Kirjamessut tulevat, oletko valmis!

 

Syksyinen tervehdys täältä jostain hyhmästä, jota kai niiksi kuuluisiksi ruuhkavuosiksi kutsutaan. Työt ovat imaisseet minut mukaansa, lapsen päiväkotiarki on alkanut, flunssat tulevat ja menevät, illat pimenevät, kirjapinot kasaantuvat. Kaikkea sitä semmoista, tiedättehän.

Vaan huomenna alkavat Helsingin kirjamessut vuosimallia 2021! Jihuu! Sinne minäkin pääsen ja ihan bloggaripassilla jopa. Viime vuoden virtuaalimessuilta katsoin imetyksestä ja vauvaelämästä väsyneenä vain yhden haastattelun, David Foster Wallacen Päättymättömän riemun suomentajan Tero Valkosen ja kustannustoimittaja Samuli Knuutin välisen keskustelun. Muistaakseni se oli oikein mielenkiintoinen. Muuhun ei jaksamiseni silloin riittänyt.

Nyt on onneksi toisin, vaikka ihan huippuvuosieni messusuorituksiin en taida yltää. Suunnitelmana on nuohota messut edestakaisin ja ympäri sunnuntaina, mutta jos kävisin messuilla kaikkina päivinä, saattaisin harkita seuraavia ohjelmanumeroita:

Torstaina 28.10.

Klo 10.30 TIEDETORI: Yliluonnollinen sota (Kruununhaka)

Satumaarit Myllyniemen haastattelu sotavuosien 1939-1945 yliluonnollisista kokemuksista. Varmasti kiinnostavaa!

Klo 11.00 Kolme rukousta äidille (Esplanadi)

Anna-Liisa Ahokummun uusin romaani Kolme rukousta äidille on lukulistallani. Omasta synnytyskokemuksestani en ole ihan kokonaan itse vieläkään toipunut.

Klo 13.00 Löytöretkiä Helsingin seudulle (Vallisaari)

40 kävelyreittiä, kartat ja kohteet, tässä luvataan. Etenkin oman lapsen myötä innostuin lähiseutumatkailusta ja kävelemisestä, tästä esityksestä voisi saada hyviä vinkkejä uusiin seikkailuihin.

Klo 13.30 Holly (Töölö)

Maisku Myllymäen upea romaani oli kirjasyksyni timantti. Tämä on ihan ehdoton!

Perjantaina 29.10.

Klo 10.30 Giljotiini (Hakaniemi)

Joonas Kallosen Giljotiini on loistoromaani, yhden päivän sisälle sijoittuva tarina terrorismista ja hajonneesta perheestä. Suositus!

Klo 11.30 Suruttomat (Hakaniemi)

Venla Hiidensalo on taitava ja hänen romaaninsa menevät syvälle taiteilijuuteen. Suruttomat meni puolestaan hyvin syvälle tunteisiini kuvaamalla perheensisäistä typerryttävää vallankäyttöä ja sen vaikutuksia.

Klo 13.00 Työrauhaa kirjailijakodissa (Töölö)

Sain ilon ja kunnian vierailla Eeva Joenpellon kirjailijakodissa Lohjan Sammatissa viime kesäkuussa. Oli aivan ihastuttava retki ja vierailukohde! Tänä vuonnahan on 100 vuotta Eeva Joenpellon syntymästä. Juhlavuoden kunniaksi talossa asuneet kirjailijat Tuomas Kyrö, Aki Ollikainen, Maritta Lintunen ja Marianna Kurtto kokoontuvat yhteen keskustelemaan Joenpellon kirjailijakodin vaikutuksesta tuotantoonsa.

Klo 15.30 Ameriikan lapset: Suomalaislasten elämää Amerikassa (Kumpula)

Karoliina Suoniemen mainion lasten tietokirjan Ameriikan lapset olen vastikään lukenut, mutten vielä ole blogannut siitä. Kirja avaa mainiosti siirtolaisten elämää, matkaa valtameren yli, syitä ja seurauksia, arkea ja juhlaa. Ihana tietopaketti, jota aion hyödyntää seiskojen kanssa historiantunneilla, kun käsittelemme aihetta.

Lauantaina 30.10.

Klo 11.30 Tiedonjano (Kruununhaka)

Esko Valtaojaan en vain kyllästy sitten millään. Mistä hän ammentaa kaiken tietonsa? Siihen kenties haastattelussa vastataan.

Klo 12.00 KirjaKallion paneeli: Rehellisesti rakkaudesta (Kirjakallio)

KirjaKallion ohjelmisto on perinteisesti ollut käytännössä koko Kirjamessujen timanttisinta. Rehellisesti rakkaudesta keskustelemassa J. S. Meresmaa, Niina Mero, Jani Toivola ja Anna Karhunen.

Klo 13.30 Oodi Berliinille & Sinun, Margot (Esplanadi)

Jo tämän ohjelman otsikko saa melkein itkemään. Pääsisipä taas Berliiniin! Pääsisipä! Kaikki Berliiniin liittyvä kiinnostaa, ja tässä keskustelussa saa irti kaksi eri näkökulmaa, Juhani Seppovaaran ja Meri Valkaman.

Klo 14.30 Rottien pyhimys (Hakaniemi)

Valitsimme Anneli Kannon Rottien pyhimyksen työpaikan lukupiirin (!!) syksyn kirjaksi. En ole sitä vielä lukenut, mutta haastattelu varmasti saisi lukemiseen puhtia.

Sunnuntaina 31.10.

Klo 10.30 Tieto, valetieto, huuhaa - Mistä tietää mikä on totta? (Vallisaari)

"Miksi terveys herättää tunteita? Uskoako influenceria vai asiantuntijaa? Miksi rokote ja ruoka kuumentavat tunteita? Keskustelemassa Terveys ja humpuuki -kirjan kirjoittanut Juha Matias Lehtonen, Superhyvää keholle! -kirjan kirjoittanut ravitsemusterapeutti Leena Putkonen sekä Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri ja tietokirjailija Ulla Järvi. Juontajana tietokirjailija Tiina Raevaara."

Tästä aiheesta olemme jutelleet viime aikoina paljon koulussa, siis siitä, mistä erottaa tieto ja mielipiteet, valeuutiset, propaganda ja huuhaa. Kiinnostava teema!

Klo 12.00 KirjaKallion paneeli: Totuus taiteen takana (Kirjakallio)

"Kenen äänet taiteessa ja mediassa kuuluvat? Millaista tilaa kaivataan lisää? Sunnuntain
paneelikeskustelulla halutaan rohkaista avointa keskustelua moninaisuudesta ja
valtarakennelmista."

Klo 12.30 Äidiksi tuleminen (Esplanadi)

Minja Koskelan Äidiksi tuleminen oli minulle todella tärkeää luettavaa keväällä, vaikken saanutkaan siitä koskaan kirjoitettua mitään. Se tuntuu kirjana puhuvan minun kieltäni, sanoittavan ajatuksiani äidiksi tulemisesta. Hieno teos, jonka toivon olevan monelle muullekin hyödyksi. Ehkä luen sen joskus uudelleen. 

Klo 15.00 Tympeät tytöt - Aikuistumisriittejä (Kirjakallio)

"Räjäytetään tyttöyden raja-aidat! Tympeät tytöt -kirjan värejä, suloisuutta ja vastarintaa pursuavat sarjakuvat iskevät tyttöyden kipupisteisiin. Kirja on riemastuttava ja tuiki tärkeä teos ahtaista asenteista ja arvoista, kehosta ja ulkonäöstä, pelosta ja miellyttämisen halusta. Tympeät tytöt eivät etsi syntipukkia, vaan joutuvat kerta toisensa jälkeen toteamaan, että asenteet elävät kaikkialla yhteiskunnassamme, myös heissä itsessään."

Mitä vinkkejä sinulla on messuille vai menetkö fiiliksen mukaan? Vai etäiletkö tällä kertaa?

Kirjamessutärpit nuorille ja entisille nuorille

Helsingin kirjamessut ovat käynnistyneet tänään ja Messukeskus on täynnä kirja-asiaa seuraavien neljän päivän ajan. Kirjanystävän onnellinen viikonloppu tulossa siis. Tosiasia tosin on, että kirjamessut aiheuttavat aina etukäteen hemmetinmoisen kihinän mielessä, mutta kun H-hetki koittaa, on yleensä sen verran uupunut syksyn muista tohinoista, että suuri osa etukäteen suunnitelluista tärpeistä jää katsastamatta.

