Viimeinen pari uunista ulos

Vielä yhdet joulusukat.

Malli 52 s, ranskalainen kantapää, nauhakavennus. Koko 42.
Lanka Novita 7 veljestä Raita 894
Menekki n. 120 g
Puikot 3,5 mm bambusukkikset

Kyynärpää vihoittelee nyt ihan tosissaan. Ymmärsin kyllä heti alkajaisiksi että ylirasituksesta on kyse, mutta uskoahan ei voi ennenkuin kokeilee. Puikot jätin rauhaan ihan niinnkuin itselleni lupasin.

Ehkä virkata voisi? Yhden illan virkkaussession jälkeen kyynärpää oli jäykempi kuin koskaan. Ei siis puikkoja eikä koukkuja. Parsimattomien sukkien pino kasvaa. Ehkä sitä kasvua voisi vähän hillitä tässä neule- ja virkkaustauon aikana? No ei voi. Kyynärpää kipeytyy näköjään kaikesta mitä teen pitkään käsi koukistettuna. Vaan yksi lankoihin liittyvä asia on jota voin tehdä. Keriä auki sotkuisia lankakeriä ja järjestellä lankoja. Nyt ovat sitten langatkin hyvässä ojennuksessa, mitäs sitten? Sudokuja?

Missä on paikka paikan päällä...

...siinä on markka markan päällä, sanoi vanha kansa. Ihan siitä syystä en aina paikkaa sukkia, vaan siksi että niistä ei vain raaski luopua. Ja taas ne kaipaavat paikkausta.

Jo kertaalleen paikatuissa sukissa ruskeat raidat tuppaavat kulumaan puhki, mutta mustat kestävät hyvin. Siihen on syynsä. Mustat raidat ovat Novita Nallea, joka sisältää polyamidia ja kestää loistavasti kulutusta. Ruskeat raidat ovat Noro Kureyon Sockia, joka on puhdasta villaa eikä kestä kulutusta kuin nimeksi.

Erehdyin ihan muistamaan että tuo sukkaversiokin on puhdasta villaa, sillä se todellakaan ei ole sukkalangoista kestävintä. Kiitos korjauksesta, Judiuni.

Noro Kureyon kutistuu konepesussa, mitä Nalle ei tee. Sukat pysyvät jotenkuten ryhdissä ja jalkaan sopivina Nallen ansiosta. Siinäpä loistava parivaljakko. Joskus vähän halveksittu Nalle kannattelee hienostelevaa hentoa Noroa. Molempia tarvitaan tässä sopassa.