Haahtela: Perhoskerääjä
43. Joel Haahtela: Lumipäiväkirja
44. Joel Haahtela: Katoamispiste
45. David Nicholls: One Day
46. Hannu Väisänen: Apupata
47. Richard Yates: Revolutionary Road [Revolutionary Road]
48. Iris Murdoch: An Accidental Man
49. Ian McEwan: Mustat koirat [Black Dogs]
50. Colm Tóibín: Brooklyn [Brooklyn]
51. Alan Bennett: Epätavallinen lukija [The Uncommon Reader]
52. Colm Tóibín: The Blackwater Lightship
53. Sofi Oksanen: Puhdistus
54. Irvine Welsh: Glue
55. Petri Tamminen: Elämiä
56. Petri Tamminen: Miehen ikävä
57. Iris Murdoch: The Sacred and Profane Love Machine
58. Kauko Röyhkä: Kreikkalainen salaatti
59. Erlend Loe: Hiljaiset päivät Nigellan lumoissa [Stille dager i Mixing Part]
60. Astrid Lindgren: Yksityisetsivä Kalle Blomkvist [Mästerdetektiven Blomkvist]

Syys–lokakuu
61. Emer McCourt: Elvis, Jeesus ja minä [Elvis, Jesus and Me]
62. Helen Walsh: Go to Sleep
63. Riikka Pulkkinen: Raja
64. David Nicholls: Starter for Ten
65. Jaana Kapari-Jatta: Pollomuhku ja Posityyhtynen
66. Astrid Lindgren: Kalle mestarietsivä [Mästerdetektiven Blomkvist lever farligt]
67. F. Scott Fitzgerald: The Great Gatsby
68. Johan Bargum: Kesäpoika [Sommarpojken]
69. Astrid Lindgren: Ryöstetty Rasmus ja mestarietsivä [Kalle Blomkvist och Rasmus]
70. David Nicholls: The Understudy
71. Enid Blyton: Seikkailujen joki [The River of Adventure]
72. J. K. Rowling: Harry Potter ja viisasten kivi [Harry Potter and the Philosopher's Stone]
73. J. K. Rowling: Harry Potter ja salaisuuksien kammio [Harry Potter and the Chamber of Secrets]
74. J. P. Pulkkinen: Pieni kaistale maata

Marraskuu
75. Nicole Krauss: Great House
76. J. K. Rowling: Harry Potter ja Azkabanin vanki [Harry Potter and the Prisoner of Azkaban]
77. J. K. Rowling: Harry Potter ja liekehtivä pikari [Harry Potter and the Goblet of Fire]
78. Dan Rhodes: Taputtavat pikku kätöset [Little Hands Clapping]

Joulukuu
79. J. K. Rowling: Harry Potter ja feeniksin kilta [Harry Potter and the Order of the Phoenix]
80. J. K. Rowling: Harry Potter ja puoliverinen prinssi [Harry Potter and the Half-Blood Prince]
81. J. K. Rowling: Harry Potter ja kuoleman varjelukset [Harry Potter and the Deathly Hallows]
82. Helmi Kekkonen: Valinta
83. Iris Murdoch: The Black Prince
84. Joe Dunthorne: Submarine
85. S. E. Hinton: Olimme kuin veljet [That Was Then, This Is Now]
86. Joel Haahtela: Traumbach

2011 oli loistava lukuvuosi. Sain luettua täsmälleen yhtä monta kirjaa kuin viime vuonna, vaikka silloin lomailin kolme ja puoli kuukautta ja tänä vuonna vain kuukauden. Ja mitäpä määrästäkään, mutta se laatu!


(Suurin osa kuvan kirjoista ei liity tapaukseen.)

Vuoden hienoimpia hetkiä tarjosivat mm. Hustvedt, Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville, Potterit, Nicholls, Shields, Krauss, Murdoch ja tietysti Haahtela (jo neljättä vuotta peräkkäin). Luin myös ilahduttavan monta uutuuskirjaa, aiemmin on ollut tapana laahata jälkijunassa.

Tänä vuonna lukemistani kirjoista
– 80 oli kaunokirjallisuutta, 6 jotain muuta
– 45 oli naisten kirjoittamia, 41 miesten
– 31 oli englannista suomennettuja
– 23 oli englanniksi kirjoitettuja
– 21 oli suomeksi kirjoitettuja
– 6 oli ruotsista suomennettuja
– 3 oli norjasta suomennettuja
– 1 oli ranskasta suomennettu
– 1 oli saksasta suomennettu.

Tänä vuonna uskalsin myös jättää kesken aika monta kirjaa, varmaan kymmenkunta. Niitä en ryhdy listaamaan, kaikkia en enää edes muista.

Sarjakuviakin tuli nautittua melko paljon. Niistä en ole pitänyt kirjaa, mutta muistan lukeneeni Adrian Tominen lisäksi monia muitakin vanhoja suosikkejani. Olisi kiva kirjoittaa tänne enemmän sarjakuvajuttuja, toivottavasti sitten ensi vuonna.