Tänä vuonna ajattelin vinkata messuohjelmasta bongaamistani nuoriin ja nuortenkirjallisuuteen liittyvistä ohjelmanumeroista, sillä teema on ihan työnkin puolesta minulle nyt tärkeä, ja toki muutenkin. Kaikki nämä ohjelmat sopivat erinomaisen hyvin myös kaikille meille entisille nuorille, joten ei hätää, varttuneempi messuvieras, nämä tärpit on tarkoitettu myös sinulle.

Torstain ohjelma jää nyt sivuun, vaikka paljon kiinnostavaa on tänäänkin ollut tarjolla. Itse aloitan messuilun huomenna perjantaina.

Perjantai 27.10.

Lukupiiri: Poika – Murha seitsemännellä luokalla (klo 10.30–11.00 KirjaKallio)

Luin L. K. Valmun tuoreen nuortendekkarin nyt syksyllä, ja kiinnostaisi kyllä kuulla, mitä muut lukijat ovat saaneet siitä irti!

Vihan ja inhon internet (klo 11.00–11.30 KirjaKallio)

Johanna Vehkoo ja Emmi Nieminen kertovat tuoreesta kirjastaan, joka käsittelee netin julmuutta. Tämä kirja on ihan must read.

Miksi kuuntelisin kirjan? Kokemuksia äänikirjoista (klo 11.30–12.00 Mika Waltari)

Digitalisaation ja lukuaikapalveluiden mahdollisuudet. Miten milleniaalit saadaan innostumaan kirjallisuudesta? (Siinä vasta kysymys...)

KirjaKallion paneeli: Netissä on kaikki, mihin tarvitaan kirjaa? (klo 12.00–13.00 KirjaKallio)

Mitä kirjallisuus voi tarjota somen kaikkivoipuuden kanssa kilpaillakseen? Miten kirjan pitäisi kehittyä säilyttääkseen merkityksensä? Kiinnostavan kuuloinen paneeli, kunpa ehtisin tähän!

Pimeä netti (klo 13.00–13.30 KirjaKallio)

Tositarinoita netin underground-ilmiöistä ja ihmisistä. Mitä sieltä paljastuu?

Helena Waris: Linnunsitoja (klo 15.00–15.30 KirjaKallio)

Linnunsitoja oli aivan mahtava lukukokemus! 

Vaihtoehtoinen Suomi! (klo 17.00–17.30 Kullervo)

Anne Leinonen, J. Pekka Mäkelä ja Johanna Sinisalo visioimassa Suomen nykyisyyttä ja tulevaisuutta scifi-hengessä. Tätä ei voi jättää väliin.

Avaruuden luotaajat – Ihminen ja maailmankaikkeus (klo 17.30–18.30 KirjaKallio)

Shimo Suntilan, J. Pekka Mäkelän, Jussi Katajalan ja Linnea Peurakosken keskustelu tarinankerronan suurista kuvioista ja ihmiskunnan matkasta tulevaisuuteen. Vau!

Lauantai 28.10.

Aamuni alkaa WSOY:n, Tammen ja Johnny Knigan tarjoamalla bloggariaamiaisella. Sen jälkeen onkin hyvin ravittuna energiaa kohdata oletettavasti ruuhkaisimman messupäivän haasteet.

KirjaKallion paneeli: Rohkeinta on rakastaa itseään (klo 12.00–13.00 KirjaKallio)

Tämä on niin tärkeä aihe, ettei voi missata. Itsensä hyväksymisestä ovat keskustelemassa Saara Sarvas, Nadja Sumanen, Viima Lampinen, Kalle Laanterä, Victoria Odum ja Nora Dadu.

Nadja Sumanen: Terveisin Seepra (klo 13.00–13.30 KirjaKallio)

Kirja oli mahtava, tätä haluan kuunnella.

Anne-Mari Jääskinen: Mitä sä rageet? #Tunteita sikanolosta sairaan siistiin (klo 14.00–14.30 KirjaKallio)

Tunnetaidoista ja niiden opettelusta julkaistu kirja sisältää tietoa ja kehon ja mielen harjoituksia. Kuulostaa hyvältä aikuisenkin korvaan.

Anne Leinonen: Kirjanoita (klo 15.30–16.00 KirjaKallio)

Kirjanoita on vielä odottamassa lukemistaan, mutta odotukset ovat kovat. Ehkä uskaltaudun kuuntelemaan haastattelua spoilereita pelkäämättä.

Elina Rouhiainen: Muistojenlukija (klo 16.30–17.00 KirjaKallio)

Ah, alkusyksyn huippuja tämä kirja! Kiinnostavaa kuulla siitä enemmän nyt kun kirja on luettu ja hyväksi koettu.

Sunnuntai 29.10.


Vielä jaksaa kolmannenkin päivän. Olen yleensä pitänyt kirjamessujen sunnuntaista, vaikka silloinkin väkeä riittää. Muuten tunnelma on usein jollain tapaa tyynempi kuin lauantaina. Kannattaa kokeilla.


Mauri Kunnas: Koiramäen Suomen historia (klo 12.00–12.30 Aleksis Kivi)

Rakastan Mauri Kunnaksen kirjoja ja erityisen paljon pidän Koiramäen tarinoista. Nyt julkaistu Suomen historiaa läpikäyvä teos on ehdottomasti hankittava omaksi ja toivottavasti muidenkin iloksi.


Suomen kirjailijaliitto esittää: Miten sytyttää nuorten lukuinto? (klo 12.30–13.00 Takauma)

Tämä keskustelu on käytävä kuuntelemassa ihan jo "viran" puolesta. Leena Paasio-Leimola, Kalle Veirto ja Ilmi Villacís pohtivat nuorten ja kirjailijoiden kohtaamisia ja sitä, mitkä teemat puhututtavat nyt.


Jani Saxell: Tuomiopäivän karavaani (klo 13.00–13.30 Aino)

Ah, ah, ah! Saxellin huimaavan hieno sarja on saanut kolmannen osansa (joka odottaa minulla pinossa lukuvuoroaan, pian pian!), enkä toki voi jättää tätä haastattelua väliin. Saxellin kirjat ovat haastavia mutta palkitsevia. Suosittelen, ne ovat turhan paljon piiloon jääneitä helmiä.


WORD – Mikä innostaa nuoret miehet lukemaan? (klo 13.30–14.00 KirjaKallio)

Elisan käynnistämä hanke nuorten miesten lukuinnon kasvattamiseksi. Tämä kuuluu niin ikään työminulle kuin nenä päähän, joten kiinnostuneena menen kuulemaan, mistä on kyse. Keskustelemassa Mikko Sarjanen, Akseli Anttila ja Ilmi Villacís.


Neljän päivän näytelmä (klo 16.00–16.30 KirjaKallio)

KirjaKallio ja Kansallisteatteri toteuttavat neljässä päivässä näytelmäversion kotimaisesta nuortenromaanista. Tätä kirjoittaessani on jo paljastettu, että käsittelyyn pääsee Nadja Sumasen Rambo (jes!).


KirjaKallion runoklubi (klo 16.30–17.30 KirjaKallio)

Proosaa, lyriikkaa, open mic, spoken word – tervetuloa lukemaan omia tekstejäsi!


Nähdään messuilla, moikataan kun tavataan!

Kirjamessukuhinoita

Helsingin Kirjamessut tältä vuodelta taitavat olla omalta osaltani niin sanotusti valmista kauraa. Olin messuilla muutaman tunnin torstaina töiden jälkeen, perjantaina puolestapäivästä alkaen ja tänään lauantaina aamuyhdeksästä puoli kuuteen. Eiköhän tämä riitä, vaikka huomenna onkin vielä paljon kiinnostavaa ohjelmaa tarjolla. Messuille osallistuin siis Bloggaripassilla, mistä kiitos järjestävälle taholle.

