Rusetilla tuunatut huopatöppöset

Kahdet huopatossukat kaipasivat "sitä jotakin". Sitten "se jokin" löytyi.

Tossut Ullan ohjeella jo aiemmin neulotut
Rusetit Mielityn ohjeella
Lanka Kaksinkertainen hahtuva, tikkauksessa nimetön beige sukkalanka
Puikot 5 mm bambusukkapuikot
Huovutus Kahteen kertaan 40°C kirjopesussa

Ei tarvittu helmiä, blingblingiä tai kukkia. Vain rehelliset huoparusetit, ja lempitossut paranivat entisestään. Rusettien neulominen on sopivan pieni ja lyhyt projekti vihoittelevalle kyynärpäälle, joka saa nykyään ekstrarääkkäystä hiihdosta. Tajusin hiljattain että arkiasuntoni pihasta lähtee latu, joka muutaman sadan metrin päästä liittyy useiden kilometrien mittaiseen valolatuun. Neulehulluus saa tehdä tilaa urheiluhulluudelle! Pitkästä aikaa hiihtäminen on kivaa. Niin rankkaa se on että ihan joka päivä ei hiihtämään voi mennä, muuten uupuu. Minä näet osaan hiihtää vain täysillä.

Tossut Ullan ohjeella jo aiemmin neulotut
Rusetit Mielityn ohjeella
Lanka Kaksinkertainen hahtuva, tikkauksessa nimetön beige sukkalanka
Puikot 5 mm bambusukkapuikot
Huovutus Kahteen kertaan 40°C kirjopesussa

Vaikka matto ja rusetit näyttävätkin vaaleammilta tässä kuvassa, ovat ne täsmälleen samanväriset kuin ylemmässä kuvassa. Kameran käsisäädöistä huolimaatta jotain automaattista tapahtuu kun suuntaan linssin tummempia tossuja kohti. Liekö tuo niin vakavaa, kun ei olla läheskään alan ammattilaisia.

En usko että hiihtäminen varsinaisesti pahentaa tenniskyynärpäätä, vaan päinvastoin vahvistaa käden lihaksia, mikä edesauttaa paranemista ja myöhemmin ennaltaehkäisee vaivan uusiutumista. Edistyminen on vain niin hidasta... aurinko paistaaa, ja latu kutsuu!

Hitaasti kiiruhtaen

Koleat talvisäät saavat minut viluiseksi, niin viluiseksi etteivät villasukatkaan aina pidä varpaitani lämpöisinä. Kahta kotia kun asun niin tossujakin tarvitsen kahdet.

Malli Ullasta
Lanka Novita Huopanen
Menekki 161 g
Puikot 8 mm KnitPro pyörö
Huovutus 40° C hienopesu kertaalleen

Edelliset huopatossuni ovat edelleen käytössä, ja  vaikka himoitsin niiden tuunausta heti valmistumisen jälkeen niin tuunaamatta ovat. Silloin haaveilin ehkä helmien ompelusta, mutta nyt mielessäni on kuva virkatuilla pyörylöillä koristelluista tossuista. Vannomatta paras. Tuunattavaa on nyt kaksin verroin.

Huopastossut tikutin yhden lauantaipäivän aikana, ja ihme kyllä en saanut kättäni kipeäksi. Syyksi arvelen sen että neuloin ne sohvalla puolittain makaavassa asennossa, jolloin kyynärpääni sai olla lähes suorassa. Harmi että arkiasunnollani ei ole sohvaa, vaan joudun neulomaan perinteisesti nojatuolissa TV:n edessä. Sitä voin tehdä vain silloin tällöin vähän kerrallaan.

En pointe pulloverin etu- ja takakappaleet ovat valmiit ja yhteen ommellut, ja ensimmäinen hiha on tekeillä. Drops Kid-Silk on paitsi kevyttä ja ihanaa, myös erittäin sähköistyvää ja pölyä ja roskaa keräävää. Tuleepahan imuroitua vähän useammin (no ei!).

Malli on yksinkertainen ja hyvin suunniteltu, mutta pienoinen pelko hiipii siitä että se on vähän turhan lyhyt minun makuuni. Hihojen toteutus on samantapainen kuin yhdessä hiljattain purkamassani itse suunittelemassani (hah!) laatikkomaisessa 80-luvun tummansinisen pirkkalangan ja sähkönsinisen mohairin yhdistelmässä. Purkaminen sujui kuin tanssi, sillä hihat olin neulonut olkapäiltä poimituista silmukoista pyörönä. En pointessa hihat tehdään muuten samoin, mutta tasona. Saumojen ompelu on lievästi sanottuna mielenkiintoista, kun mohairlanka pyrkii lentoon ja meinaa karata neulansilmästä!