Ensi vuoden lukupinossa odottaa kaikenlaista jännää. Seuraavana saattaa olla vuorossa jo pari kuukautta lainassa ollut Murakamin Kafka rannalla, sitä on moni kehunut. Houkuttaisi kokeilla myös Jonathan Franzenin ja Michael Cunninghamin ylistettyjä uutuuksia. Eilen olin itse asiassa vähällä ostaa molemmat englanninkielisinä pokkareina, mutta lopulta en rohjennut, kun kirjailijat ovat toistaiseksi itselleni ihan vieraita. Olisikohan sittenkin kannattanut...

Kiitos kaikille teille, jotka olette pysyneet kyydissä, vaikka matkanteko on välillä takkuillut. Blogi täyttää pian kaksi vuotta, eiköhän se pystyssä pysy jatkossakin. Hyvää uutta vuotta!

tiistai 15. marraskuuta 2011

Seitsemän vuoden kuuntelut

Last.fm-profiilini täyttää tänään seitsemän vuotta. Sinä aikana olen ehtinyt kuunnella tietokoneella yhteensä 116518 musiikkikappaletta, useimmat niistä työpaikalla.

Seuraavassa viisikymmentä kuunnelluinta yhtyettä/artistia kappalemäärineen:

1. The Clientele 3354
2. Joy Division 2957
3. Galaxie 500 1903
4. The National 1569
5. Pixies 1262
6. The American Analog Set 1189
7. The Kingsbury Manx 1028
8. The Fall 912
8. Teenage Fanclub 912
10. Black Flag 889
11. Popsicle 878
12. The Radio Dept. 863
13. The Horrors 839
14. The House Of Love 820
15. Nirvana 816
16. The Verve 815
17. Suede 812
18. Nada Surf 808
19. Tindersticks 794
20. Interpol 767
21. The Church 739
22. The Field Mice 736
23. Codeine 708
24. Minor Threat 704
25. Manic Street Preachers 682
26. Ronderlin 651
27. Pavement 636
28. The Lemonheads 634
29. The Thermals 578
30. Kauko Röyhkä 560
31. Ride 555
32. Bad Religion 545
33. Slowdive 523
34. Editors 515
35. The Lucksmiths 513
36. Silverbullit 499
37. Granada 498
38. Stereolab 497
39. Magnapop 483
40. The Sound 482
41. Hole 480
42. The Feelies 462
43. Oasis 448
44. Geneva 446
45. The Boo Radleys 444
46. Secret Shine 438
47. Death Cab for Cutie 437
48. dEUS 427
49. Elbow 419
49. Echo & The Bunnymen 419

Tässä olisi ollut ainekset melko mojovaan soittolistaan ja armottomaan analysointiin, mutta annettakoon numeroiden tällä kertaa puhua puolestaan.

torstai 18. helmikuuta 2010

Popkiss ja tilastonikkaroinnin ilot

Kuten useimmat last.fm-käyttäjät tietänevät, palvelusta on helppo tarkistaa, mitä kappaleita on tullut kuunneltua miltäkin yhtyeeltä ja moneenko kertaan (esimerkiksi kaikki kuuntelemani Galaxie 500 -biisit ovat tässä). Huomasin kuitenkin vasta hiljattain, että sieltä saa näkyviin myös jokaisen kappaleen kaikki soittokerrat (14.2.2005 lähtien; sitä vanhemmat kuuntelutiedot eivät tallentuneet yhtä tarkasti). Eniten kuuntelemani kappale on Blueboyn Popkiss, ja sen kaikki 121 kuunteluajankohtaa näkyvät tässä.



Näköjään siis kuulin Popkissin ensimmäistä kertaa 14.6.2005. Toden teolla se upposi seuraavalla viikolla, mp3 juuttui soittimeen 23.6. Kappaleesta tuli todellinen kestosuosikkini, ja kuunteluja on kertynyt tasaisesti vuosittain. Välillä on ollut piikkejäkin, kuten toukokuussa 2006, jolloin sain hankittua tuon Sarah Recordsin vuonna 1993 julkaiseman seiskatuumaisen eBaystä. En tiedä mitä normaali ihminen tuollaisilla tiedoilla tekisi, mutta tilastonikkareille ne avaavat monia mahdollisuuksia. Samoin stalkereille, sillä linkkeihin voi tietysti vaihtaa kenen tahansa käyttäjätunnuksen omansa tilalle.

Jaa miltä se Popkiss sitten kuulostaa? Sen kertovat Spotify, jossa tosin on merkitty biisin nimeksi tekijätiedot eli "Stewart/Girdler" (laulaja Keith Girdler on valitettavasti jo kuollut), ja YouTube:



Eihän tuo mikään oikea video ole, mutta mutruhuuli sopii kyllä kuvitukseksi.

(Niin, ja nyt ei sitten puhuta tästä toisesta Blueboysta:



Ihan kiva kuulla tuokin pitkästä aikaa, mutta kuten muistelinkin, länkytys käy helposti hermoille.)

LISÄYS 190210:
Yhdeksänkymmenentuhannen last.fm-kuuntelun raja ylittyi sopivasti eilen. Biisi nro 90 000 oli kaiketi The Lemonheadsin If I Could Talk I'd Tell You, maailman parhaita biisejä sekin!