Torstaina keskityin tekemään alustavaa tutkimustyötä antikkapuolella. Pitkän työpäivän päälle olo ei ole kovin vastaanottavainen, ja siksikin torstai on hyvä kirjamessupäivä väljyytensä vuoksi. Antikvaariset kirjamessut kiehtovat minua vuosi vuodelta enemmän, ja löysinkin nopeasti etsimäni kokoelmastani puuttuvan Irvingin oman hyllyn täydennykseksi. En varmastikaan ole kovin sofistikoitunut antikkapuolen kiertäjä, sillä makuni on aivan tavanomainen, mutta yhtä kaikki on nautinnollista antaa silmien vilistää pitkin kirjanselkämysrivejä omien mieltymystensä perässä.

Yhden haastattelun ehdin käydä kuuntelemassa. Tutkija Saara Jantusen tuore Infosota-kirja on hurjan mielenkiintoisen kuuloinen. Siitä ja muutenkin väärästä tiedosta Jantusen kanssa keskusteli Sofi Oksanen. Tilaisuus oli todella suosittu, ja koska se oli päivän viimeisessä aikaikkunassa, loppuosaa häiritsivät huomattavasti toistuvat kolmekieliset kuulutukset messujen sulkeutumisesta.

Perjantain messupäiväni alkoi puolilta päivin. Päädyin heti ensimmäiseksi kuuntelemaan Laura Lindstedtiä, jota haastatteli aina yhtä hurmaava Marko Gustafsson. Lindstedt kertoi uudesta romaanistaan Oneiron, joka on herättänyt uteliaisuuteni jo aiemmin, mutta viimeistään tämä esiintyminen herätti pakonomaisen tarpeen lukea kirja mahdollisimman pian. Kirja kuuluukin messuhankintoihini ja olen sen lukemisen jo aloittanut. Lindstedt myös luki pätkän kirjastaan haastattelun aikana. Ääneen lukemista on ihanaa kuunnella.

Kirjakahvilassa sujahti muutama hetki iltapäivästä erinomaisesti skumpan ja kiinnostavien haastattelujen myötävaikutuksella. Ensin kuuntelimme ystäväni kanssa historiantutkija Inkeri Koskisen ja toimittaja Tuomas Murajan keskustelun Koskisen uudesta kirjasta Villi Suomen historia. Kirja alkoi (tietenkin!) kiinnostaa, ja keskustelu oli muutenkin erinomainen sivuten tieteen ja näennäistieteen kahnauksia, faktoja ja valheita sekä kansallisromanttista tarvetta rakentaa kansan historiallista suurkertomusta. Koskinen huomautti, että näennäistieteen ja tieteen erottaa moni seikka, mutta yksi olennaisimmista on se, että näennäistieteestä puuttuu (paikoittaisesta mielikuvituksellisuudestaan huolimatta) luovuus: se kun ei koskaan korjaa itseään, toisin kuin oikea tiede, jolle se on elinehto.

Saimme joukkoomme lisävahvistusta ja jäimme Kirjakahvilaan vielä toisenkin keskustelun ajaksi, jossa professori Jaakko Hämeen-Anttila ja toimittaja Venla Rossi kertoivat uudesta kirjastaan Nälästä nautintoihin ja sen teemasta, ruokakulttuurin historiasta ja muutoksesta. Lyhyessä ajassa opin muun muassa sen, että ulkona syöminen ja katukeittiöt ovat "ikiaikaisia", vaikka varsinainen fine dining onkin vasta Ranskan vallankumouksen jälkeinen tuote.

Perjantain kohokohta oli sananvapautta ja propagandaa käsittelevä keskustelu, johon osallistuivat Sofi Oksanen, toimittaja Jussi Niemeläinen ja tutkija Saara Jantunen. Puhetta johti tutkija Charly Salonius-Pasternak. Oksanen kaipaa peruskouluun tieteellisen työn ja diskurssianalyysin perusteita, Niemeläinen toivoo yhteiskunnasta sellaista, ettei propagandaan uskottaisi ja Jantunen kyseenalaistaa luutuneet käsityksemme esimerkiksi itsenäisyyden merkityksestä. Sananvapaus ja ennakkosensuurin puute takaa sen, että propagandallakin on oikeus tulla esiin, jos joku sitä haluaa tuottaa. Tästä keskustelijat olivat yksimielisiä, vaikka kritisoivatkin propagandan ilmenemismuotoja ja voimakkuutta.

Suuryleisön keränneen keskustelun jälkeen puikkelehdin pienemmälle Takauma-lavalle, jossa puheenaiheena olivat digitaaliset ihmistieteet. Professori Mikko Tolosen johtama keskustelu oli lämminhenkinen ja hauska, vaikka hieman kritisoisin nuutuneita humanistiläppiä. Humanistikin kyllä osaa käyttää tietokonetta ja ymmärtää digitalisaation päälle, ei hätää!

Tästä teemasta olikin hyvä jatkaa kohti oluttuopposta ja päivällistä hyvässä seurassa.

Tämä aamu alkoi jo yhdeksältä kirjabloggareille järjestetyllä Messubrunssilla. Ella Kanninen haastatteli joukkoa esikoiskirjalijoita ja keskustelua herui esiin muutenkin varsin mukavasti. Yllättäen tekisi mieli lukea kaikki esiin nostetut kirjat, joista yksikään ei ollut vielä tähän mennessä päätynyt haaviini. Muutosta tilanteeseen on luvassa!

Paikan päälle saapui myös Katja Kettu, joka kertoi uudesta romaanistaan Yöperhonen. Se odottelee minua kirjastossa (satojen ihmisten varausjono on edennyt ihmeen sutjakkaasti), ja kunhan saan kirjan käsiini, uppoudun siihen hetimmiten – sen verran Kettu sai uteliaisuuttani heräämään kertomalla myös omaan sukuhistoriaansa liittyviä tiedonsiruja, joista on ammentanut tiettyjä teemoja romaaniinsa. Noin ammatillisesti en voinut olla tyrskimättä, kun Kettu kertoi lukioaikaisesta kohtaamisestaan ammatinvalintapsykologin kanssa. Kettu halusi jo nuorena kirjoittaa työkseen, johon ammatinvalintapsykologi loihe lausumaan, että sihteerin ura voisi mahdollistaa sen. Huokaus.

Tilaisuuden kruunasi Mihail Šiškin (kuvassa oikealla), jonka romaani Neidonhius on kuulemma vaikea, mutta sitä ei kai tarvitsekaan ymmärtää. Hän sanoi itsekin, ettei aina koe tarpeelliseksi ymmärtää taidetta, sillä hän haluaa nauttia. Šiškin puhui taiteen kuolemattomuudesta ja kauneudesta, ja vaikka hän vitsailikin, ettei ole ammattilaiskirjoittaja, koska "ei osaa keksiä mitään", minulle jäi kuva sanataiteeseen erittäin suurella intohimolla suhtautuvasta kirjailijasta.

Brunssin kirjamaailmasta hipsin poliittisempaan todellisuuteen. KirjaKallion isännöimällä Louhi-lavalla pidettiin paneeli Hyvää huomenta Suomi: Kuka täällä pärjää?. Keskustelemassa olivat Vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo, kansanedustajat Li Andersson (vas.) ja Wille Rydman (kok.), Helsingin nuorisotoimen johtaja Tommi Laitio ja kirjailija Katariina Romppainen. Paneeli oli erinomainen ja lähestulkoon omien kirjamessujeni huipennus. Eloisaa ja säpäkkää keskustelua, jonka vetovastuussa olleet nuoret Kallion lukion naiset (joiden nimet menivät ikäväkseni minulta ohi) suoriutuivat tehtävästään nähdäkseni huomattavasti paremmin kuin suuri osa poliitikkoja luotsaavista ammattitoimittajista tv-lähetyksissä.

Tein muistiinpanoja kynä sauhuten, mutta sittenkään ei tee mieli tiivistää niitä blogiin asti. Oikeastaan paneelista saisi kokonaan oman bloggauksensa. Aihepiiri koskettaa työn kautta minua kovasti: nuorten huono-osaisuus ja pahoin- & hyvinvointi ovat aiheita, joista en kyllästy keskustelemaan ja punnittua puhetta myös kuuntelemaan. Tärkeimmät tiivistykset voisivat olla Ohisalon kommentti siitä, että nuorilla on uskoa tulevaisuuteen jopa leipäjonossa ja Laition ajatus siitä, että mainittu tulevaisuudenusko syntyy ennen kaikkea siitä, että nuorella on elämässään joku, joka välittää, mitä tälle tapahtuu. Isoja asioita mietittäväksi.

Katja Kettu, toimittaja Ilkka Lehdonmäki ja Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho kävivät iltapäivällä keskustelua sodasta ja sotapuheesta. Keskustelu oli antoisa ja ajatuksia herättävä, ja jälleen Kettu sai ammatillisen minäni hymisemään, sillä hän kertoi, ettei ollut teininä saanut tehdä esitelmää naisista sodassa ja on nyt erittäin onnellinen siitä, ettei enää ole opettajainhuonetta, joka kieltäisi häntä puhumasta ja kirjoittamasta mitä haluaa. Kettu ja Lehdonmäki kaipasivat mediaan lisää puhetta rauhasta, turvallisuudesta, ratkaisuista ja ihmisoikeuksista pelottelun ja uhkakuvien sijaan. Ei huono toive, jos minulta kysytään.

Myöhemmän iltapäivän aikana ehdin vielä käydä kuuntelemassa Jari Järvelän ja Tuula-Liina Variksen keskustelua kirjailijan työstä, paneelikeskustelua e-kirjojen suosion kasvusta ja viimeisenä muttei vähäisimpänä Kummelin miesten esiintymistä uunituoreen historiikkinsa tiimoilta. Olen Kummeli-likka henkeen ja vereen, ja tämä lyhyt mutta ytimekäs keskustelu oli juuri sopiva päätös kirjamessuhulinalle. Kuka tietää, ehkä Kummelilta nähdään seuraavaksi "värityskirja aikuiseen makuun"?

Kirjamessut olivat jälleen kerran ajan ja vaivan väärti. Tietenkään en nähnyt kuin murto-osan kiinnostavista ohjelmanumeroista ja tietenkin roudasin kotiin sellaisen kasan kirjoja, että niillä ruokkii kenen tahansa lukutoukan lukuhimoa viikkokausiksi eteenpäin. Tapasin uusia ja vanhoja tuttuja (moi vaan!), hengailin yksin ja hyvässä seurassa, nautin kirjamenoista kaikella ilolla ja innolla, jonka itsestäni löydän.

Tärkein asia, jonka Kirjamessuista vuosi toisensa jälkeen saan, on rakkaus kirjoihin ja kirjallisuuteen. Kirjamessujen monipuolinen ja intohimoinen ohjelmisto, laaja tarjonta ja isot kävijämäärät saavat uskomaan siihen, että kirjallisuudella on todellakin oma, kiistämätön ja tutisematon paikkansa ja merkityksensä. Tilausta, tarvetta ja toiveita riittää.

Onneksi.

Helsingin Kirjamessut 2015 – Messumenoja viikonlopulle

Jihuu, enää kaksi yötä Helsingin Kirjamessuihin! Eilen listailin torstain ja perjantain kiinnostavia tapahtumia ja esiintymisiä (joista vain murto-osaan itsekään luonnollisesti edes ehdin saati lopulta jaksan mennä), nyt on luvassa viikonlopun kiinnostavat kohtaamiset.

Lauantai 24.10.

Hyvää huomenta Suomi: kuka täällä pärjää? (Louhi klo 11.30)

Maahanmuutto, nuorten köyhyys ja syrjäytyminen näkyvät syksyn kirjatarjonnassa. Onko kaikilla suomalaisilla nuorilla yhtäläiset mahdollisuudet onneen ja menestykseen? Keskustelussa kansanedustajat Li Andersson (vas.) ja Wille Rydman (kok.), Vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo, Helsingin nuorisotoimen johtaja Tommi Laitio sekä kirjailija Katariina Romppainen. Haastattelijoina KirjaKallion oppilaat.

Hyvän elämän filosofiaa (Sibelius klo 12.30)

Punnittu puheenvuoro ihmisen mahdollisuuksista hyvään elämään. Ilkka Niiniluoto pohtii inhimillisiä perusasioita, kuten tahdon vapautta, viisauden olemusta ja oppimisen iloa. Kirja on läpileikkaus tunnetun filosofin ajattelusta. Haastattelijana Esa Saarinen.

Kirjailija ja historiantutkija: saman menneisyyden kaksi rekonstruktiota (Eino Leino klo 13.00)

Kirjailija, historiantutkija ja käsikirjoittaja Leonid Juzefovitš muuttaa historian tosiasiat jännittäväksi dokumentaariseksi kerronnaksi, joka vetää vertoja jännitysromaanille.

Kuulet kumman soiton – puhetta sodasta ja sotapuhetta (Eino Leino klo 14.00)

Miten sodasta kirjoittava, sotapuhetta analysoiva ja rauhantyötä tekevä näkee kiristyvän ja jopa vihaisen ilmapiirin? Keskustelemassa Katja Kettu ja Ilkka Lehdonmäki. Haastattelijana Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho.

Tietokirja.fi: Tietokirjaraati (Aino klo 15.00)

Tietokirjaraadissa arvioidaan viisi ajankohtaista tietokirjaa Levyraadista tutulla formaatilla. Raadissa tuomareina toimivat Tuija Brax, Heikki Haapavaara, Holle Holopainen ja Anna-Stina Nykänen. Puhetta johtaa Ari Elo.

E-kirjojen suosio kasvaa -paneelikeskustelu (Kullervo klo 16.00)

E-kirjojen myynti ja kirjastojen lainausmäärät kasvavat. Mitä luetaan, kuka lukee, mitkä ovat e-kirjojen bestsellerit? Keskustelemassa kustantajan, kirjailijan, lukijoiden, e-kirjakaupan ja kirjaston edustajat. Keskustelua vetää Essi Manner.

Hätä on tarpeen – kulttuuripessimismin nousu 1965–2015 (Wine Corner klo 16.30)

Tommi Uschanovin odotettu uusi kirja analysoi länsimaisen kulttuurin omakuvassa tapahtunutta isoa muutosta. Kehitysoptimismin on korvannut neuvottomuuden ja voimattomuuden valta. Onko pessimismiin aihetta vai paljastaako se vain osan kulttuurimme näkymistä?

Sunnuntai 25.10.

Vähemmistöt suomalaisessa kirjallisuudessa (Aino klo 11.00)

Vammaiset, sukupuolivähemmistöjen sekä etnisten vähemmistöjen edustajat eivät juuri näy suomalaisessa kirjallisuudessa. Miksi? Voiko enemmistöön kuuluva kirjoittaa vähemmistösta? Keskustelijoina Anja Snellman, Maija Haavisto ja Mari Pyy. Haastattelijana Taika Dahlbom.

Inspiroiva Berliini (Wine Corner klo 11.30)

Mark Mallon, joka ylläpitää suomalaiskirjailijoiden residenssiä Berliinissä, ja Mikko Rimminen, joka on kirjoittanut Berliinissä ja Berliinistä, keskustelevat kaupungin merkityksestä inspiraation lähteenä. Haastattelijana Stefan Moster.

Naisjohtaja ja mieshoitaja: puhetta sukupuolirooleista (Louhi klo 12.00)

Mitä tytöt ja pojat ovat, saavat ja haluavat olla? Sukupuoliroolit puhuttavat tänä vuonna myös nuortenkirjallisuudessa. Keskustelemassa kirjailijat Antti Holma, Tuuti Piippo, Eveliina Talvitie sekä tutkija Saara Särmä.

Minkälainen on hyvä tyttöhahmo? (Louhi klo 14.00)

Nuoret tytöt ovat yhä useammin nuortenkirjojen päähenkilöitä. Minkälainen sitten on hyvä tyttöhahmo? Jyräävätkö "poikatytöt" ja onko kaikissa naishahmoissa ripaus Peppiä? Keskustelussa mukana kirjailijat Paula Noronen, Maria Carole, Iida Sammalisto sekä toimittaja Maria Petterson, opettaja Vesa Linja-Aho ja kirjailija Eppu Nuotio. Haastattelijoina KirjaKallion oppilaat.

Uskonnon varjot – Hengellinen väkivalta kristillisissä yhteisöissä (Mika Waltari klo 14.30)

Hengellinen väkivalta on merkittävä ongelma Suomessa. Sitä esiintyy uskonnollisissa yhteisöissä, ja siinä käytetään yhteistä hengellistä vakaumusta väkivallan välineenä. Aini Linjakumpu kartoittaa, mitä hengellinen väkivalta on ja miten se ilmenee. Haastattelijana Matti Myllykoski.

Muuttuva sukupuoli (Katri Vala klo 15.30)

Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen katsominen ei riitä, jos halutaan ratkoa nykyisiä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kysymyksiä. Keskustelua on laajennettava myös muihin eriarvoistaviin normeihin: ihonväriin, ikään ja yhteiskuntaluokkaan. Leena-Maija Rossin haastattelijana piispa Irja Askola.

Kirjalliset hiljaisuudet - sukupuoli, vähemmistöt ja sensuuri (Aleksis Kivi klo 16.30)

Tuula Juvonen ja Katriina Rosavaara keskustelevat sananvapaudesta seksuaalisten vähemmistöjen näkökulmasta. Haastattelijana Johanna Sillanpää.

Kirjallisuuden vastaanotto ja kritiikki (Katri Vala klo 17.00)

Suomessa ilmestyy vuosittain 10 000 kirjaa – miten ne otetaan vastaan? Päämediaan päätyy vain kourallinen kirjoja – ja iso osa kirjallisuudesta elääkin suoremmassa suhteessa omaan yleisöönsä. Keskustelemassa kustantaja Anna-Riikka Carlson ja toimittaja Pietari Kylmälä, keskustelua vetää kirjallisuuskritiikin verkkolehti Kiiltomadon päätoimittaja Aleksis Salusjärvi.

Nopea ja hidas journalismi (Wine Corner klo 17.30)

Onko nopea journalismi liian nopeaa ja hidas journalismi liian hidasta? Taisteluissa klikkauksista faktoja ei ehditä tarkistaa, ja kun hidas jorunalismi ne lopulta perkaa, ketään ei enää kiinnosta? Keskustelemassa toimittajat Anu Silfverberg, Tommi Parkkonen ja Elina Grunström.

***

Ehkä hieman hillitympi valikoima kuin torstaille ja perjantaille, ja näihin minulla on kaikki edellytykset jopa ehtiä paikalle. Katsotaan, millainen todellisuus lopulta on.

Kirjamessut ovat mukava ja kuitenkin ristiriitainen tapahtuma. Ihmismassat alkavat helposti ahdistaa, tulee jano ja vessahätä, jalat väsyvät, rahat loppuvat. Ja kuitenkin tuleva viikonloppu on minulle yksi syksyn odotetuimmista, pääsenhän lempipuuhani äärelle!

Kuljeskelen messuilla blogipassi paidanhelmassa, tule vetämään hihasta, jos bongaat ja tekee mieli moikata. Odotan innolla niin vanhojen tuttujen kuin uusien ihmisten tapaamista.

Ylihuomenna se alkaa! Mukavia kirjamessuja kaikille!

Helsingin Kirjamessut 2015 – Messumenoja torstaille ja perjantaille

Jihuu, enää kolme yötä Helsingin Kirjamessuihin! Ilolla pääsen tänäkin vuonna osallistumaan messuille bloggaajapassilla, joten mitä luultavimmin – jos vain kisakunto kestää – aion pyöriä Messukeskuksessa jokaisena messupäivänä. Aamusta iltaan en varmastikaan jaksa (enkä arkena edes virka-aikaisen palkkatyöni vuoksi voi), mutta tähän alle listaan omia tärppejäni tästä lukutoukan vuoden kohokohdasta. Kuvaukset ovat Kirjamessujen tapahtumasivuilta.

Aloitan torstain ja perjantain ohjelmasta, huomenna palaan viikonlopun tarjoomuksiin.

Torstai 22.10.

Kohti sosialismia! (Mika Waltari klo 10.30)

Pirkkalan peruskoulussa tehtiin uskomaton opetuskokeilu lukuvuosina 1973–75. Sen tarkoituksena oli siirtää Suomi sosialistiseen järjestelmään koulutuspolitiikan avulla. Opetusmateriaaleissa, niin kutsutuissa Pirkkalan monisteissa, korostettiin marxilais-leninististä maailmankatsomusta. Jari Leskisen haastattelijana Aleksi Siltala.

Kaikki rakkaudesta (Aino klo 11.00)

Miten saada väljähtänyt suhde säkenöimään? Mitä aivoissa tapahtuu, kun suutelemme? Miten rakkaus on muuttunut keskiajalta nykypäivään? Emilia Vuorisalmi, Anu Lahtinen ja Osmo Kontula keskustelevat Maaret Kallion johdolla aiheista, joita kaikki pohtivat.

Varjoja menneisyydessä – historiallinen kauhu (Mika Waltari klo 11.30)

Menneisyyteen sijoittuvat kauhutarinat sekä menneisyydestä nykyaikaan palaava pahuus ovat suosittuja aiheita kauhutarinoissa. Miksi kauhu ja historia liittyvät niin usein toisiinsa? Kavensiko keinovalo hirviövalikoimaa? Keskustelemassa Marko Hautala, Jussi Katajala, Tiina Raevaara, Samuli Antila ja Anne Leinonen.

Nuori mieli hajalla: mitä nuorille kuuluu nyt? (Louhi klo 12.00)

Nuorten mielenterveys on tapetilla niin kirjallisuudessa kuin yhteiskunnallisessa keskustelussakin. Voivatko suomalaiset nuoret huonommin kuin ennen, vai uskalletaanko ongelmista puhua vasta nyt? Keskustelemassa kirjailijat Tuomas Kyrö, Kirsti Kuronen, Niina Junttila ja Fanni-Laura Patanen sekä psykologi Vesa Nevalainen. Haastattelijoina KirjaKallion oppilaat.

Kansankodin pimeämpi puoli (Eino Leino klo 12.30)

Miksi uusnatsismi ja muukalaisvihamieliset puolueet lisäävät Ruotsissa kannatustaan? 1900-luvun alussa Ruotsin rotuhygienialiike oli yksi Euroopan vahvimmista. Tapio Tamminen valaisee naapurimaamme rotuoppien ja kansalliskiihkoilun historiaa. Haastattelijana Philip Teir.

Tutkijat ilman rajoja – suomalais-venäläistä tiedeyhteistyötä (Aino klo 13.00)

Kansalliskirjasto järjestää paneelikeskustelun ylirajaisesta tiedeyhteistyöstä. Mukana suomalaisia ja venäläisiä tieteenharjoittajia kielitieteen ja -teknologian, historiantutkimuksen ja kirjallisuudentutkimuksen aloilta: Jussi-Pekka Hakkarainen, Kirsti Ekonen, Jevgeni Petrov, Jack Rueter, Vladimir Feštšenko, Tomi Huttunen ja Marina Fedina.

Tiedetorilla: Uskonnon varjot. Hengellinen väkivalta kristillisissä yhteisöissä (Takauma klo 13.00)

Hengellinen väkivalta on merkittävä ongelma Suomessa. Aini Linjakummun kirja auttaa lukijaa tunnistamaan väkivallan eri muodot ja ne yhteisöjen piirteet, jotka altistavat hengellisen väkivallan synnylle. Siten teos antaa eväitä sen ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen. Haastattelijana Joni Valkila.

Mitä David Foster Wallace tarkoittaa? (Wine Corner klo 13.30)

David Foster Wallacea – yhtä aikamme merkittävimmistä amerikkalaiskirjailijoista – pidetään samaan aikaan herkkänä, voimakkaana ja räiskyvänä kirjailijana. Ville-Juhani Sutisen toimittamassa kirjassa perehdytään Wallaceen tarkemmin. Mukana keskustelemassa prosaisti Tommi Melender.

Väkivaltakulttuurin perintö – Väkivallan kunnia ja häpeä (Eino Leino klo 14.00)

Miten varhaismodernissa Euroopassa oikeutettiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja vaikuttavatko näiden asenteiden jäänteet edelleen? Auttaako sukupuolen ja vallan historia ymmärtämään ajankohtaisia ihmisoikeusongelmia? Satu Lidmanin haastattelijana Anna-Liisa Haavikko.

Kavereita nolla (Louhi klo 14.00)

Kasvatuspsykologian dosentin ajankohtainen teos lasten ja nuorten yksinäisyydestä, ongelmasta, joka koskettaa liian monia. Yksinäisiä on erityisen paljon lasten ja nuorten joukossa. Kyseessä on Niina Junttilan ensimmäinen suuren yleisön tietokirja. Haastattelijoina KirjaKallion oppilaat.

Kapina ja kaipuu – Kultaiset tyttökirjaklassikot (Wine Corner klo 14.00)

Mitkä tyttökirjaklassikot ovat lukijoiden mielikirjoja? Louisa Alcottin Pikku naisia, L. M. Montgomeryn Anna- ja Runotyttökirjat, Laura Ingalls Wilderin Pieni talo preerialla -sarja, Merri Vikin Lotta-kirjat sekä monet muut. Sara Kokkosen haastattelijana Katja Jalkanen.

Surunhauras, lasinterävä (Louhi klo 15.00)

Siiri Enorannan romaani on kertojaäänien kudelma, jossa kaikki haluavat jotakin ja rakastavat jotakuta. Se on kuin prisma, jossa unelmat, valtasuhteet ja riippuvuudet taittuvat ja hajoavat. Kirjasta keskustelemassa myös teoksen lukupiirissä lukeneet yläkoululaiset. Haastattelijoina KirjaKallion oppilaat.

Tiedetorilla: Kanava-palkinto (Takauma klo 15.00)

Raadin jäsenet VTT Markku Jokisipilä ja toimittaja Elina Lappalainen esittelevät ehdokkaat vuoden parhaaksi tietokirjaksi. Juontajana palkintoraadin puheenjohtaja, Kanavan vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen.

Roberto Bolaño: 2666 (Wine Corner klo 16.30)

Roberto Bolañion massiivinen romaani on 2000-luvun ensimmäisiä maailmankirjallisuuden klassikkoja. Kääntäjä Einari Aaltosta haastattelee Seppo Lahtinen.

Tiedetorilla: vapaus uskoa - vastuu kohdata: Uskonnollinen monimuotoisuus eilen ja tänään (Takauma klo 17.00)

Miten suhtautua uskontoihin monikulttuurisessa maailmassa? Miten ymmärtää uskonnon sisäistä moniäänisyyttä? Kuinka pitkälle vapaus uskoa ulottuu? Missä on vastuumme rajat? Keskustelemassa akatemiatutkija, dosentti Hanne von Weissenberg, uskonnonfilosofian professori (ma) Virpi Mäkinen ja Suomen Islamilaisen Neuvoston hallituksen varapuheenjohtaja Pia Jardi.

Infosota (Mika Waltari klo 17.30)

Sota, jonka kohteena ovat arkeaan elävät kansalaiset. Sota, jossa sananvapaudesta tehdään ulkopolitiikkaa. Mistä informaatiosodassa on kyse ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla? Saara Jantusen haastattelijana Sofi Oksanen.

Perjantai 23.10.

Isostavihasta "isoon vihaan" (Kullervo klo 11.00)

Dosentti Teemu Keskisarja ja VTT Hanna Smith keskustelevat kirjailija Juhani Seppäsen johdolla Pohjan sodan (1700–1721) vaikutuksesta suomalaisten ja venäläisten keskinäisiin suhteisiin aina nykyhetkeen saakka.

Naisten aika - Unelma sivistyksestä (Eino Leino klo 11.30)

Suomessa kuohui 1800-luvun lopulla, ja naiset vaativat oikeutta opiskeluun, julkiseen toimintaan ja henkiseen työhön. Mutta keitä olivat nämä edelläkävijät, ensimmäiset oppineet naiset? Millaisia ratkaisuja he tekivät, ja mitä heistä tuli? Riitta Mäkisen ja Elise Garrizenin haastattelijana Anna Kortelainen.

Piikojen valtakunta – Nainen, työ ja perhe 1600-1700-luvuilla (Eino Leino klo 12.00)

Historioitsija Tiina Miettinen murtaa juurtuneita käsityksiä 1600–1700-luvun perheestä, moraalikäsityksistä ja sosiaalisista suhteista ja avaa kuvan itsenäisen, omasta kohtalosta päättävän naisen elämään Suomessa. Keskustelemassa Mirkka Lappalainen.

Tiedetorilla: länsimaisen ihmisen tie kauppatavarasta yksilöksi (Takauma klo 12.30)

Orjakauppa kukoisti varhaiskeskiajalla. Kun kuninkaanvalta syrjäytti klaanit kirkon myötävaikutuksella, orjabyrokratiat murtuivat, naisesta tuli itsenäinen ja Suomikin kasvoi epämääräisestä rajamaasta länsimaiseksi oikeusyhteiskunnaksi. Jukka Korpelan haastattelijana Kalle Haatanen.

Villi Suomen historia - Välimeren Väinämöisestä Äijäkupittaan pyramideihin (Kirjakahvila klo 13.30)

Inkeri Koskisen kirja esittelee Suomea, suomen kieltä ja maamme esihistoriaa koskevaa näennäistieteellistä teoretisointia ja kysyy samalla, mikä erottaa nämä hurjat tarinat tieteellisestä tutkimuksesta. Haastattelijana Tuomas Muraja.

Nälästä nautintoihin - Ruoan tarina (Kirjakahvila klo 14.00)

Ruoka on viime vuosina noussut vapaa-aikamme keskipisteeksi. Kirja näyttää, kuinka tuhansia vuosia vanhat tavat ja tapahtumat ovat edelleen läsnä lautasellamme. Se, mitä ja miten syömme, kertoo meille paitsi itsestämme myös ajasta, jossa elämme. Jaakko Hämeen-Anttila ja Venla Rossi.

HS puheenaihe: sananvapauden panttivangit (Aleksis Kivi klo 14.30)

Paneelikeskustelu ilmaisun- ja sananvapaudesta muuttuvassa ja nopeasti polarioituvassa maailmassa. Keskustelijoina eturivin suomalaisia poliitikkoja, kulttuurivaikuttajia ja HS:n johtoa. Tekikö Charlie Hebdon terrori-isku taiteilijoista sananvapauden panttivankeja? Haastattelijana Jukka Petäjä.

Tiedetorilla: mitä sellaista meidän tulisi tietää venäjästä, mistä ei puhuta? (Takauma klo 15.00)

Vaikka Venäjä on suomalaisessa julkisessa keskustelussa jatkuvasti esillä, on silti paljon asioita, joista Suomessa ei tiedetä tai ei puhuta. Mitä meidän olisi hyvä vielä tietää? Tätä pohtivat professorit Markku Kivinen, Markku Kangaspuro ja Arto Mustajoki. Haastattelijana tiedottaja Leena Vähäkylä.

Sananvapaus, propaganda, trollit ja hybridisodankäynti. Tarvitsemmeko uuden oppiaineen, propagandan tunnistaminen (Aleksis Kivi klo 16.00)

Keskustelemassa kirjailija Sofi Oksanen, HS-ulkomaantoimittaja Jussi Niemeläinen ja sotatieteiden tohtori Saara Jantunen. Puheenjohtajana tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista.

Huono-osaiset - elämän edellytykset yhteiskunnan pohjalla (Louhi klo 16.30)

Kuinka huono-osaisimmat selviytyvät Suomessa, maailman parhaassa maassa? Millaiset ovat suomalaisen yhteiskunnan pohjalle johtavat polut? Kuinka laaja ongelma on? Mikä on nykyisen sosiaalipolitiikan rooli huono-osaisuuden kasvussa? Juho Saaren haastattelijana Heikki Hiilamo.

Tiedetorilla: digitaaliset ihmistieteet ja tutkimuksen avoimuus (Takauma klo 16.30)

Puhetta digitaalisuudesta on käyty myös humanistien piirissä pitkään. Mutta mitä ovat digitaaliset ihmistieteet? Avoimen tieteen periaatteita alleviivataan ahkerasti, mutta miten tiedettä syntyy: top-down vai bottom-up? Keskustelemassa professori Mikko Tolonen, tutkijatohtori Leo Lahti ja tutkijatohtori Eetu Mäkelä.

Kirves – Toivo Harald Koljosen rikos ja rangaistus (Eino Leino klo 17.00)

Kiitetty historioitsija Teemu Keskisarja vaihtaa nyt aiheensa kansakunnan kohtaloista rikollisten piruparkojen ihmiskohtaloihin. Trillerimäisen kirjan päähenkilönä on maalari Toivo Harald Koljonen, jota aikalaiset tituleerasivat "joukkomurhatyöntekijäksi". Haastattelijana piispa Tapio Luoma.

Kudottujen kujien kaupunki (Katri Vala klo 18.00)

Esikoisellaan Teemestarin kirja maailmanmaineeseen ponnahtaneen Emmi Itärannan toinen romaani sijoittuu tulvien piinaamalle saarelle. Sen mestarillisesti kudottu juoni, syvä inhimillisyys ja tarkka, kaunis kieli näyttävät maailman, joka on meillekin totta. Haastattelijana Marko Gustafsson.

Tiedetorilla: tiedepressiklubi (Takauma klo 19.00)

Tiedepressiklubilla ruoditaan Kaarina Hazardin johdolla tiedelehtien antia. Lavalla Pirkko Nuolijärvi, Johanna Vuorelma, Marjaana Jauhola ja Kari Kuoppala. Luvassa on vähintäänkin kipinöivää keskustelua.

Nappaako? Minua ainakin!

Kirjamessusunnuntai ja tonniarvonnan voittaja

Messusaalis koko komeudessaan.

Iloista sunnuntai-iltaa!

Päätin aamulla, että Kirjamessuja ei sittenkään ole tältä vuodelta vielä koettu loppuun, joten hyppäsin ratikkaan ja suunnistin tuttuja reittejä pitkin Pasilaan. Kävin kuuntelemassa eilen vinkkaamiani haastatteluja ja haahuilin ympäriinsä, mihin sai hienosti kulumaan useamman tunnin aikaa.

Kaari Utrion, Tiina Raevaaran ja Tuula-Liina Variksen keskustelussa pohdittiin, mikä erottaa tieto- ja kaunokirjallisuuden kirjoittamisen toisistaan. Keskeisemmäksi aiheeksi nousi lopulta, kuinka paljon tietopohjaa kirjailijalla on oltava kaunoakin kirjoittaessaan. Esimerkiksi historiallisia romaaneja on mahdotonta kirjoittaa – ainakaan kovin uskottavasti – ellei ota selvää ajasta, jota kuvaa. Kaari Utrio tosin korosti, ettei kaikkea ole mahdollista tai järkevää kuvata autenttisesti: esimerkiksi keskiaikaisen ihmisen ajatusmaailma on niin kaukana nykyaikaisesta, että sitä olisi lähes tuskallista yrittää ymmärtää. Niinpä hän on omassa työssään päätynyt siihen, että ympäristö, tavat ja aika ovat vahvasti lähdeaineistoon pohjautuvia, mutta ihmiset fiktiivisiä ja väistämättä moderneja. Keskustelu oli kiinnostava ja polveileva, ja sitä oli mukavaa seurata.

Iltapäivän ensimmäinen kohokohta koitti tämän jälkeen, sillä menin seuraamaan Kirsi Kunnaksen elämäkerran kirjoittaneen Leena Kirstinän haastattelua. Ilokseni huomasin, että kirjailija itse istui eturivissä tyylikäs lierihattu hiuksillaan, ja eipä kulunut kauaakaan, kun hänetkin kutsuttiin lavalle! Kirsi Kunnas on aivan ihastuttava henkilö ja äärimmäisen lahjakas kirjailija, ja oli suuri kunnia päästä kuulemaan häntä. Kunnas puhui viisaita sanoja yhdessä ja ääneen lukemisen tärkeydestä sekä ylipäänsä kauneudesta maailmassa. Runon ja sanojen maistelu tuo kirjallisuuden kokemuksen lähemmäs ihmistä. Kunnas ja Kirstinä sanailivat keskenään yleisöä naurattaen. Syvä kunnioitus vallitsi ja huomasinpa muutamia silmäkulmiakin pyyhittävän.

Kirsi Kunnaksen jälkeen alkoi Helsingin Sanomain esikoiskirjapalkinnon finalistien yhteishaastattelu. Olen lukenut ehdolla olevista kirjoista kaksi (Henni Kitin Elävän näköiset ja Tommi Kinnusen Neljäntienristeyksen), yksi oli juuri jätettävä kesken laina-ajan umpeutuessa (Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavia) ja yksi on parhaillaan luettavana (Anni Kytömäen Kultarinta). Haastattelu oli mielestäni jouheva ja hyvin toteutettu: kolme haastattelijaa (Antti Majander, Suvi Ahola ja Juhani Karila) käytti puheenvuoroja vaihdellen ja jokainen kirjailija sai aikaa vastata kysymyksiin.

Joukkohaastattelun jälkeen lähdinkin jo valumaan kohti Takauma-lavaa, jonka edusta, vierusta ja tausta olikin jo tupaten täynnä, sillä Kirsi Kunnas oli aloittelemassa esiintymistään siellä. Hän luki ääneen runojaan, ja voi – pakko sanoa, etten hetkeen ole liikuttunut yhtä suuresti kirjallisuuden äärellä. Kunnas on totta vieköön viisas nainen: ääneen lukeminen ja ääneen lukemisen kuunteleminen on ihanaa. Lämpö levisi kaikkialle kroppaan ja pään sisällä olo oli kepeä ja onnellinen. Ehdottomasti koko Kirjamessujen huipentuma!

Viimeiseksi kipaisin vielä WSOY:n osastolle ostamaan Kirsi Kunnaksen elämäkerran itselleni, ja niin oli vähitellen vuoden 2014 Kirjamessut koettu. Kotiin lähti tyytyväinen ja kirjallisuudella hyvin, monipuolisesti ja ravitsevasti ruokittu lukutoukka.

Messusaaliini on 11 kirjaa, joista suurimman osan hankin antikkaosastolta. Varallisuutta käytin hankintoihin lopulta varsin kohtuullisesti ja kaikki ostamani kirjat todella halusin. Yksi kirjoista menee lahjaksi, muut löytävät paikkansa kotihyllystä. Ehtisipä kaikkea lukea kerralla ja yhtä aikaa!

Tänään päättyi myös tuhannennen postaukseni kunniaksi järjestämäni blogiarvonta. Kiitos mukavista kommenteista! Blogini on tulevaisuudessakin kirjallisuuden, elämän ja työn kohtauspaikka, jossa kirjoitan luetuista kirjoista, koetuista asioista ja heränneistä ajatuksista. Koulumaailmasta riittäisi ammennettavaa juttuun jos toiseenkin, ja yritän hieman ryhdistäytyä aihepiirin ympärillä. Paljon ajatuksia on tämäkin syksy herättänyt, mutta työni luonteen vuoksi täytyy tietenkin tarkkaan miettiä, mistä ja miten voin kirjoittaa. Erityisen iloinen olen siitä, että blogistani on löytynyt hyviä kirjavinkkejä toisille lukijoille – ja osalle myös kollegiaalista vertaistukea.

Lupaamani arvonta suoritettiin hyvin perinteikkäällä muumimukimenetelmällä ja onnettarena toimi puolisoni.

Voittoarvassa luki....

...Ellen!

Onnea Ellen!

Lähetätkö minulle sähköpostia ja kerrot postiosoitteesi, niin laitan Akateemisen Kirjakaupan lahjakortin tulemaan.

Kiitos kaikille kommentoijille ja arvontaan osallistuneille!

Ihana, kirjaisa viikonloppu on vaipumassa mailleen ja huomenna alkaa taas arkinen aherrus. Ei se haittaa, Kirjamessuista on saanut mukavasti energiaa pimenevään syksyyn ja lukupulaa ei ainakaan ole havaittavissa lähiaikoina, se on varmaa.

Helsingin Kirjamessuilla oli mukavaa (ja muistathan tonniarvonnan)

Tänä viikonloppuna Helsingin Messukeskuksessa on tohistu kirjojen ympärillä, sillä Kirjamessut ovat olleet käynnissä torstaista alkaen. Huomenna sunnuntaina on vielä mahdollista osallistua kemuihin, sillä messut ovat auki kello 10–18. Saatanpa itsekin vielä kertaalleen suunnata Pasilaan.

Kävin messuilla torstaina ja perjantaina. Sisäänpääsy tarjottiin Kirjamessujen puolesta, kiitos siitä järjestävälle taholle. Torstaina keskityin ottamaan tarjoomuksia haltuun ja nuohoamaan antikvaarisella osastolla. Tein muutaman mukavan löydön: Alice Munron Kerjäläistyttö ja Viha, ystävyys, rakkaus pomppasivat silmiin kovakantisina painoksina ja koska niiden yhteishinta oli kohtuullinen, en jäänyt turhaan arpomaan, vaan kuljin onnellisena kassan kautta. Nyt minulta puuttuu kovakantisena painoksena enää Hyvän naisen rakkaus – sitten Munro-suomennoskokoelmani on täydellinen. Näiden lisäksi bongasin Savukeitaan kojusta Charlotte Perkins Gilmanin Herlandin vitosella ja Niina Within hauskan Sikin sokin -lorukirjan samoin vitosella Myllylahden ständilta. Ensinmainittu itselle, jälkimmäinen on joululahja sukulaisskidille.

Yläkerran Ruoka, viini ja hyvä elämä -messuilla tuli käytyä maistelemassa juustoja ja kuolaamassa oliiveja. Herkut ja kirjathan kuuluvat kaikki hyvään elämään, joten kombo on erinomainen. Esiintymisiä tai haastatteluja en käynyt torstaina kuuntelemassa.

Perjantaina suuntasin Messukeskukseen töiden jälkeen iltapäivällä. Kävimme seuralaisekseni lähteneen ystäväni kanssa kuuntelemassa Esko Valtaojan haastattelua, jossa käsiteltiin Valtaojan uusinta kirjaa, kolumnikokoelmaa Ensimmäinen koira kuussa. Pidän paljon Valtaojan tavasta popularisoida tiedettä ja ottaa rohkeasti kantaa ajankohtaisiin asioihin. Haastattelussa hän korosti pitävänsä tärkeänä, että ihminen suhtautuu kohtaamiinsa ilmiöihin Onks totta ja? -asenteella: tiedonvälityksen pursutessa joka puolella on olennaista, että osaa epäillä ja asettaa asioita oikeisiin mittasuhteisiin. Olen samaa mieltä.

Kustantamojen pisteissä oli tarjolla paljon kiinnostavaa luettavaa, mutta olosuhteiden pakosta pidin itseni kurissa. Perjantain kirjasaalis rajoittuu vain yhteen kirjaan. Löysin Simone de Beauvoirin Mandariinit I -kirjan härskiin kahden euron hintaan, ja pakkohan se oli itselle ostaa. Kirja oli minulla keväällä lainassa kuukausikaupalla, mutten saanut sitä luettua. Nyt se on sitten omassa hyllyssä odottelemassa vuoroaan.

Kirjamessujen tunnelma on aina ollut hauska: hallillinen kirjanystäviä, lukijoita, kirjailijoita, kirja-alan ihmisiä ja satunnaisia matkailijoita yhtä aikaa kirjojen äärellä. Kymmenittäin keskusteluja, haastatteluja, paneeleja, esiitymisiä ja signeerauksia. Kohtaamisia ja tunnelmahetkiä. Hieno tapahtuma kokonaisuudessaan, en voi muuta sanoa.

Tämän vuoden teemamaa Italia ei korostunut omassa messuilussani, mutta sain kuitenkin kunnian tavata kirjailija Cristina De Stefanon, jolta on juuri julkaistu suomeksi italialaisen toimittajatähti Oriana Fellacin elämäkerta Nainen ristitulessa. Miten kiinnostava nainen ja elämä!

Harkitsen vielä, menenkö messuille huomennakin. Menen tai en, menovinkeiksi nostan ehdottomasti ainakin Kirsi Kunnaksen haastattelun kello 13 (Aleksis Kivi) ja Kunnaksen lukutilaisuuden kello 14.30 (Takauma), Esikoiset lavalla kello 13.30 (Aleksis Kivi), Kun fakta vaihtuu fiktioon – Tiina Raevaaran ja Kaari Utrion haastattelu kauno- ja tietokirjoittamisen eroista kello 12.00 (Takauma) sekä bloggarikollegoiden Aino-Maria Savolaisen ja Katja Jalkasen esiintymisen Linnasta humisevalle harjulle – 50 parasta kirjaa -aiheesta kello 11.00 (Wine Corner).

Kävitkö messuilla? Teitkö löytöjä? Sana on vapaa!

Ps. Vielä ehtii osallistua Tonniarvontaani.

Teemamaana Saksa -haaste valmis (ja enää viikko Kirjamessuihin!)

Nanna haastoi alkuvuodesta lukemaan saksalaisen kielialueen kirjallisuutta Helsingin Kirjamessujen tämän vuoden teeman mukaisesti. Itse luin kuusi haasteeseen soveltuvaa kirjaa, ja vaikka haasteaikaa on vielä viikko jäljellä, tiedän jo nyt, että suoritukseni jää tähän. 

Luin seuraavaa:

Jenny Erpenbeck: Vanhan lapsen tarina (Avain 2011)

John Irving: Vapauttakaa karhut! (Tammi 2012)

Daniel Kehlmann: Maailman mittaajat (Tammi 2011)

Bernhard Schlink: Viikonloppu (WSOY 2010)

Siegfried Lenz: Kiusattu (Gummerus 2001)

Ursula Poznanski: Vii5i (Atena 2013)

Melko uutta kirjallisuutta tuli siis käsiteltyä. Selvästi vanhempaa edustaa vain John Irvingin esikoisteos Vapauttakaa karhut!, joka on vuodelta 1968. Suomennos tosin ilmestyi vasta viime vuonna. Irving ei tietenkään itse edusta sinänsä saksalaisen kielialueen kirjallisuutta, mutta koska teos sijoittuu Itävaltaan, sopii se haasteeseen hyvin. Kirjana Vapauttakaa karhut! ei ole kovin erikoinen, mutta, no, se on irvingiä. (Jos vasta harkitset mestarin tuotantoon tutustumista, älä aloita tästä, bitte.) 

Erpenbeckin Vanhan lapsen tarina ja Schlinkin Viikonloppu ovat jo haipuneet mielestäni, eikä taida tulla ikävä, kun en niistä mitään erityistä muista. Sen sijaan Daniel Kehlmann on Maailman mittaajillaan (sekä viime vuonna lukemallani Maineella) rynninyt yhdeksi suosikikseni. Olinkin erittäin iloinen, kun joskus männäviikolla huomasin kirjakaupassa herralta ilmestyneen uuden suomennoksen, Minä ja Kaminski. Se on hankittava luettavaksi mahdollisimman pian.

Poznanskin Vii5i on ihan mainio dekkari, joka täytti hetkellisen jännityksenhimoni oivallisesti, vaikka sortuukin muutamiin turhiin kliseisiin. Siegfried Lenzin Kiusattu sen sijaan vaikutti suuresti. Pieni kirja on tunnelmaltaan latautunut ja miljööltään kiehtova. Suosittelen suuresti, ja itse aion tutustua tähän kirjailijaan vielä huomattavasti tarkemminkin. Lenz on vieraana Helsingin Kirjamessuilla lauantaina 26.10.

Kuudella luetulla kirjalla onnistuin saamaan kasaan kaikki kolme raitaa Saksan lippuun. Schön!

***

Tosiaan, Kirjamessut kolkuttavat jo ihan nurkan takana. Itse aion sukeltaa messuhulinoihin lauantaina (kiitos jo etukäteen Atena-kustantamolle lipusta), joten ihmismassakestävyyttä vaaditaan jälleen. Onneksi divaripuolella on yleensä hiljaisempaa. Sitä paitsi on ylipäänsä mukavaa, että kirjallisuus ja kirjat vetävät puoleensa ihmismassoja. Edes kerran vuodessa.

En ole vielä tehnyt erityisen tarkkaa suunnitelmaa, ja luultavasti käykin niin, että vaan haahuilen ympäriinsä sen kummemmin asiaa pohtimatta. Jo mainittu Siegfried Lenzin haastattelu voisi olla yksi etappi (klo 12.30, Aleksis Kivi -lava), samoin Takauma-lavalla klo 10.30 oleva Kirjailijoiden Berliini -keskustelutilaisuus. Puoli kahdeltatoista keskustellaan lukemisen jaetusta lumosta (eli muun muassa kirjabloggaamisesta) Aino-lavalla, jossa paikalla ovat blogikollegani Katja ja Hanna. Sinne menen ainakin! Ja toki aion tavata mahdollisimman monta muutakin bloggaajatoveria.

Onko messusuunnitelmat siellä jo tehtynä? Vai annatko fiiliksen viedä? Vai jätätkö kenties koko karkelot väliin?